Seksikasvatusta koulussa

Tänään kaveriporukalla innostuimme muistelemaan peruskoulun ja lukion terveystiedon ja biologiantuntien seksikasvatusta. Ala-asteen kuudenella meillä taisi biologian tunneilla olla ensimmäisen kerran seksivalistusta, tai -tietoutta, pieni kyläkoulu kun meillä oli ja samassa luokkahuoneessa olivat kaikki kolmannesta kuudenteen luokkaan, kaikki kolmas ja neljäsluokkalaiset häädettiin vapaatunnille kun tuli seksitietoustunnin aika :D Opettajamme, jopa innostui kertoilemaan omia seksikokemuksiaan, hieman nolostuneena totta kai. Yläasteella kävimme jo terveyskeskuksen perheneuvolassa (vai mikä se osasto nyt sitten onkaan). Ja kuinka moni muistaa sen piirretyn videopätkän missä jopa oli kaksi mieshahmoa jotka suutelivat ja hyväilivät toisiaan erektioiden kera!!! Ah! nostalgiaa!!
Millaistakohan seksivalistusta nykyisin peruskoulussa on, onko se vieläkin yhtä kiusallista opettajille? Tai millaisia seksivalistustunteja teillä oli? Miten homoutta käsitellään nykyisin?

Minä muistelen saaneeni opetusta ehkäisyn tärkeydestä ennen kuin edes ymmärsin miten niitä lapsia oikein käytännössä tehdään. :-) Vihdoin sitten jonkin oppikirjan - olisikohan ollut biologian - pienessä kaavakuvassa näytettiin miten homma hoidetaan.

Olen ysillä jote mulla on seksivalistusta paraaikaa just katteltiin " mitä on seksi" video sarjaa jossa kaikki käsitellään a:sta ö:hön. meillä siä ei ollu ainakaan osioo homoudesta muuta opettaja valisti meitä siittä kyllä tosi hyvin ylipäätäänsä meillä puhutaan tosi paljon homoudsta terkan tunnilla ja meillä oli terkan kirjassa kappale homoudesta ja sitä puitiin koome tuntii musta ainkin mielenkiintonen kappale=) sitten tehtiin esitelmiä erilaisista perheistä ja opettaja anto minule ihan sattumalta rekisteröidyn parisuhteen siittäkin tein esitelmää muutaman tuntin.
ja ainakin meiän opettaja on semmone 2:kymppinen niin se on koko ajan puhumassa että siinä ei oo mitään väärää ja että ihmisiä on erilaisia ja eri elämän tyylejä pitää kunnioittaa. mula oli ainakin mukava olo kun vaan kuuntelin. ja heti kun joku takarivin älykkö päätti kertoa mielipiteensä homoista niin napshahti tunti jälki istuntoo =) =) oloni oli mielyttävä.
ja se ei o opettaajalle yhtään kiusallita mullekin on opettanu homo - valistusta kaks eri opettajaa ja sinä ei ollu kummallakaan mitään ongelmaa.
ja mää varmaan viitasin useemmin kuin koskaan niillä terkan tunneilla!

Vähän ohi aiheen, koska sain peruskoulun päästötodistuksen jo vuonna 1993. En edes muista enää, millaista seksikasvatusta meillä oli yläasteella vai oliko sitä ylipäänsä. Ala-asteesta muistan vielä vähemmän.

Meitä taidettiin opetettiin lähinnä selviytymään sekstaamisen seurausten (eli jälkikasvun) kanssa. Kotitalous-oppiaineeseen sisältyvässä perhekasvatusosiossa näytettiin koko ryhmälle video aidosta synnytyksestä. Se tapahtui jossain vaiheessa yläastetta. Veikkaan, että video aiheutti pysyvät traumat aika monelle oppilaalle. Lisäksi opeteltiin vauvan kylvetystä ison nuken avulla.

Lukiossa seksikasvatus hoitui lyhyesti. Olin lukion ensimmäisellä luokalla, kun vuotta vanhemmat tulivat vierailemaan Wanhojen päivänä biologian tunnillemme. Erittäin osuvaa. Yksi Wanhoista pojista vetäisi luokan edessä kondomin banaanin päälle. Koko "kasvatustuokio" kesti alle 5 minuuttia, minkä jälkeen yli 60-vuotias opettajaherra jatkoi hieman yskähdellen sen kertaisesta aiheesta (joka ei liittynyt mitenkään seksiin). Olen unohtanut senkin, jaettiinko luokalle tällä mainitulla kasvatuskerralla kumeja vai ei. Noista ajoista on kulunut jo sen verran vuosia.

Taidan kuulua kategoriaan "saanut melkoisen vähän seksikasvatusta koulussa". Vihjattiin, että kortsu on suositeltava juttu ja todennäköisesti jossain vaiheessa puhuttiin myös sukupuolitaudeista, mutta sekin asia on jäänyt mielessäni hämärän peittoon.

Ai niin! Näytettiinhän meille jossain vaiheessa (piirretty?) opetusvideo, jolla tyttö ja poika menivät samaan osoitteeseen viettämään iltaa ja jossain vaiheessa olisi tarvittu kumia, mutta hups, sitä ei ollutkaan. Poika kävi seuraavaksi ostoksilla. Olisikohan tämä video näytetty lukiossa terveystiedon tunnilla? Näistä muisteluista näkee ainakin sen, että koulu ei ollut aikoinaan kovin lähellä sydäntäni...

"Karina77 4 / 4
31.10.2007, 00:02

Taidan kuulua kategoriaan "saanut melkoisen vähän seksikasvatusta koulussa". "

Et kuulu!
Minä en saanut sitä lainkaan.
Asiasta oli jotain terveystiedon kirjassa, mutta sellainen jätettiin omaehtoisen opiskelun varaan.
Homoseksuaalisuuden esittäminen muuten kuin tavanomaisin klisein oli laissa kielletty.

Peruskoulun päättötodistukseni on vuosimallia 1985.

Kuinka ollakaan, oli psykiatrin vastaanottohuoneen lehtihyllyssä Seta-lehti.
Nuorelle kuopiolaiselle sen anti tuohon aikaan oli 0.

Kun menin lanttukukkoyliopistoon, tapasin erään osakuntatuttavani kadulla nahkaan pukeutuneena ja kyselin hänen kuulumisensa ja kommentoin "Vai, että tansseihin menossa."
Yliopistossa ollessa sai jo tietoakin ja Joensuussa taisi olla jotain toimintaakin, mutta en uskaltautunut mukaan kuitenkaan. Ennen kaikkea siellä oli internet, jolloin päätin, että minun on lähdettävä tästä maasta vapaammille vesille. Lama oli juuri romahduttanut kaiken.

Koko asia, "seksikasvatusta koulussa" on minusta huvittava, ihan niin kuin nuoria pitäisi siihen yllyttää kun koulussa lähinnä pyrittiin tuomitsemaan kaikenlainen seksuaalisuus ja sukupuolisuus. Minä ramppasin rehtorin kansliassa usein. Näin jälkikäteen sain tietää, etten ollut ainoa joka oli seksuaalisuudestaan tilivelvollinen koulun rehtorille.

Näissä oloissa minä sitten kylmenin täysin. Seksuaalisuuden harjoittaminen oli mahdotonta niin ei sitten tullut edes mitään kummoisempia tunteitakaan. Ei pidä haluta sellaista mitä ei saa. Nyt minä jotenkin aavistan, että jälkipolvien on vaikea ymmärtää, miten kestää keski-ikään asti tai jopa vanhuuteen se, että jollakulla puhkeaa tunteet omaa sukupuoltaan kohtaan.

Luokkatoverini Iia oli kyllä nopeampi. Kun minä tulin pääkaupungin Setan tilaisuuteen joskus vajaa vuosikymmen sitten, oli hänellä jo vakaa lesbosuhde. Ei kyllä ikinä tutka piipittänyt kumpaankaan suuntaan.

Itse muistan, aiheeseen liittyen, animoidun videon ala-asteelta, jossa ylistettiin kaikkien miesten genitaalista tasavertaisuutta. Siinä kuvattiin eri pituisia (animoituja) lepotilaisia peniksiä, jotka sitten ylevästi ja yhdenmukaisesti kaikki nousivat "liputtamaan" tasapituisina. Olisikohan kenties Ruotsissa tehty tuo animaatiopätkä... Valheellista tietoahan tuo tietenkin oli, eihän se todellisuudessa niin mene. Sen ymmärtämiseen kului kai sitten vähän aikaa...

Toinen muistikuva liittyy luokanvalvojaamme kuudennella luokalla. Hän aloitti jonkin tunnin (joka ei ollut terveystietoa, muistaakseni) vihaisesti ja jatkoi samalla tyylillä yhdistäen puheenvuorossaan epäilyn omasta mieskunnostaan ("tosimies pystyy laukeamaan useamman kerran yössä") ja yhdisti aiheeseen myös jollain tapaa rasistisen näkökulman (somalit). Tämä tapahtui siis joskus 80-90-lukujen vaihteessa. Olin pitkän aikaa ihan "äimän käkenä" tällaisen puheenvuoron jäljiltä ja kai se tatuoitui mieleeni kuin edelleenkin muistan sen selvästi.

Näin siis varhaiskasvatus jättä jälkensä. Mutta onneksi tässä tapauksessa minusta ei tullut impotenttia rasistia.

Oedipus kirjoitti: "Itse muistan, aiheeseen liittyen, animoidun videon ala-asteelta, jossa ylistettiin kaikkien miesten genitaalista tasavertaisuutta. Siinä kuvattiin eri pituisia (animoituja) lepotilaisia peniksiä, jotka sitten ylevästi ja yhdenmukaisesti kaikki nousivat "liputtamaan" tasapituisina. "

Minä pitäisin tuollaisten videoiden näyttämistä lapsille lapsiin kohdistuvana seksuaalisena häirintänä!
Tasa-arvovaltuutetun toimiston mukaan seksuaalinen häirintä on seksuaalisesti vihjailevan materiaalin näyttämistä.

Onpa kummalliseksi mennyt koulu nykyään!

Kun asiaa muistelen, niin kehotuskiellonkin aikana kummasti kielto koski vähemmän käsityölehtiä kuin muita ja niistä kai ihmiset sitten saivat "tietoa". Ja koska se valistus oli niiden käsityölehtien varassa, niin kai se muokkasi kulttuuriakin sellaiseen pornahtavaan suuntaan, niin että koko identiteetti muotoutui pornohahmojen mallin mukaiseksi. Mutta minä en paljon nuorena kapinoinut ja siksi nuokin lehdet jäivät vieraiksi, sen sijaan se malli joka sitä kautta oli jäänyt elämään, vaikutti minuun enemmän.

Suomi oli friikki ja kummajainen maiden joukossa kehotuskieltoineen. Nyt Puola haluaa samanlaiseksi. Eikös kun lakeja valmistellaan ole aina selvitys siitä, mitä vastaavat lait ovat muissa maissa saaneet aikaan? Kehotuskiellosta ei ainakaan minulla ole mitään hyvää sanottavaa. Mutta nyt on siirrytty kehotuskiellosta sen polaariseen vastakohtaan. Ei ole hyvä näinkään.