Muistoja?: L A Gay Men's Choir Helsingissä

Kuka muistaa tapauksen muutama vuosi sitten, jolloin Taivallahden seurakunnan kirkkoherra kielsi Helsingissä vierailleen Los Angeles Gay Men's Choirin esiintymisen kirkossaan aivan törkeää kieltä käyttäen julkisuudessa? Tämä tapahtui joskus 1990/2000 -lukujen vaihteessa.

Ironisesti, kun LA Gay Men's Choir ei saanut esiintyä kirkossa, he joutuivat esiintymään entisessä kommunistien tyyssijassa, Kulttuuritalolla.

Etsin lehtileikkeitä tai joitakin muita dokumenttejaTaivallahden kirkkoherran käyttäytymisestä tuon skandaalin yhteydessä. Ystävälliset vastaukset joko tälle palstallle tai sähköpostitse nikistäni tai suoraan olli.stalstrom@pp.inet.fi

Hej Olli!

Ilman muuta ainakin minä muistan. Mihin aktioihin olet ryhtymässä?

Christus semper!

Moi

Muistan tapahtuman, se oli lokakuussa (tai syyskuun lopussa) 1999. Tarkka aikatieto on muistissa siksi, että olin juuri silloin sivarikoulutuksessa ...

Anneli Saaristo oli konsertissa solistina. Hänen esityksensä on jäänyt erityisesti mieleeni :)

Lehtileikkeitä tms. minulla ei valitettavasti ole. Muistaakseni kuitenkin toinen iltapäivälehdistä julkaisi kirkkoesiintymiskiellon etusivullaan.

JJ

Tässä vaiheessa haluaisin saada selville, mikä oli se tarkka sanamuoto, jolla Taivallahden srk:n kirkkoherra kielsi LA Gay Choirin esitykset Temppeliaukion kirkossa. Se oli jokin typeryys tyyppiä "...kuoro, jonka nimessä on sana homo, ei saa esiintyä Temppeliaukion kirkossa...". Se kyllä kerrottiin niissä iltapäivälehtien jutuissa silloin. Kuka oli tämä kirkkoherra?

Tarkkojen sanojen löytämiseksi kannattaa käydä maakunta- tai kansallisarkistossa. Maakunta-arkistoissa on mielestäni kaikista julkaistuista lehdistä kopiot, ja jos ei ole maakunta-arkistossa, niin sitten on kansallisarkistossa. Ota sinne yhteyttä. Kuoro esiintyi 16.9.1999. Heidän sivuillaan lukee, että he antoivat haastattelun tultuaan kaupunkiin 13.9. Eli 14.9-16.9. väliä kannattaa silmäillä. Todennäköisesti ei ole todellakaan vaikea löytää...

Lehdet ovat mikrofilmillä myös Helsingin yliopiston kirjastossa. Sen kun kävelee sisään, etsii haluamansa mikrofilmin ja veivaa koneeseen. Paikka on asiakasystävällinen ja helppokäyttöinen, apuakin saa.

G

Kävin jo yliopiston kirjastossa lukemassa syyskuun 1999 iltapäivälehdet. En löytänyt vielä. Katson vielä lokakuun lehdet ja sitten teen uuden kierroksen. Muistaakseni se juttu oli aivan etusivulla.

Asia jota olen selvittämässä on hyvin mielenkiintoinen. Monissa maissa kirkko on erotettu valtiosta ja sitä kannatan itsekin Suomessa. Olen melko näkyvänä hahmona kritisoinut Suomen valtionkirkon harjoittamaa seksuaalivähemmistöjen syrjintää.

Nyt on käynyt niin, että kirkko on kostoksi erottanut minut valtiosta! Erästä asiaa selvittäessäni Taivallahden seurakunta ilmoitti, että Väestörekisterikeskuksen mukaan minua ei ole edes kastettu, enkä ole käynyt rippikoulua.

Tämä on ironista, koska juuri rippikoulussa jäin kirkon eheytysringin uhriksi ja se toimitti minut Asser Stenbäckin tekemiin psykologisiin ja kemiallisiin eheytyskokeisiin.

Aion selvittää tämän asian pohjamutiaan myöten. Onkohan minulta myös mahdollista riistää Suomen kansalaisuus ja karkoittaa minut maasta?

Miten ihmessä Olli olet pääsyt rippikouluun, jos sinua ei edes ole kastettu?

Olli!

Oletko löytänyt. Mikäli et, niin voin avustaa etsinnöissä. Menen arkistoon...

Ossi: Hyvä kysymys. Pidän tätä aivan kuin totaalisena kostona kirkon taholta. Kun ne eivät saaneet minua tapettua Asser Stenbäckin kemiallisilla kokeilla ja Pekka Rilvan eheytyspsykoanalyysillä, kirkko haluaa nyt peittää rikostensa jäljet. Minuthan kirkon eheytysrinki sai napattua juuri rippikoulusta. Nyt kirkko teeskentelee, ettei minua ole olemassakaan.

Minä olen olemassa! Minä vaadin oikeutta!

Martin: Olisi kiva jos kerkiät käydä arkistossa katsomassa syys-lokakuun iltapäivälehdet. Minä en ainakaan löytänyt Taivallahden seurakunnan kirkkoherran typerää herjaa.

Minusta aktio vaikuttaa ehkä kaukaa haetulta ja lievästi vainoharhaisuuteen vivahtavalta. Myös jonkinlaisia suuruudenhulluuteen viittaavia sävyjä mukana.( Ei hätää, tämä on "keittiöpsykologiaa". Be happy!)Olkaa olemassa, kun kerran olettekin. Minkälaisia banderolleja olette ajatelleet väsätä, jos menette pitämään mielenosoitusta Taivallahden kirkon eteen. Minusta semmoinen jenkkityyli plakaateineen ja rinkineen voisi piristää päiväänne. Siellä oli yhdessä vaiheessa tosi makea bodaripappi töissä. Onko hän siellä vielä? Pappi ja bodari ovat aika seksikäs yhdistelmä. Soisi yleistyvän. Saisi kummasti miehiä sielunhoitoon.

No hard feelings ! Olli S. mutta ei oikein vaikuta aivan tasapainoisen ihmisen kirjoittelulta enää. Voi olla karmea tilanne joku päivä havaita, ettei maailma pyörikään oman navan ympärillä. Siinä kohtaa yleensä tipahtaa pohja kaikilta itseensä kohdistuvilta salaliittoteorioilta.

Anteeksipyyntöjä vai totuuskomissio

Katsoin aamulla Sinikka Sokan Haastattelun aamutelevisiossa. Aiheena oli 70-luvun vasemmistolainen laululiike. Sokka ei pyytele anteeksi tekemisiään eikä häpeä menneisyyttään. Aikoinaan Arja Saijonmaatakin vaadittiin katumaan menneisyyttään. Ei katunut vaan oli ylpeä historiastaan. He olivat eläneet aatteen mukana, mutta eivät olleet tehneet kellekään mitään pahaa. Ei omia ihanteita kannata anteeksipyydellä. Ja ihanteet voivat muuttua iän myötä, kun huomaa, etteivät ihanteet toimikaan. Sitäkään ei kannata pyydellä anteeksi.

Mutta sitten on niitä, jokta pyytelevät anteeksi tekemisiään. Tuntui pahalta, kun taannoin muutama vanha taistolainen pyyteli anteeksi, esim. Hannu Kahakorpi. Mieltä kalvaa kysymys, ovatko he tehneet pahaa lähiympäristössään ja käyttäneet asemaansa väärin toisten nöyryyttämiseen. Silloin olisi anteeksipyynnön tai totuuskomission paikka.

Vanhoja virheitä homojen kohtelussa ei yleensä pyydellä anteeksi. Homoja vangittiin ja kastroitiin. Jälkeenpäin sanotaan vain, että silloin toimittiin ”parhaan tuonaikaisen tietämyksen” mukaan. Harvoissa maissa virallisessti pyydetään anteeksi vanhoja vääryyksiä. Onko kirkko pyytänyt anteeksi jotain pahoja virheitään? Ehkä sisällisotamme jälkeisiä kostotoimia tai noitavainoja – en muista tarkkaan. Kirkolla olisi paljon anteeksipyydettävää.

Homokysymyksessä olen varma, että tulee vielä päivä, jolloin yhteiskunta ja erityisesti kirkko joutuvat totuuskomitean eteen selvittelemään tekemisiään. Se ei ole väärin, että kirkolla on toimintaa ohjaava ideologia, mutta se on väärin, että se johtaa ihmisten nöyryyttämiseen, loukkaamiseen ja eriarvoiseen käsittelyyn.

Kuka uskaltaisi vaatia totuuskomiteaa?

Teen tähänkin loppuraportin. Huomaan, että olisi hyvä jos ranneliikkeen keskustelupalstalla olisi käytettävissä yhtä laaja joukko eri mielialoja kuvaavia hymiöitä kuin vaikkapa Suomi24 -chatissa, jossa on omat merkkinsä ironiselle hymylle, silmäniskulle leikinlaskun merkkinä, kieli-poskessa -hymiö leikilliselle lauseelle jne. Minua alkaa huolestuttaa se aggressiivisen leimaamisen ja kärttyisyyden määrä mihin ranneliikkeen palstoilla törmään. Tietysti olisi pitänyt sanoa, että minua entisenä teekkarina hymyilytti se jäynä, että kirkko näytti erottaneen minut valtiosta kun olin pitkään vaatinut kirkon erottamista valtiosta. Pidin sitä (huonona) vitsinä, enkä ole mitenkään vainoharhainen.

Onneksi sain tosi reilua apua tähän asiaan Yhteysliikkeen johdolta, joka selvitti mystisen tilanteeni. Tämä taas liittyy siihen, että olen tullut tulokseen, että yritän toimia kirkon sisällä sen jäsenenä. Tietenkin teen sen lähinnä, jotta pääsen äänestämään ja sitä kautta vaikuttamaan kirkon johtoon.

Olen tehnyt kirkon ja Yhteyden asianosaisille henkilöille selväksi, että tulen avoimesti etuovesta tarkoituksena jatkaa näiden organisaatioiden sisällä metodikritiikkiä ja vähemmistöjen oikeuksien puolustamista.

Mutta siitäkin puhun jatkossa IRL eli näiden ihmisten kanssa silmätysten. Näistäkin asioista on siten turha jatkaa näillä palstoilla.