Tuo olisi erittäin tarpeelista ja hyvä saada mukaan yhtä laajasti perusopetukseen Suomessakin, sillä asiahan kuuluu eittämättä yleissivitykseen, koska on luonnollinen asia.
Ja verrattuna etenkin siihen että Suomessa yhä perusopetuksessa ja lukiolaisillekin pidetään satutunti-opetusta (eli uskomussatujen opetusta).
Historiaan olisi hyvä sisällyttää hlbti-vähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämisen tarina. Toinen selkeä paketti on käsitteistön avaaminen, joka sopisi parhaiten varmaankin alakoulussa ympäristöoppiin ja yläkoulussa yhteiskuntaoppiin. Monet muut asiat on luontevasti sisällytettävissä eri oppiaineisiin siten, että ne otetaan esiin myös hlbti-näkökulmasta.
Human jättää kannanotoissaan huomiotta sen, että uskonnot pitävät sisällään eettisiä ohjeita hyvään elämään. Ne vaikuttavat yhteiskuntaan ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen.
Jotkut noukkivat omaan kielteiseen maailmankuvaansa mielestään sopivat kohdat uskonnollisista ohjeista, joista osa on ristiriitaisia, monitulkintaisia tai vanhentuneita sovellettavaksi tähän päivään ja tällaiseen yhteiskuntaan, jossa me nyt elämme. Tuollainen vääristelevä valikointi on tuomittavaa.
Human, älä unohda sitä, mikä on hyvää uskonnoissa. Ei uskontoa ja uskonnollisuutta pidä kokonaisuudessaan leimata epäkelpojen kohtien perusteella.
En mä ymmärrä tätä. Outoa. Tässä jollakin tavalla oudosti jätetään huomioimatta ne jotka ovat vielä koulussa eikä ollenkaan kysytä millaista koulua he haluaisivat....ainoa joka minua ilahdutti oli tämä: The recording of incidents of LGBTI bullying in schools.
Tässä ei kumminkaan esitetä strategioita nostaa kouluviihtymistä ja homo-oppilaiden opiskelemisen suoritustasoa tms. josta nämä hyötyisivät suoraan....! Halvin mahdollinen asia. Tässä jätetään minusta huomioimatta kokonaan ne jotka siellä OVAT ja mitä he haluaisivat, jotta esim. koulumenestys paranisi tms.
Kouluviihtymisen lisääminen tietysti on yhteispeliä, ja avain siihen on etenkin yhteisöllisyyden lisääminen ja vaikkapa kiusaamisen vähentäminen. Asia koskee yhtäläisesti kaikkia. Ehkä yläkouluikäiset osaavat jossain mitassa kertoa realistisesti itse tarpeistaan. Sitä nuorempien kohdalla tarvitaan epäsuoraa päättelyä ja tulkintaa. Ehkä nykyisinkin tehtävissä kyselyselvityksissä pitäisi vielä vahvemmin kartoittaa oppilaiden haluja ja tarpeita.
Selvää on, että pahiten hlbti-vähemmistöön kuulumisensa suhteen kaapissa (ehkä itseltäänkin) olevat ovat heikoimmassa tilanteessa. Itsensä kanssa sinut pystyvät tarvittaessa puolustamaan itseään paremman itsetuntonsa ansiosta. Parhaimmillaan he voivat pelastaa sellaisia koulukavereitaan, jotka esimerkiksi (hlbti-kielteisten asenteiden myrkyttämien) kotiolojensa tai muiden syiden vuoksi kipuilevat itsensä kanssa.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuulumiseen (tai sellaisen epäilemiseen) liittyvää kiusaamista vähentää parhaiten se, että nämä vähemmistöt käyvät tutummaksi; asia tulee osaksi arkea ja lakkaa olemasta "meidän koulusta" ja elettävästä arjesta ulkoistettu kysymys.
