Saako hoteroilla heteroseksuaalisesti suuntautuneilla olla elämäntapa-ihanteita?
Jos saa, niin saa olla muillakin emotionaalisseksuaali-identiteeteillä toki.
Greenwellillä voi olla käymälä-yms-ihtanteensa, muttei hän sitä voi, eikä saa toki muille vaatia pakko-ihanteeksi.
Ja vaikka uutistekstissä tuputetaankin sitä kuvaa että nuo cruisailu-paikat olisivat homojen juttu, niin tokihan totuus on se että niitä kansoittavat aikalailla biseksuaalit, vaimo-rakas-avioliittonsa ulkopuolisen irtoseksin ihanne-harrastajat.
Minä en lainkaan ymmärrä aika ajoin yltyvää valitusta siitä, että samaa sukupuolta olevien oikeus avioliittoon (ja joidenkin ihmisten parantunut mahdollisuus toteuttaa omaa ihannettaan) jollain tavalla kaventaisi "homoille hyväksyttävää elämäntapaa". Jotkut homot ovat jopa äänekkäästi vastustaneet samaa sukupuolta olevien oikeutta avioliittoon ja muitakin marginalisoitumista vähentäviä toimia, koska sellainen heidän mielestään vie tilaa toteuttaa vapaasti itseään.
Kaikki hlbti-yhdenvertaisuuden parantuminen lisää mainittuihin vähemmistöihin kuuluvien elämänmahdollisuuksia; asenteiden osalta tietysti ja lakien kohdalla ihan konkreettisesti. Lainsäädännön yhdenvertaistuminen poistaa mahdollisuutta käyttää lainsäädäntöä syrjivien asenteiden tukijalkana.
Joillekin "kruisailu" lienee mieleen. Olkoon niin. Pääsääntöisesti tällaista kruisailua ei länsimaissa rajoiteta lainsäädännöllä. Toisinaan kuitenkin tapahtuu kulttuurien törmäyksiä, kun vaikkapa yleisissä käymälöissä leikkiin osallistumattomat kokevat kruisailun häiritsevänä. Kruisailu on paljolti siirtynyt verkkopalveluihin, ja se vähentää noita törmäyksiä.
Miksi kruisailua harrastavat yleensä peräänkuuluttavat ymmärrystä ulkopuolisilta?
Täysin yhtä typerä ja vajaaälyisyyttä osoittava kommentti kuin homojen vastustajien käytettämät argumentit "heteroavioliitto menettää merkityksensä!" tai "tämä on heteroilta pois!".
Kummatkin haluavat väkisin vääntää jotain eroa homojen ja heteroiden välille ja pitävät "homoja" ja "heteroja" kovinkin yhtenäisinä ryhminä.
Tätä eliittihomoa alkoi heti kovastti kiinnostaa.
Ei-eliittihomo voisi valistaa meitä täällä eliittikuplassa, miten teidän siellä ulkopuolella olevien halut eroavat meidän haluistamme, ja olemmeko me kotileikeillämme jotenkin niitä rajoittamassa.
Esiaviollisesta seksistä kieltäytyminen tuskin tulee "homoliittojen" ihanteeksi tai normiksi. Tai ei sitä tiedä.
"Miksi kruisailua harrastavat yleensä peräänkuuluttavat ymmärrystä ulkopuolisilta?"
Tulisikohan tämä siitä, että ky toiminta nähdään avoimempana/suvaitsevaisevaisempana aikana jotenki tuomittavanta tai vanhanaikaisena? Homoseksuaalisuutta suvaitaan - tämä usein myös homojen itsensä mielestä - kun se nähdään tasa-arvoisena avioliittona tai vaikkapa söpösti rajattuna kahvipurkin kyljessä. Miksi seksuaalisesti pidättyväisemmät/estoisemmat yleensä paheksuvat seksuaalisesti aktiivisempia - tai "näkymättömät" homot näkyvämpiä tapauksia jne. Miksi tämä kaksiajako/ajattelu ylipäätään?
*Kruisailu ja avioliitto eivät liene toistensa vastakohtia..?
Onko esiaviollisesta seksistä kieltäytyminen "heteroliittojenkaan" normi, enää?
Omalta kohdaltani: Ehkä olen seksuaalisesti pidättyväisempi/estoisempi kuin joku muu. En kuitenkaan paheksu seksuaalisesti aktiivisempia. Enkä pidä itseäni parempana siksi, että ihanteeni on yksiavioisuus.
Sen sijaan en halua esimerkiksi arjessani kohdata seksuaalissävytteistä tunkeilua "reviirilleni". En halua julkisessa tilassa joutua (yllättäen) todistamaan "hyvän maun rajat ylittävää" seksuaalista toimintaa. En heteroa enkä homoa.
"ihanne tai normi" - tämä siis kärjistettyä spekulaatiota siitä, miten hehkutetaan (tasavertaisen)avioliiton onnea rakkaus voittaa-löpinöineen, sen sijaan että se nähtiin tasa-arvokysymyksenä.
Valkoinen morsiuspuku on lähes normi, väri symblolisoi niiku neitsyttä (Like a Virgin), esiaviollisesta seksistä pidättyminen on oma ilmiönsä sinänsä.
Mä en ole koskaan ymmärtänyt miten jotakuta voi yleensä himottaa jossain kusen ja paskanhajuisessa veskissä? Tai housut nilkoissa jossain ankeessa puistossa? Ylipäätään homoilla ei ole koskaan mikään hyvin. Valivali ruikunruikun, oli sitten avis tai ei.
Itse asiassa avioliittolain uudistuksessa keskityttiin hyvin vahvasti torppaamaan asiapohjalta vastustajien tahatonta tai tahallista disinformaatiota. Juuri tuo asiapohjaisuus siivitti menestystä. Toki matkan varrella kuultiin "rakkaus voittaa" -tyyppisiä iskulauseita ja tasa-arvojargonia. Silti varsinainen argumentaatio keskustelussa pohjautui nimenomaan asiakysymyksiin.
Kruisailu ja avioliitto eivät ole toistensa vastakohtia, mutta joistain puheenvuoroista on ainakin rivienvälistä voinut lukea samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeuden olevan jonkinlainen uhka kruisailulle.
Tottuuven Laakaakselle: Toki homoilla on monikin asia on usein oikein hyvin. Ja parempaan mennään... :)
"-- mutta joistain puheenvuoroista on ainakin rivienvälistä voinut lukea samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeuden olevan jonkinlainen uhka kruisailulle."
Rivien välistä voi lukea aika paljon. Mitä sinne riveihin ei ole suoranaisesti kirjoitettu, on subjektiivisia päätelmiä ja usein ennakkoluuloilla siivitettyä. Jotkut tasa-arvoista avioliittolakia vastustavat seksuaalivähemmistöjen edustajat ovat ottaneet kantaa siihen että se ei lisää tasa-arvoa, vaan arvona itsessään tukee "heteronormatiivista" "patriarkaalilista" ja ties mitä mallia homoille.Homoliittojen hyväksyntä ei välttämättä merkitse sitä että homoja hyväksyttäisiin sen paremmin. Sen sijaan että seksuaalivähemmistöjä hyväksyttäisiin sellaisenaan, nämä hyväksytään jonkinlaisen heteromallin kautta. Tämä tietynlainen hyväksyminen näkyy myös vähemmistöjen itsensä keskuudessa, jossa homojen ei tulisi kuulua, näkyä, harrastaa seksiä tms.
Kruisailua tuskin tasa-arvoinen avioliittolaki estää, kutet totesit cruisailu on siirtynyt nettiin( tosin koko seuranhaku/pariutuminen on siirtynyt nettiin). Sitä kai kutsutaan seuranhauksi, jotkut jopa ihan tositarkoituksella liikenteessä.
Minä en hahmota sitä, miksi homojen sen *erityisemmin* pitäisi kuulua, näkyä tai harrastaa seksiä - tai missä muodossa tuollainen kuuluminen, näkyminen tai seksin harrastaminen tapahtuisi. Minulle on lopultakin vieras ajatus, että olisi erityinen näkyvä "homo tapa" olla ja elää. Minusta sellainen voisi liittyä vain jonkinlaiseen ghettoon, jonne on ajauduttu tai jouduttu ajetuksi.
Eri asia on toiminta, jonka tavoitteena on edistää omaa asemaa, kohti yhdenvertaisuutta.
Asia selvä...Ydin lienee juurikin tässä, että on eri tapoja elää kuuluen johonkin seksuaalivähemmistöön, aika useasti esitetään mikä on oikein ja mikä väärin. Esimerkiksi Human on tällä palstalla esimerkillisesti erotellut mikä on homoa ja mikä ei. Ellei oma toiminta satuta toista, ei ole oikeaa tai väärää. Ymmärrän hyvin miten avioliittokeskeisyys ajaa homot tiettyyn muottiin ja voi aiheuttaa ahdistusta joissakin. Vastakkainasettelu voi korostua vaikkapa tietynlaisena riskikäyttäytymisenä.
"Minusta sellainen voisi liittyä vain jonkinlaiseen ghettoon, jonne on ajauduttu tai jouduttu ajetuksi."
Kulttuurihistoriallisesti "puskaseksin" juuret (heh) lienevät juurikin tässä miten homot on suljettu pois yhteiskunnasta. Seksuaalisuuden kirjon ilmentyminen on kuitenkin aika laaja, että cruisailua voisi mieltää pelkästään tuon historian kautta (nyt mitenkään puolustamatta tai tuomitsematta ky. käyttäytymistä).
"Eri asia on toiminta, jonka tavoitteena on edistää omaa asemaa, kohti yhdenvertaisuutta."
Cruisailu tuskin edistää yhdenvertaisuutta, miksi sen pitäisi? Toisaalta anonymity on aika demokraattinen tapa harrastaa seksiä yli luokkarajojen tai jotain sen sellaista...
Yhtäläisesti on eri tapoja elää kuulumatta seksuaalivähemmistöön.
Joo, olen tietoinen siitä, että jotkut ns. seksuaalienemmistöön kuuluvat (perinteisiä perheihanteita omaamattomat) kertovat kokevansa ulkoisia paineita pariutumiseen, lastenhankintaan ja ehkä suvun perinteiden jatkamiseenkin. Samoin kaapissa olevat seksuaalivähemmistöihin kuuluvat tuntuvat toisinaan valittelevan tätä; suku painostaa säädylliseen ja konservatiivisen mallin mukaiseen perhe-elämään.
Tulkitsen niin, että jotkut irtioton kaapistatulolla tehneet ovat kokeneet saaneensa enemmän tilaa toteuttaa itseään ilman em. perinteisiin liittyviä paineita. Ovat löytäneet viiteryhmän, jonka puitteissa on voinut toteuttaa itseään vapaammin - ja jostain syystä käyttävät homouttaan tuon vapauden oljenkortena. Ja nyt sitten pelkäävät, että seksuaalivähemmistöillekin on syntymässä pariutumiseen liittyvä ("heteronormatiivinen") jotenkin kahlitseva perinne. Kaksoiselämää viettävillä voi olla huoli siitä, että apajat hupenevat yksiavioisuuden ihanteen vallatessa alaa.
Uskoisin kyllä, että pelot toimintamahdollisuuksien kaventumisesta isommassa mittakaavassa ovat turhia.
Kiintoisaa sinänsä, että toisaalta kovasti kailotetaan, ettei homoilla ole yhteinäiskulttuuria, mutta sitten kuitenkin puhutaan "homoille hyväksyttävistä elämäntavoista".
Avioliittomahdollisuushan nimenomaa diversifioi homojen mahdollisuuksia erilaisiin elämäntapoihin. Mikä aiemmin oli mahdottomuus, kuuluu nyt esim. Suomessa palettiin, jolla homoseksuaali yksilö voi elämäänsä järjestellä. On outoa, jos joku kavahtaa tuota valinnanmahdollisuuksien laajentumista.
Se kuulostaa siltä, ettei kavahtaja itse oikein ymmärrä monimuotoisuutta.
Minä ainakin odotan innolla, miltä mainstream ihmiskulttuuri näyttää "lännessä" 30 vuoden päästä, jolloin kokonainen sukupolvi on elänyt paikassa, jossa samansukupuolinen pitkä ihmissuhde nauttii valtiollista suojelua aivan samallla tavalla kuin erisukupuolinenkin.
"Kiintoisaa sinänsä, että toisaalta kovasti kailotetaan, ettei homoilla ole yhteinäiskulttuuria, mutta sitten kuitenkin puhutaan "homoille hyväksyttävistä elämäntavoista"."
Kulttuuri ja moraalikäsitykset ovat eri asioita, vaikka taitavat kulkea samassa junassa eri aikoina.
Vai, avioliitto"mahdollisuushan" nimenomaan desinfioi homoja tietynlaiseen elämäntapaan?
Itse hlbti-vähemmistöihin kuuluvien rutina samaa sukupuolta olevien parien avioliitto-oikeudesta on hourupäisyydessään ihan samaa luokkaa kuin vaikkapa aitoavioliittolaisten tuulesta temmatut "kauhukuvat" avioliitto-instituution arvon laskusta.
Avioituminen ei ole edelleenkään kenellekään pakko. Se on mahdollisuus.
Kuten jotkut ehkä ovat seuranhaussaan havainneet, homojen keskuudessa on melko yleistä olla avoimessa suhteessa (myös naimisissa ollessaan), kun taas heteroilla se on Suomessa vielä varsin harvinaista (tai voihan se olla, että kulissien takana se on yleistä silläkin puolella, eivät heterotkaan taida paljon homojen seikkailuista tietää). Siinä on mielestäni yksi esimerkki siitä, miten homot ehkä heteropareja enemmän uskaltavat kokeilla erilaisia parisuhdemalleja ja toteuttaa seksuaalisuuttaan. Cruisailu sitten toinen esimerkki. Ihan varmasti moni heteromieskin haluaisi pikaista vessa/ulkoilmaseksiä naisen kanssa joskus, jos se olisi helposti löydettävissä, homoilla vaan on se etu, että molemmat osapuolet ovat miehiä. Välillä olen pohtinut, että jos maailma olisi seksimyönteisempi paikka, ja homoutta (ja erityisesti homoseksiä) ei katsottaisi lainkaan pahalla, eikä tarvitsisi pelätä "huoran leimaa", miten paljon seksiä homot harrastaisikaan. Siis osa, en halua taaskaan yleistää liikaa. Mutta nykyinen ympäristö on myös homoja ajanut monogaamisiksi.
Moni tutkimus on osoittanut sen, että täysin "uskollisissakin" parisuhteissa tapahtuu valtavasti pettämistä ja esim. seksitauteja. Mielestäni voikin miettiä, olisiko se kuitenkin inhimillisempää ja luottamusta herättävämpää tehdä ne suhteen ulkopuoliset seksiseikkailut luvan kanssa kuin selän takana. Eikä tarvitsisi sellaisen takia sitten erotakaan, vaan saisi vaan vähän maustetta tähän yhteen elämään, joka jokaisella rajoitetun ajan on. Usein vielä vaikka itse ei sellaista maustetta kaipaisikaan, ehkä kumppani saattaa kaivata, eikä se ole mikään rakkauden loppumisen merkki, vaan tervettä seksuaalisuutta.
"Siinä on mielestäni yksi esimerkki siitä, miten homot ehkä heteropareja enemmän uskaltavat kokeilla erilaisia parisuhdemalleja ja toteuttaa seksuaalisuuttaan. "
Ihan mielenkiintoinen pointti. Jos on niin, että keskimääräinen "homokulttuuri" on keskimääräistä "heterokulttuuria" rehellisempi vaikkapa parisuhdestatuksen tai seksitoiveiden ilmoittamisen suhteen, niin tässä pisteet menisivät "homokulttuurille" rehellisyydessään ja suvaitsevaisuudessaan.
"Mutta nykyinen ympäristö on myös homoja ajanut monogaamisiksi. "
Tämä liittynee vääjäämättä tasa-arvoon: yhtäläiset oikeudet väkisinkin johtavat yhtäläisiin velvoitteisiin. Tai vastaavat mahdollisuudet ja vastaavat huolet.
Minusta on jännä, että jotkut kantavat huolta homoseksuaalisuuden toteuttamiseen liittyvän etiikan siirtymisestä avioliitto-oikeuden myötä. Tavallaan ymmärrän tämän, mutta tavallaan suhtaudun siihen, kuten 1910-luvun naisiin, jotka olivat huolissaan naiselle annettavan äänioikeuden vaikutuksista ihmisten elämäntapaan.
Kysymys niille, joille avioliittomahdollisuus merkitsee epävarmuutta homojen "elämäntavalle" tulevaisuudessa: liitättekö homouteen automaattisesti jonkin tietyn seksuaalisuuden totetuttamisen mallin? Ja koettelko, että tämä malli on sisäsyntyinen ja erottaa homot valtaväestöstä?
Itse olen joutunut käsitykseen, että "vapaampaa" suhde-elämää suosivat ja esimerkiksi monisuhteisuuteen (omalla kohdallaan) myönteisemmin suhtautuvat ajattelevat yleisemmin, että ihminen ei ole luontoaan yksiavioinen. Yksiavioisuus on tässä ajatusrakennelmassa vain kulttuurin ja siihen liittyvän kontrollin aikaansaannosta, eikä niinkään ihmiselle luontainen tapa toteuttaa seksuaalisuuttaan.
"Yksiavioisuus on tässä ajatusrakennelmassa vain kulttuurin ja siihen liittyvän kontrollin aikaansaannosta, eikä niinkään ihmiselle luontainen tapa toteuttaa seksuaalisuuttaan."
Hmm.. jos David Attenborough kameraryhmineen seuraisi ihmislauman edesottamuksia, niin luulen aiheesta syntyvän seuraavanlaisen kuvan: keskimääräinen ihminen on sarjamonogaami, jolla on syrjähyppyjä.
Mutta tosiaan ihmisellä, sen suuren neokorteksin vuoksi, on paljon käyttäytymisvariaatiota.
Toinen, mitä usein kuulee, on, että miehet järjestelevät seksuaalisuutensa keskenään vapaammin ja runsaammin kuin keskimäärin yhteiskunnassa, koska libidossa on eroa naisen ja miehen välillä. Tuo libidon ero ei pitäne paikkaansa, mutta miehen ja naisen sukupuolisuuden ärsykkeistö ja toteuttamistapa eroavat.
