Miksi Koti Uskonto ja Isänmaa on leimattu homo vastaisiksi arvoiksi?

Eli ensinnäkin miksi koti ei voisi olla yhtä tärkeä paikka sekä sateenkaari ihmisille kuin perinteistä elämää elävillekkin. Koska koti on sitä että on katto pään päällä ja ruokaa pöydässä eikä sitä keitä siellä asuu.

Toiseksi uskonto ei ole ensinnäkää mikään on/off asia. Eli jos et ole ateisti se ei tee sinusta automaattisesti ateistia ja sama pätee myös toisinkin päin koska suurin osa Suomalaisista on kuitenkin tapa kristittyjä. Ja esimerkiksi Suomen laki on saanut alkeensa raamatusta. Esimerkiksi pykälät "älä tapa" "älä varasta" ovat otteita suoraan raamatun kymmenestä käskystä. Joten uskontokin sinänsä voi olla yhtä tärkeä arvo homoille kuin heteroillekkin.

Kolmanneksi isänmaa, homotkin voivat kunnioittaa sotiemme veteraaneja ja pitää tärkeänä maanpuolustusta siinä kuin heterotkin.

Joten eiköhän sateenkaari ihmisten ja konservatiivistä elävien ihmisten ole aika ainakin tältä osin lopettaa tämä kyseinen vastakkain asettelu.

Tuon sanonnan kodilla viitataan heteronormatiiviseen "ydinperheeseen" eli isä äiti ja lapset. Maailma on muuttunut, mutta tuossa yhteydessä perhe merkitsee vieläkin juuri tuota em. perhemallia. Perhe irroitettuna tuosta konteksista tarkoittanee jo suurelle osalle suomalaisia monia eri muotoja, onneksi.Kodin ulkoisia puitteita tärkeämpinä kriteereinä pitäisi sitä ketä siellä asuu ja kuinka hyvä ja turvallista siellä on olla.Minusta vankila ei voi olla koti, vaikka siellä onkin katto pään päällä ja ruokaa, koska vapaus puuttuu.

En usko Jumalan olemassaoloon, mutta en silti ole ateisti, koska en käytä energiaani ja aikaani Jumalan kieltämiseen. Agnostikko olen. Tästä huolimatta ymmärrän sosiaalisen toimintani ja etiikkani pohjautuvan hyvin pitkälle juutalais-kiristilliseen perintöön. En näe tässä ongelmaa.

Jos isänmaa tarkoittaa sinulle vain veteraaneja ja maanpuolustusta, olisi ehkä parempi käyttää jotain toista termiä, koska en usko sateenkaariväestön suhtautuvan ko. asioihin yhtään sen penseämmin kuin muutkaan.

Minulle käsite isänmaa liittyy vahvasti täkäläiseen vakiintuneeseen elämänmenoon; kieleen, tapoihin, kulttuuriin ja tähän maaplänttiin, jota on rakennettu jälkipolviakin ajatellen.

Koti liittyy perheeseen ja muihinkin läheisiin.

Uskonto... En ole sitoutunut mihinkään uskonnolliseen maailmankatsomukseen, enkä tunnusta mitään uskontoa. Ymmärrän kuitenkin niiden merkityksen osana kulttuuria, niin hyvässä kuin pahassakin.

Kaikki edellinen puolestaan liittyy tietynlaiseen pysyvyyteen, keskinäiseen luottamukseen ja kaikenlaiseen sanalliseen/sanattomaan sopimiseen siitä, miten olla. Minulle se ei kuitenkaan tarkoita "yhtenäiskulttuuria" tai ahtautta, mutta kylläkin yhteisöä.

Näkisin, että muutosta nykytilaan haluavien sietäisi perustella vaatimuksensa eikä vain yrittää jyrätä - mutta toisaalta muutosta vastustavienkin pitäisi kyetä kuuntelemaan ja tarvittaessa oikeasti perustelemaan näkemyksensä.

Minusta vastakkainasettelua vähentää se, että pyritään olla asettamatta ihmisiä tapahtuneen tai tapahtuvan eteen - ja antaa mahdollisuus tulla kuulluksi.

Ehkä siksi, että tahot, jotka äänekkäimmin tuntuvat pitävän huolta "kodista, uskonnosta ja isänmaasta" puolustavat konservatiivisia arvojaan vastustamalla kaikkea sitä, mitä kulloinkin näitä sattuvat tavalla tai toisella uhkaavan? Toisaalta sateenkaariyhteisö minulle näyttäytyy myös hieman samalla tapaa (ulkokultaisena) arvokonservatiivisena homoliittoineen, sateenkaariperheineen ja huolena kirkon kannoista. Hassua kyllä, Pride-kulkueessa en kyllä muista nähneeni yhtään suomen lippua.

Minä olen kyllä nähnyt joskus nähnyt pride-kulkueessa Suomen lipun - tosin ulkomailla. Kaiketikin suomalaisosallistuja(t) tuo(vat) esiin siten taustansa?

Olen aiemminkin hieman kummissani katsonut, miksi itseään edistyksellisinä pitävä poliittinen suunta suorastaan työntää "vastapuolelle" kansallisia symbolejamme, samalla demonisoiden näitä - ja lopulta myös niitä kansallisia symboleita. Tähän liittyy myös vihreiden taannoinen tempaus ottaa lelukseen Suomen vaakunaleijona.

Erinäisissäkin pride-tapahtumissa pitkin Eurooppaa kansalliset symbolit, lippu etunenässä, ovat ainakin jollain tavalla mukana kulkueessa. Meillä sellainen on vähintäänkin harvinaista. Enkä ole aivan vakuuttunut, että Suomen lippua pride-kulkueessa kantavaa aivan suopein silmin katsottaisiin. Vai katsottaisiinko?

Jos tarkoitat vihreiden vaalitunnusta ja siitä aiheutunutta kohua, olihan tuo aika outo - vähän niin kuin Kokoomus työväenpuolueena.
Vihreiden symboleiden uudelleen haluun otto oli käsittääkseni tietoinen tietoinen ärsytys juuri vastakkainasetteluun, tosin epäonnistunut sellainen, kun siihen liitetty Uusi Suomi-slogan vei kyseisen lehden sivuille.

Kysymykseen kuka saa käyttää Suomen leijonaa on sitten oma juttunsa, noita "isänmaallisia" leijonariipuksia, paitoja ja avaimenperiä löytyy bulkkitavarana joka torilla.

Viittasin tosiaan juuri Vihreiden manööveriin leijonasymbolin ottamiseksi vaalitunnuksekseen siten kuin oheisine yksityiskohtineen teki.

Tuossa kolmiyhteys-ongelmassa "koti, uskonto, isänmaa" :han on montakin ilmiselvää ongelmaa.

Ensinnäkin miksi kaikki vain yksikössä? Eivätkö tuohon rimpsuun vannovat ja uskottelevat arvosta koteja, uskontoja?
Vain "koti", vain oma kotihan ei kerro kansakunnasta ainakaan, vaan se kertoo ajattelusta että "naapuri on ihan toista maata". Ja se joka naapuriaan halveksii, se omiin nurkkiinsa kusee :D

Tuo rimpsuhan myös osoittaa Suomen perustuslain vastaisuutta, sillä Suomessahan on perustuslaillinen uskonnoistavapaus ("kenelläkään ei ole velvollisuutta osallistua uskonnon harjoittamiseen"). Ja "uskonto" yksikössä on uskontojen-vastainen ilmaisu. Jokuhan voi harrastaa useitakin uskontoja, kun nehän ovat vain uskomuksia. Käytännössähän esim. kristinuskomusta harrastavat, jotka eivät usko lainkaan kaikkeen, mitä siellä kristinuskomuksessa on, vaan uskovat muuhun, harrastavat siten uskontoja, useita uskomuksia, tai omanapa-synkretismiä/tulkintoja.

Hölmöin ja epäkunnioittavin on "isänmaa", sillä etenkin kun suomalaisista enemmistö on naisia ja täällä on varmasti myös enemmän äitejä, kuin isiä.
Naiset (ja muunsukupuoliset) sivuuttaen täysin, vain "isänmaa"-tyyliin ei kyllä puhuta Suomesta laisinkaan, eikä ainakaan arvostaen.
Ja miksi tuokin vain yksikössä? Viitataanko silläkin siihen uskomus-hömpän "meillä on vain yksi isä" saatanalliseen säkeeseen?
Eli miksei edes arvokkaammin äitien- ja isienmaallinen, suomalaisten valtaosan maallisuutta kuvastaen? Tai vieläkin arvokkaammin jokin kaikkia tarkoittava ilmaisu? Isien maa on siitäkin hölmö että meillähän laissa (muistaakseni) lapsi syntyy suomalaiseksi äitinsä mukaan.

Sitten toisaaltahan Suomi vietti vasta äskettäin vaivaisia 100-vuotispäiviään, joten mistään "pysyvyydestä" ei perustellustikaan voi puhua. Ja jos maailma jämähtää johonkin mukamas pysyvään valtiotilaan, niin sitten on kyllä helvetti irti. Eiväthän tietyn ajan nationalismi-tms-valtiot ole nekään mitään iänikuisia ja "vierivä kivi ei sammaloidu" on arvotettu sanonta.

"Ja esimerkiksi Suomen laki on saanut alkeensa raamatusta. Esimerkiksi pykälät "älä tapa" "älä varasta" ovat otteita suoraan raamatun kymmenestä käskystä."

Tuo nyt on täyttä hömppä-puppua, jossa uskotellaan että tappaminen tai varastaminen muka olisivat olleet hälläväliä tai arvostettuja ennen sitä, kun Lähi-idän ristiriitainen uskomus tännekin tuppautui, varastamaan kymmeniä tuhansia vuosia vanhoja arvoja muka sen innovoimiksi. kristinuskomuksessahan ja sen harjoittamisessa on varastettu mukamas siitä juontuviksi niin paljon, ettei pahemmasta väliä.

Ja jos täällä kristinuskomus olisi kansallista, niin sittenhän valehtelu pitäisi olla kovinkin arvostettua. Tai ehkä se joillain onkin, jotka uskovat sellaiseen uskontoon, jossa valehtelu on arvostettua ja jopa ihan uskonnon ideologiaperustaa.

Joillakin vain vielä on niitä harhaisia uskomuksia että jessukka olisi vaikuttanut Suomenniemellä, eikä Palestiinassa - jos toki sielläkään oikeastikaan.
Ja palestiinalais-jeesus-jutut on varsin ikäviä, kun niissä tukehdutetaan heterouttakin, eikä päästetä homoja ja muita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä esille yhtään mitenkään myönteisessä valossa. Ei vaikka jo vanhemmassa hindulaisuudessa on muunsukupuolisia hahmoja ja ei-heterouttakin. raamattu-uskomuksen sepustelijat varastelivat aineksia ikävän kapea-alaisesti ja näkivät ihmiseläinten luonnot jotekin kovin uskontopervosti.

Suomen lipussahan valko-sininen on toki taivas-sineen ja pilviin liittyen ihan globaaliakin väristystä, paitsi ehkä New Delhin savusumussa yms.
Mutta ristikuvio Suomen lipussa viittaa hölmösti Lähi-itään ja ainakin ne alkukristityt käsittelivät ristiä tuomiojuttuna, eikä symbolina ja jos jessukka joskus oikeasti eli, niin hänet pantiin pystypaaluun, aikansa roomalaistavan mukaan.
Ja kuten edellä jo totesin, Lähi-idän uskomuksen ristijuttu ei ole suomalais-kansallista, eikä myöskään itsenäisyyden ajan maamme perustuslain arvojenkaan uskonnoistavapauden mukaista (Suomen perustuslaissahan uskomuksia voi harrastaa, mutta kenelläkään ei ole pakko niin tehdä - siispä miksi sitten risti möllöttää lipussa?!).
Lisäksi onhan se tosi ikävästi Venäjään kallellaan oloa, että Suomen lippuna on Pietarin pursiseuralta lainattu lippu, risteineen ja sinivalkoisuuksineen. Eli ei mitään omaperäistä kyetty luomaan lippuun.
Virolla on Suomea selvästi parempi lippu, värisymbolisesti ja raitamuodoltaankin.

Suomen vaakunaleijona lienee perua siitä, että Ruotsi otti 3 leijonaa vaakunaansa (raamattu-peräisesti) ja katsoivat että siirtomaa-Suomelle riittää vain yksi jellona.
Pitkät ajat on siitä, kun täällä leijonia eleli ja leijonia viliseen jos minkä maiden vaakunoissa, eli ei järin omaperäistäkään. Omintakeisempia symboleitakin kyllä olisi.

Suomen kannattaisi karistaa noita Lähi-itä -, venäläis- ja ruotsalais-peräisiä juttuja, jos siis haluaa jotenkin omaperäinen kansakunta olla.
Toisaalta maailma kaipaa kovin vähän nationalismi-uhoisia kansallisvaltioita, koska niistä ei ole järin paljoa apua maailman yhteisiin haasteisiin, eikä tulevaisuuden muutoksiin - sillä eihän nyt sentään haluta jämähtää ja takertua edesmenneeseen, eihän.
Ja nationalismi tuli taannoin, aiheuttaen naapurikinoja, naapurien valloituksia, nationalistisia sotimisia jne., eli vähemmässä ovat nationalistiset hyvänteot maailmalle, jossa kaikki tällä telluksella elämme. Me liikumme, kommunikoimme, jaamme asioita paljon enempi kuin aikaisemmin, joten parasta olisi olla nykyaikaisia ja tulevaisuuteen etumusta myöten - ihan etenkin homoinakin ; )

hohhoijaa.......

Nimimerkki ”human”, hengitä syvään, myös mindfulness voisi auttaa sinua.

Tuo erottava käsite tuossa on tuo "sateenkaari-". vaikka olenkin homoseksuaali, olen myös suomalainen, kotini on Suomessa, ja isänmaani(myös isäni ja sotaveteraani-isoisieni isänmaa). Uskovainen en kuitenkaan ole, tai en ainakaan juutalais-kristilliseen uskoon uskova. Mutta sateenkaari on hippien tunnuslippu, se ei alunperinkään liity mitenkään seksuaalisuuteen, vaikka hippiliike kai jotain vapaata seksiä kannattikin. Mielestäni siniristilippu riittää aivan hyvin kaikille, seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Sen tilalle tulisikin eksiä jokin muu järkevämpi ja vähemmän nolo ja leimaava tunnus, tai tunnuskuva, joka ilmaisisi paremmin miesten keskinäisen rakkauden.