Piilosyrjintää
Piilosyrjintää?
Saksassa tuomari täyttää vankilaan joutuvasta lomakkeen, jossa on kohta: Erityishuomioita. Siinä kohdassa kysytään, onko psyykkisiä tai henkisiä erityisyyksiä, tunteeko vetoa samaan sukupuoleen, sairaudet (erityisesti tarttuvat sairaudet). Tällainen lomake paljastui, kun Vihreät nostivat asian esiin valtiopäivillä. Lomake luvattiin uudistaa välittömästi. Viranaomaiset väittävät, ettei tieto seksuaalisesta suuntautumisesta vaikuta mitenkään syrjivästi ko. henkilään. Mutta vihreiden mukaan lomake osoittaa, miten yhteiskunnassa on homojen ”rakenteellista” syrjintää. Vihreät vaativat, että kaikki viranomaislomakkeet tulee tarkistaa.
http://www.tagesspiegel.de/berlin/archiv/21.07.2006/2671023.aspSeksuaalinen suuntautumisen ei pitäisi olla julkisesti käsiteltävä tieto, toisin sanoen, tuomarilla ei pidä olla oikeus outata vankia vankilaviranomaisille. Jos vanki haluaa olla ulkona kaapista, sen pitäisi olla hänen henkilökohtainen päätöksensä.
Uskoisin, että psyykkiset ja henkiset erityisyydet liittyvät tuomioon itseensä. Kaikki muu kuuluu vankilan psykiatrille ja luottamuksellisesti. Samoin muut potilastiedot kuuluvat vankilan lääkärille ja niiden luovuttamisessa pitäisi olla vangin suostumus.
Yksi asia parisuhdelaista, joka on jäänyt julkisuudelta enemmän tai vähemmän piiloon. Kun parisuhdelaista aikoinaan eduskunnassa päätettiin, samalla eduskunta korosti, että sellaista käsitettä kuin avoliitto ei homo- ja lesbopareilla tämän jälkeen tunneta. Rekisteröikööt parisuhteensa. (Olikohan se oikein ponsi vai oliko se komiteatyöskentelyn lauselma?). Kaikki hyvin, mutta….
Nyt pohditaan, poistetaanko vai lasketaanko perintoveroa. Avoliittolaisia kohdellaan kuin yksinäisiä, eli perintöverona menee valtiolle puolet perinnöstä. On siis aika muuttaa avoliittolaisten verokohtelua. Jos avoliitossa olevien perintöverotusta helpotetaan, se ei voi koskea mies-mies- ja nais-nais-avoliittoja, koska sellaisia ei eduskunnan mukaan ole olemassa. Alkaako tästä taas eriarvoinen kohtelu?
Saksassa on paljastunut puolustusministeriön määräys, jonka mukaan työmatkalla olevat sotilaat eivät saa yöpyä hotelleissa, jotka ovat homobaarialueiden välittömässä läheisyydessä. Asia tuli esiin Kölnissä, kun yksi hotelli valitti, että heidät on poistettu sotilaiden hotellilistalta. Asiasta kirjoitti Spiegel-lehti. Ilmeiseti sotilaiden liikkuminen homobaarien lähistöllä koetaan kiusalliseksi armeijassa. Vihreiden Volker Beck julkaisi heti tuoreeltaan lehdistötiedotteen asiasta, ja vaati määräyksen kumoamista.
http://www.n24.de/politik/inland/index.php/n2006072216012600002Itävallan yleisradio ORF homofobinen?
Itävallan Vihreät syyttävät ORF:ää tietoisesta homoaiheiden välttämisestä. ORF ei täytä yhteiskunnallista tehtäväänsä.
Vihreät poliitikot Ulrike Lunacek ja Marco Schreuder järjstivät yleisradiorakennuksen edessä tempauksen, jossa protestoitiin ORF:n homopolitiikkaa. Jupakka lähti liikkeelle siitä, että ORF osti sarjan "The L Word – Kun naiset rakastavat naisia", mutta se pyyhittiin pois ohjelmistosta. Muitakin esimerkkejä löytyy.
ORF:n täytyy hoitaa yhteiskunnallinen tehtävänsä, jonka osana on ennakkoluulojen vähentäminen ja raja-aitojen madaltaminen yhteiskunanssa.
http://www.transgender.at/presse/shownews.cgi?id=1126758721"ORF:n täytyy hoitaa yhteiskunnallinen tehtävänsä, jonka osana on ennakkoluulojen vähentäminen ja raja-aitojen"
L-koodin näyttäminen tuskin on ennakkoluulojen hälventämistä vaan juuri päinvastoin.
Vaaleanpunainen vaara
Tämänpäiväisessä Der Tagesspiegel –lehdessä on hauska juttu Saksan armeijan hotellikiistasta Kölnissä. Sattumalta minulla itsellänikin on joistakin menneisyyden tapahtumista omakohtaisia muistikuvia.
Saksan armeijassa on jo pari viikkoa kohistu vaaleanpunaisesta vaarasta. Kölniläinen hotelli valitti, että se on poistettu armeijan henkilökunnan hotellilistasta.Syy: vieressä on homobaareja ja seksikauppoja. Kun armeijan sotilas haluaa tulla hotelliin, hän joutuu jättämään autonsa vähän kauemmas ja kulkemaan ”pahimpien” homobaarien sivuitse. Kyseessä on Heinzelmännchen-niminen hotelli. Myöskään naapurihotellissa Arianessa ei ole enää aikoihin näkynyt armeijan väkeä. Ariane on merkitty hotellioppaissa suosituksella Gay-friendly.
Kun tämä hotellihäly syntyi, aluksi kieltoa puolusteltiin niin, että sotilaista oli epämiellyttävää kulkea täysissä tamineissa sellaisten baarien ja seksikauppojen sivuitse. Myöhemmin myös puolustusministeriön valtiosihteeri ja kristillisdemokraattien huippukandidaatti Friedbert Pflüger moitti hotellikieltoa. Paraikaa parlamentissa ollaan panemassa voimaan tasa-arvolakia, joka kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen takia.
Mutta hotellit pysyvät pois suosituslistalta. Nyt sitä perustellaan niin, että alueella on sellaista toimintaa, joka viittaa huumekauppaan ja muuhun rikollisuuteen. Mutta Kölnin poliisista sanotaan, että siellä ei ole mitään erityistä rikollisuutta. Se on rauhallista aluetta. Vain homoja on iltaisin liikkeellä runsain määrin.
Yöpymiskiellon syy saattaakin olla muualla. 30 metrin päässä hotellista oli aikoinaan kuuuluisa baari Café Wüsten. 1980-luvun alkupuolella Saksassa syntyi suuri kohu, kun väitettiin, että neljän tähden kenraali Günter Kießling oli baarin vakioasiakas. Baarin väki tunsi hänet nimellä ”der Günter von der Bundeswehr”, eli armeijan Günter. Häly oli niin kova, että jopa Suomessa tv-uutisten ykkösaiheena esiteltiin Kölnin homobaareja. Satuin juuri samaan aikaan oleskelemaan Kölnissä.
Puolustusministeri Manfred Wörner ensin palautti Günterin kunnian, mutta siirsi hänet saman tien eläkkeelle. Armeijan tiedusteluelin MAD oli pitänyt kenraali Günter Kießlingiä turvallisuusriskinä. Häntä voitiin painostaa. Tilanne vielä mutkistui, kun ilmaantui kenraalin kaksoisolento, ja puolustusministeri väläytti eroaikeitaan. Skandaali oli suuri. Olen joskus myöhemmin kysellyt, oliko kenraali todella homobaareissa. Paikalliset eivät ole varmoja, mutta sanonta jäi: ”Lieber einen kalten Riesling als einen warmen Kießling“ eli mieluummin kylmä riesling kuin lämmin (=homo) Kiessling.
Heinzelmännchen-hotellia vastapäätä oli 1950-luvun alussa baari Barberina. Siellä oli ”baarityttösenä” suurikokoinen Trude-herra, jonka mielilause oli ”En halua suklaata, haluan miehen”. Baari manosti itseään niin, että se sopi parhaiten ”für wohltemperierte Leute” mukaillen J. B. Bachia.
Lähikortteleissa on tapahtunut muutakin mukavaa. Kesäkuun 8. vuonna 1966 Kölnin kristillisdemokraattinen pääministeri Franz Grobben pidätettiin julkisessa käymälässä, jota yleisesti kutsuttiin nimellä ”Homotreffit”. Se oli vastapäätä poliisiasemaa. Tieto levisi lehdistöön, ja Grobben erosi ”terveydellisistä syistä”.
Nyt siinä hotellin lähellä on Chains-baari. Kun Tagesspiegelin toimittaja kulki ohi, siellä vietettiin juuri cruising-yötä. Yksi asiakas kertoo: ”Siellä kuljeskellaan ympäriinsä, ja kun iskee seksihalut päälle, siitä voi sanoa vieressä olevalle ja lähdetään pimeään takahuoneeseen. Siellä on kabinetteja, jotka voi lukita kiinni”. Jens on ollut Chainsin isäntänä jo kahdeksan vuotta. Hänellä on avoin farkkupaita, kalju, parta, nahkainen rannerengas. ”Täällä käyvät kaikki, joilla on fetissejä – nahka, alusasut, lenkkikengät”. Entä univormut, kysyy ovela toimittaja. ”No jaa, se oli aikoinaan. Nyt army on aivan out”.
Lehden toimittaja käy vielä Coxissa. Siellä on paljon karhuja – heteromiehelle yllätys. Paljon karvoja ja olutmahoja. ”Köln on karhujen pääkaupunki”, sanoo Gerd, joka on oikea paraatikarhu. Hän juo jo kahdeksatta Kölschiään. Hän kertoo omasta armeija-ajastaan. ”Palvelin armeijassa 11 vuotta. Siellä oli paljon meikäläisiä. Hienoa aikaa”. No, entä kävivätkö viereisen Heinzelmännchen-hotellin asukkaat täällä usein. Siihenkin Gerdillä oli heti vastaus. „Ach, mein Göttchen. Jede Menge!“. Siis taisi käydä ja runsaasti.
Tämänpäiväinen juttu taitaa olla jo avointia syrjintää:
Sveitsien kouluissa hälistään internet-sensuurista. Koulujen koneilta ei pääse esim. homojärjestöjen Pink Cross – ja Los-sivuille. Koneissa on esto «Gay, lesbian and bisexual content». Nuorisojärjestöt ovat kiinnittäneet tähän huomiota. Sivuilla ei ole pornoa, vaan infoa nuorille homoille ja lesboille. Nyt kantoni on reagoinut. Porno halutaan pois, mutta infosivut halutaan näkyviin.
http://www.20min.ch/news/bern/story/14332076Muutama vuosi sitten eräs suomalainen firma toi markkinoille nettifiltteriohjelmiston. Yksittäisten koneiden tietokantaa pidettiin ajan tasalla keskitetysti tuotteen tehneen firman palvelimien kautta. Etenkin glbt-sivustojen kohdalla luokitukset olivat aika surullisesti metsässä; mm. ranneliike.net ja useat Setan paikallisyhdistysten sivustot olivat "lapsille sopimattomia". Seta oli sentään - kaiketi käsin - otettu listalta pois. Ilmeisesti käsin luokittelemattomissa osoitteissa sanat "homo", "lesbo" jne. aiheuttivat sivuston pistämisen kiellettyjen listalle. Oliko tällaisiin sanoihin takertuminen syrjintää? Ainakin ennakkoluulot huokuivat läpi.
