Kirkko ei uskalla sormeaan liikauttaakaan, jos joku pappi vihkii homopareja, niin kuin aivan varmasti vihkiikin. Eroaalto siitä syntyvästä mediaspektaakkelista jättää kaikkien räsäs-kohujenkin yhteenlasketun eroaallon allensa mennen tullen. Siihen kirkolla ei ole varaa ja kirkko kyllä tietää sen erittäin hyvin.
Olen kuullut luotettavilta tahoilta, että homopareja vihkiviä pappeja saatetaan muistaa jalkapuulla tai pannalla. Joidenkin mielestä myös roviolla polttaminen istuisi lähestyvän pääsiäisen rientoihin mainiosti.
Ev-lut kirkon sivustolla todetaan, että
-papin tekemä samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen on kuitenkin pätevä, mikäli vihittäessä on noudatettu avioliittolaissa säädettyjä vihkimisen ehtoja ja muotoa.
-jos pappi vihkii samaa sukupuolta olevan parin, vihittäville seuraamuksia ei synny. Mahdolliset seuraamukset papin osalta käsittelee tuomiokapituli.
Saa sitten nähdä, mitä tapahtuu. http://evl.fi/uutishuone/pinnalla-nyt/avioliittolaki
Hienoa, että olet smo alkanut nähdä ristiriidan kirkon ja valtion toiminnassa avioliiton osalta sekä mahdollisuuden tarvittaessa selvittää ristiriitaa oikeusteitse. Aiemmin näytit olevan toista mieltä.
(Ja vielä: Suomen lakikokoelmaan on kirjattu ev.lut. jäsenen oikeus päästä osallisiksi kirjon pyhistä toimituksista, joista yhdeksi on laissa lueteltu avioliittoon vihkiminen. Tämä lienee se ponsi, jolla oikeuteen tarvittaessa mennään.)
Olen nähnyt kirkon sisäisen ristiriidan kyllä aiemminkin. Olen ollut aiemminkin ja olen nytkin sitä mieltä, että kirkon on itse ratkaistava asia. Kirkon oman edun vuoksi mahdollisimman nopeasti, toki.
Ongelma on kirkon sisäinen, opillisuuteen liittyvä. Jos asiaa oikeudessa koetellaan, niin todennäköisesti oikeus päätyy samaan lopputulokseen.
Lopputulema lienee jotain sellaista, että kurittomia pappeja ei voi kuin moitiskella, mutta kirkolla pysyy oikeus päättää asiasta omaa tahtia - koska mikään tai kukaan ei voi määrätä kirkolliskokousta tekemään asian suhteen päätöstä sen normaalien käytäntöjen ohi - siis muuta kuin riittävällä määräenemmistöllä.
Kirkot ja kristillisetyhteisöt ovat aina olleet Raamatun linjalla, joka koskee miehen ja naisen avioliittoa. Tämä villitys, joka koskee samaa sukupuolta koskevia pariskuntia, on peräti lyhyt historia - vain muutama vuosikymmen.
Sana illmoittaa, että viimeisinä päivinä on oleva vaikeita aikoja. Ihmiset eivät halua nyt seurata Jumalan sanaa, vaan rypeä paheissa. Kaikki toteutuu nyt tämän ajan loppuvaiheessa. Sana sanookin, että Jumala lähettää ihmisille voimakkaan eksytyksen niille, jotka eivät ota vastaan rakkautta totuuteen.
David Vilkerson ilmoitti NÄKY-kirjassaan 1973, että mm. homopapit ja vastaavat astuvat esille. Olemme tulleet aikaan, jolloin kansat kokevat Ilmestyskirjan mukaiset vaiheet ennenkuin Jeesus palaa tänne laittamaan asiat kuntoon. Siis - loppu on hyvä. Paha saa palkkansa.
"Ongelma on kirkon sisäinen, opillisuuteen liittyvä. Jos asiaa oikeudessa koetellaan, niin todennäköisesti oikeus päätyy samaan lopputulokseen. "
Ongelma on Suomen. Ongelma liittyy kyseisen valtion tällä hetkellä ristiriitaiseen lakikokoelmaan. Asia täytyy oikaista. Joko niin, että ev.lut. kirkko, tarvittaessa oikeustoimen määräyksellä, määrätään kirkkojärjestyksen 4§ mukaisesti vihkimään esteettömät pariskunnat valtiomme säädösten mukaisesti. Tai sitten niin, että kirkkojärjestys ja kirkkolaki poistetaan Suomen lakikokoelmasta (ja näin ev.lut. erityisasema poistuu).
Todennäköisesti oikeus ei määräisi, vaan toteaisi asian kirkon opillisten kysymysten piiriin kuuluvaksi. Eikä taida olla voimaa poistamaan kirkkojärjestyksen/kirkkolain yhteyttä muuhun lainsäädäntöön
"Todennäköisesti oikeus ei määräisi, vaan toteaisi asian kirkon opillisten kysymysten piiriin kuuluvaksi."
Itse otaksun asian menevän eri lailla. Näyttäisi, että mikäli tuomiokapituli lähtee rankaisemaan pappia, voidaan asiasta tehdä kirkollisvalitus hallinto-oikeudessa käsiteltäväksi. Tällöin käytännössä muodostuisi juridinen ennakkotapaus vihkimisestä vis a vis seurakuntalaisen oikeudet. Ainakin tuo asia olisi syytä tutkituttaa. Käytännössä se on tapa pistää ev.lut. kirkko noudattamaan Suomen lainsäädäntöä.
Enkä tietenkään tarkoittanut, että oikeustoimi koskisi Suomen lakiin (!), se ei ole sen tehtävä, vaan joko eduskunnasta tai sitten kirkolliskokouksesta lähtisi aloite kirkkolain ja -järjestyksen kumoamikseksi.
Hesarissa julkaistun Vesa Hirvosen kirjoituksen luettuani tulen siihen johtopäätökseen, että piispat ovat tässä asiassa puun ja kuoren välissä - taas kerran. Kirkolliskokouksen päätöksiä heidän pitää noudattaa. Siispä lausutaan julki kirkolliskokouksen linjan mukainen piispain yhteinen mielipide pakon edessä. Saadaan ärhäkkäimmät kirkon änkyrät hetkeksi hiljaisemmiksi.
Piispat näkevät tappion olevan jo varsin ilmeinen. Yhteiskunnallinen kehitys on mennyt kauaksi edelle kirkon nykyistä linjaa. Olisi aika uhkarohkeaa lähteä tielle, jossa päädytään asian käsittelemiseen maallisessa oikeudessa. Hirvosen kirjoituksen pohjalta minusta näyttää siltä, että tappio olisi jo etukäteen selvä.
Jonkinlainen läpsäys homopareja vihkineiden pappien sormille on odotettavissa ihan vain änkyröiden mieliksi. Rajumpia toimia en juuri nyt osaa odottaa.
Kuinka ollakkaan, ensimmäinen kantelu on tehty, kertoo Kirkko ja kaupunki -lehti.
Helsingissä ensimmäinen kantelu samaa sukupuolta olevia vihkineestä papista
Tuomiokapitulia pyydettiin tutkimaan, onko pappi Kai Sadinmaa toiminut vastoin kirkon ohjetta. Sadinmaa vihki samaa sukupuolta olevia pariskuntia avioliittoon 1.3.
Nimimerkki "veepee" kertoi David Wilkersonista, jonka NÄKY-kirjassa Setan perustamisvuodelta 1974 varoitetaan hyökkäävistä homoseksuaalilaumoista. Minut oli juuri valittu Setan varapuheenjohtajaksi ja silloinen kumppanini Vesa Tapio Valo Seta-lehden toimitukseen.
Kirjoitin historian ensimmäiseen Seta-tiedotteeseen kritiikkiä silloisen kirkon levittämistä ennakkoluuloista joiden mukaan homous on sairaus, joka voi levitä nopeasti ja vaarantaa yhteiskunnan. Artikkelini nimi oli "Ennakkoluulot, yhteiskunnan kehityshäiriö", jossa vaadin poistettavaksi homouden leimaamisen sairaudeksi. Tämä tapahtuikin Suomen Lääkintöhallituksen erillispäätöksellä 1981.
Toimitin alkuvuosina Seta-tiedotteessa Kaatopaikka-nimistä palstaa, johon olin kerännyt kaikkein hulluimpia herjoja eheytyspsykoanalyyttisiltä tai kristinuskon nimissä kirjoittavilta kiihkoilijoilta.
Seta-tiedotteen 2/1975 Kaatopaikka-palstalla tarkastelin mm. Ristin Voitto-lehden (viidennen herätysliikkeen lehti) ja David Wilkersonin levittämiä kauhukuvia:
"Sodoman synti toistuu jälleen meidän sukupolvemme aikana. Kaikista synneistä joihin Sodoma oli syyllistynyt, hirvittävimpiä olivat raivoavien homoseksuaalisten roskajoukkojen hyökkäykset viattomien ihmisten kimppuun. Massamurhista on tullut yleisiä meidän sukupolvemme aikana. Näimme televisiossa olympialaisissa tapahtuneen joukkosurman. Riehakkaista joukkomurhista on tullut niin toistuvia, että niitä pidetään melkein itsestään selvinä".