ikävä jäi
"toiset täällä uppoo filosofiaan,
minä paskalle tulen ja haisemaan,
ja raavin pallejain, raavin pallejain
en kiinnostua jaksa, enkä miellyttää
on tärkeäkin mulle yhdentekevää
kaikki seisoo aivoissain, seisoo aivoissain
toiset täällä tallaa ympyrää
ja kun ne kuolee, niin jälki jää
jota toiset jatkaa saa, toiset jatkaa saa
minä kun kuolen, niin kuolen pois
kuin elänytkään en koskaan ois
minut voitte unohtaa, voitte unohtaa"
Juice Leskinen
Blues n:o 13
"nyt se irtoaa, vene laiturista
ja kurssin ottaa suuntaan auringon
se tavallaan on hyvin murheellista
mutta siinä meillä mahdollisuus on
.
.
sinä seisot huiskutellen laiturilla
yli selän katsees liukuu vaieten
ehkä nähdään jossain muilla maisemilla
esiin kaivetaan tuo kaunis eilinen"
(Juicen kappaleesta Vaiti, aivan hiljaa)
Suuresti arvostamani taiteilijan muistoa kunnioittaen.
näin on. Juicen muistoa kunnioittaen. Vaikken ollut hänen musiikin suuri ystävä, niin toisen muistoa on syytä silti kunnioittaa. Toista Juicea ei tule.
Syksyn SäVel
by Juice Leskinen
Katu täytyy askelista
elämä on kuolemista
pane käsi käteen ollaan hiljaa
pyydä minut aamuteelle
anna vettä kuihtuneelle
nyt on elokuu ja minä olen viljaa
En ilosta itke en surusta itke, jos itken
niin itken muuten vaan
ja muualla oon, ennen kuin huomaatkaan
Häntä rakastin paljon
sua rakastan joskus enemmän
ole mulle vähän aikaa hän
Ota minut sinun uniin
vaikka nousen toisiin juniin
nyt on lokakuu ja minusta näkee sen
Kun tulen kiinni sinuun
jumalatkin uskoo minuun
vaikka itse aina usko en
En ilosta itke en surusta itke, jos itken
niin itken muuten vaan
ja muualla oon, ennen kuin huomaatkaan
Häntä rakastin paljon
sua rakastan ehkä enemmän
ole mulle vähän aikaa hän
Juice kirjoitti monia hienoja tekstejä, mutta ylläoleva on koskettanut minua eniten. Varsinkin viimeaikaisten elämänvaiheiden aikana. Kiitos Juice.