Sukupuoli pois lainsäädännöstä?

Tuo "häkki" -keskustelu (miksi Seta ajaa lähinnä adoptio-oikeutta ja unohtaa kaiken muun) nosti mieleen useita vanhojakin mietteitä mielestäni tärkeistä asioista (monen henkilön liitot, fetisti- ja sm- väen syrjintä (jota eivät usein edes homot näytä tunnustavan olevan olemassa), vammaisten asema, vähävaraisten asema, vanhukset, maaseudun vähemmistöläiset jne).


Mutta tässä tuon esiin yhden erityiskohdan: lain sukupuolineutraalius.

Eli esimerkiksi se, miksi meillä määrätään, että tietyt nimet ovat vain miesten tai naisten nimiä? Eikö voisi olla niin, että nimeä saa käyttää kuka haluaa?
Miksi meillä henkilötunniste ilmaisee sukupuolen? Tarvitaanko sitä todella? Eikö voisi olla niin, että olisi vain sukupuolineutraali henkilötunnus?
Miksi monessa lomakkeessa pitää ilmoittaa sukupuoli (tai henkilötunnus, jolla sukupuoli sitten määritetään tietojärjestelmien syövereissä)? Eikö olisi ihan mahdollista rakentaa yhteiskunta joka koostuisi ihmisyksilöistä, ei miehistä ja naisista?
Miksi joku on pakotettava toimimaan lain edessä miehenä tai naisena? Miksi ihmisen (tai tämän vanhempien) on tehtävä tämä valinta? Mitä hyötyä tästä on? Ajaako tämä lähinnä vanhaa heteroperhemallia? Onko tämä mies/nais -vaatimus todella tarpeen ja onko se tasa-arvoinen?

Eikö laki ja yhteiskunta voisi toimia täysin sukupuolineutraalisti: henkilö A (nimeltään vaikkapa Rauni) haluaa solmia parisuhteen hekilön B (vaikkapa Vieno) kanssa. Miksi yhteiskunnalle olisi muka tärkeää tietää onko Rauni mies vai nainen ja miksi pitäisi tietää onko Vieno mies vai nainen?

Minä en keksi yhtään hyvää syytä sille, miksi yhteiskunnan olisi pakko nähdä meidät miehinä tai naisina. Mielestäni meidät voitaisiin nähdä yksilöinä (ja kukin itse voi määritellä kuinka "miehinen" tai "naisellinen" hän on ja kenen kanssa hän liikkuu).

Jukan pohdinta sukupuolineutraaliudesta laissa on erittäin mielenkiintoinen.

Olen ymmärtänyt, että Suomen laissa vieläkin olisi maininta miehestä perheen huoltajana taikka perheenpäänä. Tätä en ole tarkistanut.

Ajatukseni tässä kohden on se, että traditionaalinen perhemalli on kudottu länsimaissa syvälle lakeihin ehkäpä vuosisatojen kuluessa. Se on jopa meidän kulttuuriseen ajatteluummekin tiukasti sidottu. Huomaan itsekin reagoivani silloin, kun kohtaan henkilön, jonka sukupuolta en oitis pysty päättelemään päältäpäin.

Nyt kun tämä malli ei olekaan kaikilta osin kohdallaan, tulee konflikteja vaikkapa parisuhdelain soveltamisen kanssa. Kuka onkaan esimerkiksi kahden naisen avioliitossa perheen pää, joka määrää vaikkapa lapsista tms.

Mielenkiintoista!

Tietenkin, koska mitään toisia huoltajuusmalleja ei ole ollut eikä niitä ole sallittu. Homot ovat pakotettu ahtaaseen malliin. He ovat yrittäneet selviytyä niissä puitteissa. He ovat hakeneet oman tilansa ulkopuolella ja ulkopuolisina ( underground) tai kaapissa. Oletko koskaan Juhani ajatellut, että huoltajuutesi olisi täysin tunnustettu, vaikka "lapsesi" olisivat sen hyväksyneet? Se voi olla monelle kipeä asia vielä nykyään. Se, että joutuu elämään ulkopuolisena on psyykkinen stressi, koska me kaikki kaipaamme osaa jonkinlaisen yhteisön jäsenenä. Se oli muuten yksi onnellisuuden osatekijä.

Meillä on lahjakkuutta, jota haluamme jakaa. Se on rakkautta.

Mun mielestä sukupuolineutraalisuus ei ratkaise olennaisesti mitään. Kannattaisi vaatia konkreettisempia asioita, joilla on merkitystä arkielämän tasolla. Silloin lisääntyy hyvinvointi. Silloin voi laittaa enemmän omaa panostaan yhteiskunnan rakentamiseen eikä tule burn-outeja. Tämä on mun mielestä sellainen seikka, mitä SETA ei ole tajunnut ikinä. Jos nyt.

Ammattiliitothan ovat aina toimineet niin, kuten kerroin. SETAn kannattaisi miettiä tätä!!!SETAn kannattais panostaa yhteistyöhön ammattiliittojen kanssa.

JuhaniV kirjoitti: "Se on jopa meidän kulttuuriseen ajatteluummekin tiukasti sidottu. Huomaan itsekin reagoivani silloin, kun kohtaan henkilön, jonka sukupuolta en oitis pysty päättelemään päältäpäin."

Mielenkiintoista tuo sinun reagointisi.
Mitenkähän käy, jos homo rakastuu androgyyniin henkilöön, joka paljastuu naiseksi. Sama käänteisesti lesbon kanssa.
Mitenkähän käy jos hetero tuntee vetoa androgyyniin henkilöön joka paljastuu samaa sukupuolta olevaksi?

Sanonpa: ei kannata olla androgyyni!

Yhteiskunta on läpeensä seksualisoitunut. Se tietää sitä, että henkilö, joka ei lähetä selkeästi seksuaalista signaalia on pihalla tämän yhteiskunnan "filosofiasta". Biseksuaalit poislukien ihmiset ajattelevat sukupuolta, jonka kanssa mennään vällyjen väliin tai onnistuneisuutta jomman kumman sukupuolen stereotyyppisessä ilmentämisessä. Kauas ei olla edetty vaikka teeren soitimesta.

Epätyypilliset ihmiset yllättävät vielä pitkään.

Mieheni kertoi punttisalilla jonkun nuoren naisen meinanneen melkein rikkoa selkänsä täysin väärin tehdyllä liikesarjalla. Hän kertoi opastaneensa naista. Totesin sen tyypin olevan muuten oikeasti mies. Mieheni häkeltyi silminnähden. Miksiköhän? Täytynee vielä kysäistä.

Pora-liike kirjoitti:

>"Mitenkähän käy, jos homo rakastuu androgyyniin henkilöön, joka paljastuu naiseksi. "


Itse en varmaankaan rakastuisi androgyyniin, sillä olen turpakarvafetisti. Mutta olen aiemmin miettinyt mitä tapahtuisi jos lääpähtäisin komeaan miehekkääseen henkilöön jolla on vaikkapa hieno goatee. Sitten sängyssä tulisi ilmi, että kyseessä onkin henkilö jolla on naisen genitaalit.

Vaikea ennustaa 100% käyttäytymistäni, mutta epäilen, että voisin yrittää kokeilla miten homma hoituisi ko. henkilön kanssa.

Tämä Jukan avaama aihe on niin mielenkiintoinen, että vaivasin kysymykselläni erästä asiantuntijaa siitäkin huolimatta, että hän on parhaillaan lomalla.

Kysyin, josko tarvitaan jonkin erityisen syyn vuoksi henkilötunnuksessa määrittelyä sukupuolesta.

Hän vastasi:
Henkilötunnusta tarvittiin ihmisten yksilöimiseksi, koska maassa on paljonkin saman nimisiä henkilöitä. Heiltä viranomaisessa asioidessa kysyttiin myös isän ja äidin nimi, sekä syntymäpaikka. Joissakin yhteyksissä viranomaiset käyttivät yksilöintiin pituutta, painoa, silmien väriä ja sukupuolta. Sukupuolen määrittely kulkeutui myös mukaan henkilötunnukseen.

Asiantuntijan vastaus ei sisältänyt kannanottoa siihen, josko sukupuoli voisi olla tarpeeton henkilötunnuksessa.

Henkilötunnuksessa on varsin paljon tietoa.
Syntymäaika ilmaistaan kuudella numerolla.
Välimerkki ilmaisee vuosisadan jolloin on syntynyt. 2000-luvulla syntyneet merkitään kirjaimella A.
Kolme seuraavaa merkkiä on yksilöintinumero, jolla samana päivän syntyneet erotetaan toisistaan. Samalla määritellään sukupuoli, naisilla parillinen luku ja miehillä pariton.
Viimeisenä merkkinä on tarkistusmerkki, jolla voidaan laskea onko tunnus kirjoitettu oikein.

Tärkeä seikka Wikipediassa todettuna on se, että henkilötunnus on periaatteessa julkinen tieto. Sitä ei voida sinällään käyttää henkilöllisyyden todisteena.
Tämä julkisuus näkyy esimerkiksi oikeudenkäyntien asiakirjoissa.

Henkilötunnuksesta lisää Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6tunnus

Kummasti ihmisillä tuntuu olevan kova hinku luokitella ihmisiä. Toisinaan se helpottaa elämää, joskus taas ei - varsinkaan jos monet ovat eri mieltä luokittelun tarpeellisuudesta, perusteista yms. seikoista. Varmasti sukupuolijaottelu ihmisen pään sisällä perustuu suurelta osin partnerinhakuun, näin voisi ainakin amatööripsykologina päätellä. Mutta miten kummassa aivan vieraat ihmiset, joihin törmään sattumalta lähikauppakäynnillä tai töisä, saavat päähänsä (tai ylipäänsä kehtaavat) tulla kysymään sukupuoltani. Sukupuoleni tuskin vaikuttaa siihen, pystynkö hoitamaan työni kunnolla. Eikä varmasti kukaan lähde Helsingin asematunneliin hengaamaan ja etsimään potentiaalista tulevaa puolisoa, saati käy ilmoittamassa erikseen jokaiselle epäkelvolle ohikulkijalle, että he ovat rumia eivätkä ollenkaan hänen tyyppiään.

Saattaisi naurattaa, ellei tätä tapahtuisi lähes päivittäin. Illansuussa baariin matkalla lähipubin vakiospurgu tulee ensin kysymään, olenko nainen vai mies ja sen jälkeen ilmoittaa vakaasti ettei hän ainakaan huolisi kaljua naista. Aha. Ensivilkaisulla olen kuulemma kalju hintti (kun on kuitenkin naiselliset kasvonpiirteet), sukupuoliselvityksen jälkeen muutunkin skinhead-saatananpalvojalesboksi. Ilmeisesti sekin diagnoosi helpottaa jonkun elämääja suo mielenrauhan?

Juridisesti sukupuolen merkityksellisyys on jatkuvasti vähenemään päin, ja ehkä hyvä niin. Odotellaan vain kristillisdemokraattien tippumista eduskunnasta ja muiden periaatetukkeutumien poistumista, niin päästään tässäkin asiassa ehkä eteenpäin :) Loppujen lopuksi kaikki sellainen luokittelu, mikä sulkee ehdottomasti kaiken muun ulkopuolelleen, kääntyy itseään vastaan ja on ahdistavaa. Homoseksuaaliksi itsensä mieltänyt ja homoyhteiskunnassa vaikuttava henkilö kohtaa uuden identiteettikriisin rakastuessaan androgyyniin vastakkaista sukupuolta olevaan henkilöön. Homoyhdyskunnat (heteroyhdyskuntien lisäksi) melko vankasti tukahduttavat kaikenlaiset biseksuaaliset ajatukset ja toiminnan, on jotan huonompaa ja päättämättömämpää olla biseksuaali - sitä kun on niin hankala luokitella eksaktisti.

Lain sukupuolineutraalius on toinen asia kuin se, miten ihmiset arkielämässä lajittelevat lähimmäisiään. Minusta lainsäädännön kaikki viittaukset sukupuoliin (armeija, avioliitto, etunimet yms.) tulisi poistaa. Ei niin, että olisin innolla menossa armeijaan jos sinne naistenkin pitäisi mennä, mutta voisinpahan ainakin olla totaalikieltäytyjä :))

Toisin kuin Enter väittää, sukupuolineutraalius on hyvin arkinen asia. En saanut itselleni täsmälleen sitä etunimeä, jonka olisin halunnut, sillä laki erottelee vielä nykyisinkin naisten ja miesten nimet toisistaan.

Mielessäni alkaa tosiaankin kyteä ajatus SETAn liittymisestä. Haluaisin kuulla perustelut esimerkiksi sille, miksi sukupuolineutraalius ei ole agendalla....

G

JuhaniV kirjoitti: "Kysyin, josko tarvitaan jonkin erityisen syyn vuoksi henkilötunnuksessa määrittelyä sukupuolesta."

Se on sitä varten, jos rikollinen jättää rikospaikalle kuvan genitaaleistaan.
Muuta selitystä en löydä, sillä näihin asioihin on yritetty saada muutosta, mutta poliisi asettuu vastahankaan joka kerta. Minusta kun sormenjälki on se, minkä rikollinen jättää rikospaikalle tai ehkä DNA, mutta ei kuvia genitaaleistaan.

Mihin tarvitaan esimerkiksi tietoa rikosuhrin sosiaaliturvatunnuksen historiasta tai edes rikollisenkaan ellei tätä epäillä rikoksesta joka on tehty ennen sotun muutosta? Suomi vain ei anna täyttä kansalaisoikeutta sukupuoltaan korjaaville eikä muillekaan.

Geschwitz kirjoitti: " Haluaisin kuulla perustelut esimerkiksi sille, miksi sukupuolineutraalius ei ole agendalla..."

Päin vastoin kuin Vasemmistoliitto, Seta ei pistä agendalle sellaisia asioita, joiden saavuttaminen on toivotonta.
Suomi on historiallisesti luokitellut sukupuolet niin että täällä tiedetään kuinka monta lähetetään tykinruoaksi ja kuinka moni synnyttää lapsia.

suklaakeksi666 kirjoitti: "Mutta miten kummassa aivan vieraat ihmiset, joihin törmään sattumalta lähikauppakäynnillä tai töisä, saavat päähänsä (tai ylipäänsä kehtaavat) tulla kysymään sukupuoltani. Sukupuoleni tuskin vaikuttaa siihen, pystynkö hoitamaan työni kunnolla. Eikä varmasti kukaan lähde Helsingin asematunneliin hengaamaan ja etsimään potentiaalista tulevaa puolisoa, saati käy ilmoittamassa erikseen jokaiselle epäkelvolle ohikulkijalle, että he ovat rumia eivätkä ollenkaan hänen tyyppiään.

Saattaisi naurattaa, ellei tätä tapahtuisi lähes päivittäin. Illansuussa baariin matkalla lähipubin vakiospurgu tulee ensin kysymään, olenko nainen vai mies ja sen jälkeen ilmoittaa vakaasti ettei hän ainakaan huolisi kaljua naista. Aha. Ensivilkaisulla olen kuulemma kalju hintti (kun on kuitenkin naiselliset kasvonpiirteet), sukupuoliselvityksen jälkeen muutunkin skinhead-saatananpalvojalesboksi. Ilmeisesti sekin diagnoosi helpottaa jonkun elämääja suo mielenrauhan?"

Onko Sateenkaari-Suomeen tullut Glasnost kun joku muukin kuin minä puhuu heteroseksistien asennevammasta?
Minä voinkin sitten lunastaa lupaukseni ja ryhtyä optimistiksi. Kertoile sinä, suklaakeksi666 noita juttuja joka päivä niin minä vuorostani pääsen kertomaan kuinka kivaa minulla on.
Tänään kävin taidenäyttelyssä Priden merkeissä ja oli tosi kiva ja kävin Karhupuiston kahvilassa ja oli mukavaa. Kaikilla oli kivaa eikä kukaan ajatellut pahaa kenestäkään.

Geschwitz kirjoitti:

> "Mielessäni alkaa tosiaankin kyteä ajatus SETAn liittymisestä. Haluaisin kuulla perustelut esimerkiksi sille, miksi sukupuolineutraalius ei ole agendalla...."

Olen sitä mieltä, että kaikki ruuti palaa adoptio-oikeuden ja perhearvojen ajamiseen. Jonkinlainen näköalattomuuskin ja epäpoliittisuus on omasta mielestäni oireyhtymässä mukana.

Pora-liike kirjoitti:

> "Onko Sateenkaari-Suomeen tullut Glasnost kun joku muukin kuin minä puhuu heteroseksistien asennevammasta?"

Toivottavasti suuntaus on se, että vähemmistöjen vähemmistöt sekä heidän ongelmansa saisivat Setassa edes jonkin verran huomiota. Toki on niin, että siihen päästäksemme pitää näiden ihmisten pitää ääntä itsestä. Se onkin vaikeampaa jos ei ole nuori, menestyvä ja kaikin puolin gay. Asennevammat eivät ehkä kolahda tuohon porukkaan niin pahasti, mutta varmasti vaikuttavat jotain kautta kuitenkin.

Toivottavasti nämä keskustelut johtavat johonkin (ja ainakin on hyvä nähdä, että kaikilla HLGTIx -ihmisillä ei mene "erinomaisen hyvin").

Tykinruoaksi kelpaavat nykyisin yhtä hyvin kaikki sukupuolet, sodankäynti on siinä määrin teknistynyt että nappuloita voi painella kuka tahansa.

Toivotonta tai ei, mutta vaikka konkreettisella tasolla keskityttäisiinkin pykälien muuttamiseen, niin olisi hyvä olla jokin päivän politiikkaa suurempi visio. Sellaiset tuskin toteutuvat, mutta jo periaatteellisella tasolla keskustelu esim. sukupuolen merkityksestä tai poistamisesta on kaikille terveellistä aivojumppaa.

Olen josku ollut järjestöjyränä ihan töikseni, ja kun energia meni jonkin konkreettisen asian kanssa sähläämiseen, kokoustamiseen yms. ei siinä hirveästi mitään periaatekeskusteluja enää ehtinyt/halunnut käydä.

G

No niin. Nyt olen taas SETAn jäsen, pitkän tauon jälkeen. Liittyminen ei sujunut ongelmitta, sillä toisin kuin etukäteen ounastelin, Z-lehti tupataan puoliväkisin jäsenille. Valita voi vain sen, ottaako sen vastaan kuoreessa vai paljaana. Shit. Täytyypä ottaa asia puheeksi syyskokouksessa, nyt kun siihen on mahdollisuus...

G

Olen sitä mieltä, että olisi parempi yrittää kehittää omaa alakulttuuria kuin vaikuttaa ulospäin, koska muutokset olisivat nopeimpia. Lakimuutokset tulevat hitaasti ja ne koskettavat vähemmistöä. Mitä hyötyä tulee yksin asuvalle homomiehelle hedelmöityshoitolaista? Lakimuutos oli sisällöltään feministinen.

Kulttuurimme on minusta liikaa feminiininen.

Pride- ohjelmistosta näkee, miten köyhä se on kulttuurillisesti. Homo- ja lesbo-artisteja( kaikenlaisia) on paljon, mutta he eivät näy pride tapahtumissa.

Tylsä juttu.