Parhaillaan on käynnissä kansalaisaloite puoskarilain saamiseksi Suomeen. Jos ja kun sellainen laki saadaan voimaan, se olisi mitä luultavimmin Saksan lain kaltainen.
Tarvitaan 50 000 ääntä 5.10.2020 mennessä. Eilen annetut äänet mukaan lukien oli kasassa 5088 kannatusilmoitusta.
Kannatettu on, mutta kiinnostaa seurata, miten puoskarointi lopulta määritellään. Aloitteessa mainitaan psykoterapiat ja miten niiden tulisi perustua tieteelliseen näyttöön. Psykoterapian alalla on kuitenkin paljon kaikenlaista harmaalla alueella liikkuvaa puuhastelua, jolla ei ole tieteen tukea, mutta joka saa erinäisistä kulttuurisista syistä porskuttaa kyseenalaistamatta.
Keskusteluterapia saattaa "toimia" monien lievien mielenterveyden ongelmien kohdalla, vaikka teoria terapian taustalla olisikin täyttä huuhaata. Positiivinen lopputulos tulkitaan todisteeksi siitä, että teoria pitää paikkansa. Oikeasti ihmiset vain haluavat, että heitä kuunnellaan ja että heille annetaan "vastauksia" erilaisiin ongelmiin.
Pitäisikö tähän (Suomen) puoskarilakiin sisällyttää selkeä eheytysterapioiden kielto vai pitäisikö eheytystoiminta kieltää mieluummin kokonaan omalla laillaan?
Jos eheytystoiminta kielletään puoskarointina, niin siinä voi sitten tulla juridisia onglemia: eheytystoiminnan harjoittajat voivat vedota siihen, että kyse on toiminnasta, jossa ei pyritä tekemään asioita lääketieteen keinoin, vaan esimerkiksi rukouksella.
Erillinen, nimenomaan eheytystoiminnan kieltävä laki taas voitaisiin virittää kohdistumaan nimenomaan henkiseen (ja hengelliseen) väkivaltaan, valta-asetelmiin, hyväksikäyttöön ja heikossa asemassa olevan suojelemiseen. Tässä olisi kenties mahdollista myös huomioida paremmin alaikäisten itsemääräämisoikeus.
