Elokuva kaveruksista aikuisuuden porteilla: Matthias ja Maxime (juttukommentit)

  • 1 / 1
  • JuhaniV
  • 9.2.2020 10:59
Kävin katsomassa elokuvan Matthias & Maxime. Se oli ylipitkitetty tarina kahden ihmisen kaipauksesta toisiinsa. Ratkaisua venyteltiin ja vanuteltiin aivan viimeiseen otokseen asti.

Seuraan ehkä liikaakin kuvakerronnan pieniä yksityiskohtia. Tämän elokuvan teossa röökiä paloi monen kartongillisen verran. Jatkuvasti jollakin oli savuke sormissa tai suussa. Tupakan savu melkein kirvelsi silmissäni. Vastenmielistä.

Maximen (Xavier Dola) kasvoissa on laaja ja näkyvä pigmenttialue. Se pysyi tarkasti samana koko kuvausten ajan. Jäin miettimään, onko se oikeasti näyttelijän iholla oleva, pysyvä ominaisuus, vaiko meikattu sellainen. Vilkaisin verkossa olevia kuvia Dolasta. Niissä pigmenttialuetta ei näytetty. Siinä tapauksessa, että kysymyksessä on meikattu tuotos, minulle ainakin jäi avoimeksi, mikä oli sen funktio.

Kiinnostavaa on se, että Dolan on avoimesti homo ja millä tavoin hän on ohjaajana ja leikkaajana käsitellyt homoteemaa. Mukana saattaa olla omakohtaista kokemusta.

Näyttelijäsuoritukset olivat varsin hyviä.

Voin suositella kohtuullisesti tätä elokuvaa. Se näyttää menevän ainakin Helsingissä vielä tällä viikolla.