Kotimaa-lehti: keskustelu homojen siunaamisesta
Myös Helsingin Sanomien sivuilla käydään aktiivista keskustelua homoliittojen mahdollisesta siunaamisesta kirkossa. Vaikka viestejä on jo kymmeniä, jotenkin keskustelu tylsästi samojen ennakkoluulojen ympärillä. Konsensusta toisaalta tuskin voi odottaakaan, kun keskustelijoiden lähtökohdat ovat täysin vastakkaiset.
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?sourceStart=310&threadID=43594Espoon seurakuntasanomat - ESSE on ottanut myös esille tämän aiheen. Juttu on otsikoitu "Kirkko käynnisti keskutelun homosuhteista". Se löytyy verkkolehdestä osoitteesta
http://www.esse.fi/
Kohdasta Artikkelit löytyy juttu kokonaisuudessaan.
Verkkolehden etusivulla äänestetään aiheesta: "Pitääkö kirkon siunata homoparien parisuhteet avioliiton tapaan?"
Koko äänestys on eräästä syystä vitsi. En kuitenkaan kerro miksi. Jokainen päätelköön itse.
Oli ihan pakko viihdyttää itseä käymällä kuikkimassa tuota viimeistä linkkiä. Perversio varmaan tämäkin, kun en parempaa tekemistä keksinyt. Sieltä pisti silmään se, että ainakin yhden "kirkasotsaisen fundamentalistin" (Sentimel) tekstipätkät on paikoin suoraan Pasi Turusen vihkosesta "Homoseksualismi: rakkautta ja rajoja" (2002). Turunen on tarkemmin Patmos Lähetyssäätiön radiotoimittaja ja teologi. Saman kirjasen luku "Homoargumentit läpivalaisussa” löytyy myös vihkosen näytelukuna Patmoksen sivuilta netistä samoilla hakusanoilla (homoargumentit läpivalaisussa). Tuota opusta voisi suositella korkeintaa siinä mielessä, jos joku haluaa saada selville nopeasti, kansantajuisesti ja yhdessä lyhyessä paketissa sen, mitä homostelun kristillisessä hengessä tuomitsevat yhteiskunnalliseen kehitykseen jonkin verran perehtyneet väittävät, ja millä tavoin he pyrkivät kumoamaan vastapuolensa argumentteja. Näppärä teos myös päinvastaisella tavalla ajatteleville, kuin joille Pasi lienee vihkosensa varsinaisesti tarkoittanut.
Espoon srk:n viikon äänestys on tosiaan hulvaton. Melkoiset prosentit. Mistähän moinen yllättävä tulos?
Espoon ESSE äänestää jo toistamiseen homokysymyksestä. Tällä kerralla "Onko homoseksuaalisuus kirkon opin kannalta oleellinen kysymys".
Vihje Karinalle, että erikoiseen tulokseen kummassakin tapauksessa on vaikuttanut seurakunnan nörtti, joka ei osaa hommaansa. ;-)
Hahhah, olipa kaunis viesti. Kirkasotsainen fundamentalisti, hmm; miltä kuulostaisi "kirkasotsainen gäyfin"? No, olkoon kukin mikä on.
Asiaahan on tarkoitus kai tän palstan sisältää; sitä kriteriä ei täytä toisen nimittely milloin milläkin nimikkeellä, joka on loukkaava/loukkaukseksi.
Elämme aikaa, jossa tapahtuu nopeassa tahdissa paljon myös rajojen rikkomisessa.
Myönnän kernaasti, että näen totuuden, oikeastaan Totuuden, Kysyt missä? En itseni viisauden mukaan vaan sen oankaikkisen viisauden kautta, minkä ihmiskunta sai Luojaltaan. Minkä se sai, kysyt ehkä.
Totuuden lain, joka kestää ajasta aikaan ja koskee koko ihmisyyttä mutta tietysti myös kaikkeutta.
Vääjäämätön ja peruuttamaton elämän laki toimii,sen totetuminen tapahtuu ajassamme yhä rajummin. Kaikki ne ihmiset, joita ei rajoita jokin ihmisoppi ja utopia vaan herkkä Jumalaa etsivä vaisto, sellainen tajuaa jo vähästä. mikä on oikea totuus ja mikä näennäistotuus eli lopultakin kupla, valhe tai harhautuma, osatotuus.
Vain Jumalan, yhden Syyn ja Alun kautta, hänen itsensä sanomana, Sanana Ramatussa näkyy lopullinen ilmoitus Jumalan luomasta ja pian päättyvästä kaikkeudesta. Kirjoitan päättyvästä vain siinä merkityksessä, että hostoriallinen aika-käsite lopuu ja alkaa 'toinen todellisuus', tämän kuolevan ja katoavan maailmankosmoksen kadotessa ja uuden Jumalan luoman maailman, tätä aikaa todellisemman astuessa vallitsevaksi. Siinä taitekohdassa tapahtuu ihmiskunnan suurin muutos sitten luomistyön: ihmiset erotetaan lopullisesti kahteen leiriin. Tämä ei ole mitää jehovistien tai mormonistien tai muiden Raamatun väärentäjien tulkintaa, ei ollenkaan.
Tämä Totuus koskettaa jokaista luotua: hyvä ja paha erotetaan lopullisesti toisistaam. Raamattu kertoo selkeästi, että"toinen otetaan" tauvaaseen ja "toinen jätetään" eli jää ns. oman onnensa nojaan, koska on valinnut itse väärin: vastuu helvetistä ja sen kärsimyksistä ei lankea Jumalalle vaan omavalintaiselle tielle, jonka perkele, Jumalan vihollinen on valehdelleen saanut ujutettua monen ihmisen tuhoksi. Pitää valita Totuus eli se vaihtoehto, joka on Armo eli Jeesuksen Jumalan tie, jonka hän on ilman mitään välirahaa tai hyvää tekoa antava jokaiselle, joka huutaa avuksi Jeesusta Herranaan.
Jouko Pesonen: Amen!
On armon ja Totuuden mahdollisen etsinnän aika. Toistaiseksi.
Totuutta vai tehtävää!
*Josta tuli mieleen kun tänään kysyttiin että uskonko jumalaan. "En usko mutta jumala kai uskoo vielä minuun, kun en ole suolapatsaaksi muuttunut."
Mielenkiintoinen tapa käydä keskustelua, kun joku nimitetään vain fundamentalistiksi, niin sen jälkeen hänen sanoillaan ja näkemyksillään ei ole mitään merkitystä, hänet on saatru lokeroitua ja hänet argumenttinsä voidaan unohtaa.
Käytännössä näillä "fundamelisteilla" tarkoitetaan niitä jotka uskovat että raamattu on totta ja pyrkivät elämään sen mukaan. Toiselle puolen ovat taas ne jotka ovat jo ainakin osittain luopuneet Raamatun sanasta ja nostaneet oman järkensä jumalaksi ja ylimmäksi auktoriteetiksi. Käytännössä siis tämä homoliittojen siunaaminen on kiinni siitä kuinka paljon Raamatun sanasta luopuneita ihmisiä saadaan päättäville paikoille.
Aioin vastata tähän ketjuun, mutta päätin että olen vastaamatta. Joku on sanonut, että jos uskovaisten kanssa voisi väitellä niin uskovaisia ei kohta enää olisi.
Siunataanko kirkoissa tai moskeijoissa, ei oikeastaan minulle kuulu, mutta ei myöskään raamatun tai koraanin teksteillä pitäisi olla mitään merkitystä silloin, kun päätetään saanko minä solmia avioliiton Suomen lain mukaisesti. Olen näihin uskontokeskusteluihin aina silloin tällöin sekaantunut, koska toisaalta katson, että jokaisella niin haluavalla on oikeus harjoitta uskontoaan, muita loukkaamatta, ja koska minusta on vastenmielistä miten helvetitulella yritetään pelotella mahdollisesti herkässä elämänvaiheessa olevia nuoria.
"..ei myöskään raamatun tai koraanin teksteillä pitäisi olla mitään merkitystä silloin, kun päätetään saanko minä solmia avioliiton Suomen lain mukaisesti."
Tuostahan ei oikeastaan ole kysymys. Kyllä liiton voi solmia raamatusta ja koraanista riippumatta joskaan ei kirjossa eikä moskeijassa. Rekisteröity parisuhde ei ole sama kuin avioliitto johon kuuluu enemmän oikeuksia. Avioliitto on voimassa kirkollisen vihkimisen jälkeen kun taas rekisteröity parisuhde taas solmitaan ainoastaan maistraatissa jossa tietenkin myös avioliitto voidaan solmia.
Kysymys on siitä että jotkut haluavat että suhteensa siunataan kirkollisin menoin samoin kuin avioliittokin. Tähän kirkkokunnat eivät ole suostuneet.
Raamattuun vedoten voidaan päätyä monenlaiseen tulokseen. Muistan erään kirkon miehen lausuneen että "Raamatusta puhuttaessa täytyy muistaa että kysymys on aina tulkinnasta. Voimme vain toivoa että tulkinta edes kohtuullisesti osuu oikeaan mutta se joka ei edes ymmärrä tulkitsevansa on aina väärässä"
Olen samaa mieltä että aina on tulkinnasta kysymys. Se että jokin näkemys on vanhaa perua ja perinteistä niin ei mielestäni siitä tee yhtään oikeampaa vaan osoittaa vain miten jähmetymme omiin näkemyksiimme emmekä uskalla niitä kyseenalaistaa.
Homojen ja lesbojen olemuksella ja tekemisillä ei ole enää väliä, kun on itse tulkittu tuomitsevasti lakia. Tällöin voi unohtaa lähimmäisen kokemuksen kuuntelemisen ja sen kohtaamisen, joka on Kristuksen kaltaista.
Minä uskon Raamatun olevan totta ja pyrin elämään sen antaman hengen inspiroimana. Olenko siis fundamentalisti?
Fundamentalismi ei tarkoita ulospäin sellaista rajautumista, jossa fundamentalistit uskovat Raamatun totuuteen ja toiset eivät usko. Kyse on tulkintatavasta. Kyse on siitä, elämmekö hengessä vai kirjaimessa.
Voimme yhdessä toivoa, että päättäjät eivät vastusta Kristuksen hengen vaikutusta!
Kummallista että tulkinnasta puhutaan sitten kun on ensin tullut kova tarve muuttaa musta valkoiseksi. Eli tulkinnan säätelee kova tarve nähdä asiat toisin. Siis päivänselvätkin Raamatun kohdat pitää muuttaa tarkoittaman jotakin muuta jos ne ovat oman elämän kanssa ristiriidassa.
Kun nyt Kristuksesta puhutaan, niin katsotaan Jeesuksen omat sanat evankeliumista, siis kaikki eivät pelastu, on olemassa vääryyttä, osa ihmisistä joutuu kadotukseen. Tämä on Jeesuksen opetusta.
Matt. 13:
36 Sitten Jeesus lähetti väkijoukon pois ja meni sisälle. Opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: "Selitä meille vertaus pellon rikkaviljasta." 37 Hän vastasi heille:
"Mies, joka kylvi hyvää siementä, on Ihmisen Poika. 38 Pelto on maailma. Hyvä siemen tarkoittaa niitä, jotka kuuluvat taivasten valtakuntaan, rikkavilja niitä, jotka ovat Paholaisen vallassa. 39 Paholainen, joka kylvi rikkaviljaa, on Saatana, elonkorjuu on maailman loppu, ja korjuumiehet ovat enkeleitä. 40 Niin kuin rikkavilja kootaan ja hävitetään polttamalla, niin tapahtuu maailman lopussa. 41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka viettelevät pahaan ja harjoittavat vääryyttä. 42 Enkelit heittävät heidät tuliseen pätsiin, ja siellä itketään ja kiristellään hampaita. 43 Mutta Jumalan omat loistavat silloin Isänsä valtakunnassa niin kuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon!
Ja sitten, Arto T, tarvitsee enää tulkita, kuka on sitä hyvää siementä ja kuka rikkaviljaa.
Mahdanko arvata, kumpaan oman tulkintasi mukaan itse kuulut?
Armo on meitä kaikkia kristittyjä varten. Joten kiitän siitä Jumalaa. Se ei ole kenenkään ryhmän/lahkoon tai henkilön yksinoikeutta. Näkemyksiä Raamatusta on niin paljon kuin lukijoitakin. Lakihenkisyys kylmettää ja kovettaa ihmisen sisältäpäin.. jolloin se oleellinen jää lukematta ja kokemetta.
Pienenä juttuna sanojen merkitystä ja tulkinnasta haluan kertoa seuraavaa.
Olin tilaisuudessa jossa oli 19 osallistujaa. Pyydettiin kirjoittamaan 5 asiaa jotka sana "turvallisuus" tuo mieleen. Etukäteen arvattiin montako erilaista vastausta tullee kirjoitetuksi paperille. Suurin mahdollinen määrä oli siis 5 x 19 = 95 kpl. Jos jokaisessa paperissa olisi yksi yhteinen vastaus niin määrä vähenisi 18.
Tulokseksi tuli kuitenkin 92 erilaista eli vain kolmessa paperissa yksi yhteinen "tulkinta" . Arvaus että puolet meni aika pieleen.
Raamatussa ja siitä puhuttaessa löytyy joukko sanoja joiden merkitys on vähintäänkin tulkinnan varainen. Siksi minusta on mysteeri miten voi mitään sanoa varmuudella varsinkaan silloin kun kysymys ei ole omasta elämästä.
Jumala näkee valkoisenkin muuttuvan mustaksi.
#Ja sitten, Arto T, tarvitsee enää tulkita, kuka on sitä hyvää siementä ja kuka rikkaviljaa. #
#Armo on meitä kaikkia kristittyjä varten. Joten kiitän siitä Jumalaa. Se ei ole kenenkään ryhmän/lahkoon tai henkilön yksinoikeutta. Näkemyksiä Raamatusta on niin paljon kuin lukijoitakin. Lakihenkisyys kylmettää ja kovettaa ihmisen sisältäpäin.. jolloin se oleellinen jää lukematta ja kokemetta.#
Eli laki sanoo, ettei saa tappaa, mutta jos sattumalta tappaa jonkun, niin ei saa tuomita, koska kukaan muukaan ei ole täydellinen ja tappajalle voi tulla paha mieli, niinkö siis toivotamme tappajalle Jumalan suurta siunausta ja kehotamme jatkamaan samaan malliin????
Laki kieltää haureuden, mutta jos joku harjoittaakin haureutta, niin häntä ei saa tuomita, vaan kehottaa jatkamaan samaan malliin ja pitää luvata vielä Jumalan suurta siunausta????
Lain tehtävä on osoittaa rikkomus, jotta ihminen itse huomaisi oman vajavaisuutensa ja tietäisi tarvitsevansa anteeksiantoa, katuisi vääriä tekojaan ja nöyrtyisi parannukseen. Te olette kääntäneet asian nurin, jos minä en lakia pysty täyttämään, niin laki on väärä ja se pitää muuttaa, niin ettei minulle enää tule huono omatunto ja voin jatkaa vääryyden tekemistä niinkuin ennenkin.
Kukaan ei pysty täyttämään lakia 100%:ti ,mutta juuri se on lain tehtävä osoittaa että sinä tarvitset parannusta ja syntien anteeksiantoa, taas kieltäjä väittää ettei hän ole mitään väärää tehnyt, eikä tarvitse mitään parannusta. Tällöin parannus jää tekemättä ja ihminen on silloin matkalla kadotukseen. Se taas joka myöntää rikkoneensa lakia, katuu vääriä tekojaan, nöyrtyy pyytämään vääriä tekojaan anteeksi Jumalalta ja tekee parannuksen synneistään, hän on silloin matkalla taivastiellä.
Mistä laista ArtoT tällä kertaa puhuu?
-Suomen laista, jota hän käsittääkseni ei oikein hyväksy esimerkiksi homoliittojen osalta.
-Suomen ev.lut kirkon käsityksestä kristillisyydestä (luterilaiset tunnustuskirjat ja mm. kirkolliskokousten ja kirkkohallituksen linjaukset); joita hän ei myöskään taida erityisesti kunnioittaa.
-psykologisesta, freudilaisesta Laista (isolla kirjaimella!), joka vaikuttaa sisäisesti ihmisen toimintaan.
-ihan itse sepittämästään raamatun tulkinnasta.
Jos t u o m i t s e e homoseksuaalisuuden, tuomitsee myös homoseksuaalisen ihmisen. Kuitenkin on tuomitsijan oman tulkinnan varassa, onko homoseksuaalinen ihminen tässä aspektissaan syntinen. Jos sisällöltään rakkaudellinen liitto tuomitaan muodon vuoksi synniksi, on ohitettu täysin seurausten ("hedelmien") arvioiminen.
Seksuaalisuus on hyvä asia, kun sitä vastuullisena on ja toteuttaa. Näin on kaiken seksuaalisuuden kanssa - myös heteroseksuaalisuuden kanssa.
Homoseksuaalisuutta ei voi nostaa itsessään synniksi, vaan seksuaalisuuden huonoihin hedelmiin johtavaa käyttöä. Se taas ei ole rajattu mihinkään seksuaalisuuden muotoon sinällään. Emme palvo Lakia, vaan Jumalaa - joka e l ä ä.
Jeesus itse opetti että haureuden harjoittaminen saastuttaa ihmisen, haureudella tarkoitettiin esim. avioliiton ulkopuolista seksuaalista kanssakäymistä. Ja avioliiton Jeesus määritteli miehen ja naisen väliseksi asiaksi. On itsepetosta kuvitella, että ei minun haureuden harjoittamiseni mitään syntiä voi olla, kun se ei minusta tunnu siltä. Synti orjuuttaa ja sitoo ihmisen hyvin salakavalasti, niin että ihminen ei itse edes huomaa että hän mitään väärää tekisi, vaan pitää kaikkia ratkaisujaan oikeina ja on mestari keksimään tekosyitä omien valintojensa tueksi, mutta ei se Raamatun sanaa muuta toiseksi, vaikka kehittelisi kuinka hyviä tekosyitä. Mutta me olemme tavallaan hyvin sokeita omille synneillemme.
Johanneksen evankeliumista:
34 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.
Jotta et käsittäisi väärin, niin sanon, että en minä luule olevani parempi ihminen kuin sinä tai joku muu, joka päivä minä saan tehdä parannusta asioista joita teen ja joka päivä huomaan tekeväni asioita, joita kadun. Mutta kyse on siitä myönnätkö totuuden, kadutko vääriä tekojasi ja nöyrrytkö Jumalan edessä parannukseen ja pelastat itsesi vai haluatko edelleen elää ja pitää kiinni valheiden verkossa jonka olet itsellesi kutonut vai haluatko herätä ja laittaa kaiken uudestaan Jumalan arvioitavaksi ja punniitavaksi.
Arto T: Kerro, voiko intersukupuolinen ihminen (henkilö, jonka kehossa esiintyy sekä miehen että naisen sukupuoliominaisuuksia) mennä naimisiin Raamatuntulkintasi perusteella. Heitähän ei voi määritellä mieheksi tai naiseksi.
smo: (annathan anteeksi, että sotkeudun: Arto T. on jo vastannut tähän osittain)
Kysymys: #Hei! Miten tulee toimia, kun lapsi syntyy niin, että hänellä on molemmat sukupuolielimet. Onko rukoiltava Jumalalta, mikä on hänen tahtonsa, jos ryhdytään leikkaukseen. Vai pitääkö lapselle jättää molemmat sukupuolielimet? Vanhemmille jää vaikea ratkaisu. Miten Raamattu tähän vastaa?#
Vastaus: Arto T. >Miksi pitää ratsastaa sairaalla ja vammaisella ihmisellä tällaisissa kysymyksissä ja vielä pilkata jumalaa, varmasti vanhemmilla on muutenkin vaikeaa. Eiköhän jokaisen ihmisen puolesta pidä rukoilla ja vieläkin suuremmalla syyllä jos ihminen on sairas. Mitä sitten pitäisi tehdä jossakin tapauksessa missä lapsi on vammainen, niin sitähän ei kukaan ulkopuolinen osaa sanoa.<
(Keskustelu: Ihmettelyä Arto T:n.... 53/56)
Jusan siteeraama vastaus on mielestäni malliesimerkki epävastauksesta.
Ensinnäkin en ole ollenkaan varma, että kuvatun kaltaista henkilöä voidaan ilman muuta kuvata sairaaksi tai vammaiseksi. Toisaalta on melkoista vastuun pakoilua ilmoittaa, että jos jonkun ihmisen elämää keskeisesti koskettavaan teologiseen ongelmaan ei osaa vastata, hänen puolestaan tyydytään rukoilemaan. Siis rukoilemaan mitä? Että jommankumman sukupuolen ulkoiset tunnusmerkit katoavat, jotta hän täyttäisi raamatussa määrätyt standardit, vai että hänen mahdollinen halunsa solmia parisuhde häviää?
Haureus on per se syntiä. Haureus ei rajaudu avioliittoon. Avioliitto taas ei myöskään ole ainoa suhteen muoto, jonka Jeesus mainitsee. On sellaisia, jotka ovat äidin kohdusta saakka avioliittoon kelpaamattomia. On myös sellaisia, joista ihmiset ovat tehneet avioliittoon kelpaamattomiksi. Jeesus puhuu tuossa Matteuksen 19. luvun kohdassa valinnan mahdollisuudesta. Ei Raamatun sana miksikään muutu. Jos menee naimisiin, niin ei tule erota kuin haureuden takia. Tämä ei siis kata kaikkia elämisen muotoja, joskin on ymmärrettävää, että haureus koskee yleisesti kaikkia muotoja.
Katumus on hyvästä, samoin nöyryys Jumalan edessä - Jumalan totuuden myöntäminen o m a l l a k o h d a l l a a n. Näistähän on kyse yllä.
Nii-in. Mitä on mikäkin asia. Kannattaa miettiä ensiksi missä poppoossa ravaa. Aloittaa vaikka siitä. Sen jälkeen voi miettiä muita asioita.
martin kirjoitti: "Haureus on per se syntiä."
Onko Martinin tekstissä näppäilyvirhe? :-)
Keskustelu jatkuu kuumana Kotimaan mielipidepalstalla. Arkkipiispaehdokas Miikka Ruokanen kirjoitti "vastaan" - kommentin, aiheesta että Raamatun ajan homoseksuaalisuus ei ehkä ollut niin erilaista kuin joskus annetaan ymmärtää. Kirkkovaltuutettu Harri Raitis kirjoitti puolestaan, että olisi viisautta seurata Ruotsin kirkon linjaa asiassa. Tämä oli siis puolentoista viikon takaisessa lehdessä. Uusimmassa lehdessä oli juttu jossa pappi kirjoitti nimimerkillä, että seksuaalisuuden synnit ovat ihan muualla kuin siinä onko ihminen homo vai hetero.
