Timo Soinin katkera purkautuminen: "pitäkää tunkkinne ja kasvis-homo-fillari"

Katkeroituva (tai jo katkeroitunut) Suomen ulkoministeri Timo Soini (sin) purkautuu Maaseudun Tulevaisuus -julkaisussa julkaistussa kolumnissaan ( https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/artikkeli-1.360021 ). Sen otsikkona on "Tulee Eurojytky" ja ingressinä "Ei vaaleja voiteta sattumalta ja hyvällä tuurilla".

Kirjoituksessaan Soini pyörittelee oman tulevaisuutensa lisäksi kevään EU-vaalien tulosta, joihin hän ennakoi "Isoa Eurojytkyä". Hän pohtii, jaksaako enää itse osallistua vai pitääkö "tottua politiikkaan Soinina ilman Soinia" ja pitäisikö hänen lopettaa plokin kirjoittaminen sekä "todeta, että pitäkää tunkkinne ja kasvis-homo-fillari ja kaikki muu vouhotusasialistanne".

Kaiketi hän yhdisti purkauksessaan kolme itseään ärsyttävintä asiaa. Kasvisten lisääminen ruokavalioon oli kyllä ainakin omalla kohdallani hyvästä. Fillarointi kuten kaikki muukin liikkuminen on tunnetusti hyvästä. Sen sijaan homoksi ei kenelläkään ole tarvetta ryhtyä (eikä kai oikein mahdollisuuttakaan, kun kyse on yksilön synnynnäisestä inhimillisestä ominaisuudesta). Soini saisi kyllä uskoakseni rauhan, jos lakkaisi niin pyörittelemästä homoja päässään - kun ilmiselvästi asia aiheuttaa jotain ahdistusta.

No niin. Nyt pääsemme tottumaan politiikkaan ilman Soinia. Plokissaan tämä nousunsa ja sittemmin mahalaskun tehnyt ennen niin sutki ja sittemmin vähän säälittävä hahmo kertoo, ettei aio enää ehdolle eduskuntavaaleissa. Onhan kuitenkin ministerieläke ja taitaa olla diplomaattipassikin.

Noh, onhan vielä valtuustopaikka Espoossa. Ja miten on sitten EU-vaaliehdokkuuden laita. Se selvinnee. Vaan onko näiden katolishenkisten aborttiin liittyvien äänekkäiden seikkailujen jälkeen mahdollisuutta tulla valituksi, kun Suomessa kuitenkin asiaan liittyvät arvot ovat perustavanlaatuisesti vastakkaiset.

Luulen, että elo MEPpinä kiinnostaisi Soinia taas kovastikin. Pääseehän siellä mukaviin tuloihin käsiksi, ja aktiivisuutta voi osoittaa juuri sen verran kuin itseä sattuu kiinnostamaan, kun näkyvyyttä kotimaassa ei enää tarvitse ajatella. Lisäksi samanmielisiä kamuja riittää veljeiltäväksi enemmän kuin Suomessa.

Ainut ongelma on siinä, jos kannatus ei riitäkään paikan saamiseen. Pettymys ja nöyryytys olisi suuri. Jokin hyväpalkkainen ja sopivan lokoisa virka saattaa muutenkin olla jo tähtäimessä.