Täysin samaa mieltä. Tämä on jälleen eräs Suomeamme vaivaava kaksoisstandardi, joka tulisi purkaa.
Jos pakkoa jatketaan, niin sitten ehkä paras olisi 6kk:n "yhteiskuntapalvelus" koko ikäryhmälle. Henkilö voisi itse päättää, osallistuuko siinä aseellisen vai aseettoman (infrastruktuuri) puolustuksen harjoitteluun.
Armeija ei ole pakollinen miehillekään, vaikka laki niin juhlallisesti toteaa. Jokainen pääsee sivariksi, jos sellaisen anomuksen jättää. Kenenkään vakaumusta ei mitenkään arvioida.
Armeijalla ei ole käyttöä edes koko miesikäluokalle, saati sitten ikäluokalle, joka naisten asevelvollisuuden myötä tuplaantuisi nykyisestään. Meillä on tosiasiassa siirrytty pitkälti valikoivan järjestelmän suuntaan. Tihentämällä seulaa armeija on ryhtynyt entistä tarkemmin valikoimaan, kenet varusmieskoulutukseen kelpuutetaan.
Siviilipalvelusmiehille ei tahdon löytyä palveluspaikkoja, vaikka miesten määrä on vain pari kolme prosenttia ikäluokasta. Mistä palveluspaikat taiottaisiin, jos toteutettaisiin kaikkia koskeva kansalaispalvelus?
"Armeija ei ole pakollinen miehillekään, vaikka laki niin juhlallisesti toteaa."
Suomalainen mies on asevelvollinen. Suomalainen nainen ei. Velvollisuudet eivät jakaannu tässä asiassa tasa-arvoisesti. Tästä oli kyse.
"Mistä palveluspaikat taiottaisiin, jos toteutettaisiin kaikkia koskeva kansalaispalvelus?"
Terveystoimi, palvelukeskukset, ruokapalvelu, (myös koulujen keittiöt ovat joissain edelleen kaupungilla), joukkoliikenne, kaupunkien ja valtion rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, jätehuoltolaitokset, tilastokeskus (tiedonkeruu), valtion tutkimus- ja kehittämislaitokset jne. jne. kaikki pullollaan toimia, joissa pääsee näkemään kunnan- tai valtion infrastruktuuria ja osalliseksi siihen ruohonjuuritasolla.
Jos tämä epätasa-arvo ahistaa, niin voisiko miettiä, että naiset olisivat myös asevelvollisia, mutta raskaus/äitiys keskeyttäisi asevelvollisuuden. Lapsen toisen vanhemman kohdalla voisi miettiä mallia, jossa lapsi ja tämä toinen vanhempi ei joutuisi mahdollisen palveluksen vuoksi olemaan pitkästi erossa?
Jos "kansalaispalvelus" suoritettaisiin Yesmanin ehdottamalla tavalla, vähenisi oikean palkkatyön tarjonta noilla aloilla. Huono ja ajattelematon ehdotus.
smo osuu asian ytimeen. Jos toimittaisiin Yesmanin esittämällä tavalla, ammattityövoimaa korvattaisiin vähemmän ammattitaitoisella/ammattitaidottomalla työvoimalla, ja kouliintunutta väkeä lähetettäisiin kortistoon.
Jos kansalaispalvelus olisi - Yesmanin mukaan - noinkin helppo toteuttaa, joutuu ihmettelemään, miksi sivareiden, halvan työvoiman, on niin vaikeaa saada palveluspaikkoja.
Heh, ajatteletko naisten olevan kykenemättömiä perhesuunnitteluun, vai mistä moinen erityiskysymyksenasettelu? Toki, jos hassusti käy, niin mikä tahansa terveydellinen syy saattaa estää työnteon. Vanhempainvapaita voitaisiin varsin hyvin soveltaa myös "yhteiskuntapalveluun".
"Jos "kansalaispalvelus" suoritettaisiin Yesmanin ehdottamalla tavalla, vähenisi oikean palkkatyön tarjonta noilla aloilla"
"Jos toimittaisiin Yesmanin esittämällä tavalla, ammattityövoimaa korvattaisiin vähemmän ammattitaitoisella/ammattitaidottomalla työvoimalla, ja kouliintunutta väkeä lähetettäisiin kortistoon. "
Heh, odotinkin juuri tätä. Ennen kuin esim. Saksassa siirryttiin kaikkia koskevaan vapaaehtoiseen asepalveluun oli Zivildienst-järjestelmästä muodostunut tärkeä osa esim. terveystoimen infraa. Zivit eivät vieneet esim. hoitajien töitä, vaan helpottavat niitä, vaikkapa potilaskuljestusten, välinehuollon ja ruokatoimitusten muodossa. Vastaavasti ei pitäisi olla mitenkään ongelmallista, että esim. katusiivouksessa, puistojen ylläpidossa, yleisradiossa, ruokapalveluissa, kodinhoidossa, julkisessa vanhainkodeissa, jne. jne. työskentelisi "yhteiskuntapalveluksen" suorittajia. Kustannukset olisivat ylläpito+päiväraha, eli vastaavasti, kuin mitä asevelvolliset tällä hetkellä. Saksan työttömyysaste tuskin oli Zivildienstaikaan sen korkeampi.
Kannattaa jälleen katsoa tämänhetkistä tilannetta, eli sitä, että asevelvollisuus koskee tällä hetkellä vain puolta suomalaisista. Sitten voi omassa mielessään miettiä, onko tämänhetkinen tilanne reilu, vai voiko asioista sittenkin tehdä jotenkin entistäkin tasavertaisempi. Jotkut ohittavat epätasapuolisesti jakautuvan kansalaisvelvollisuuden olan kohautuksella, toisille tämä on merkki siitä, että yhteiskunta on vaillinainen tältä osin.
Joka vuosi tuhansia yläasteelaisia osallistuu TET:iin. Vastaavasti 18-30 vuotiaiden suorittama 6:n kk:n "yhteiskuntapalvelu", joka keskittyisi suurelta osin toistotyön suorittamiseen (kouluttamattomammat) on lähinnä asennoitumis- ja järjestelykysymys. Hyvällä tuurilla joillekin yhteiskuntapalveluksen tekijälle voisi jopa avautua väylä työmarkkinoille sitä kautta, että valtiolla olisi velvollisuus järjestää harjoittelupaikka. Tämä voisi olla myös syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa.
Valtion- ja kuntien palkkalistoille voitaisiin päin vastoin palkata lisää pätevää väkeä "yhteiskuntailijoiden" perehdyttäjiksi- ja opettajiksi. Tai se antaisi mahdollisuuden vuorotella tällaisissa perehdyttävässä tai valvovassa työssä.
" joutuu ihmettelemään, miksi sivareiden, halvan työvoiman, on niin vaikeaa saada palveluspaikkoja."
Luulen tämän johtuvan lähinnä asenteista ja muutostarmon puutteesta. Työantajalle halpa työvoimakin lienee Suomessa suhteellinen.
Ollaan taas kerran aika kaukana alkuperäisestä aiheesta. Mutta...
Selibaattia ei luonnollisesti voi keneltäkään vaatia. Ja raskaus käyköön "kansalaispalveluksesta". Ihan reilua - jos tämä epätasa-arvo nyt jotakuta yleensä ahistaa.
On melkoista toiveajattelua kuvitella, ettei tällaisen työvoiman käyttäminen söisi palkkatyöpaikkoja ja myös laskisi työn arvostusta (ja samalla palkkatasoa) niillä aloilla. Ja kun seuraava säästökierros pyörähtää käyntiin, niin todetaan, että mitä me niillä viidellä puistotyöntekijällä, kun kaksi riittää hyvin noiden yhteiskuntapalvelusta suorittavien kanssa.
Työllä on arvo ja sitä tekemään palkataan henkilö tai ostetaan palvelu taholta joka maksaa palkan tekijälle. Työmarkkinoita ei pidä tällaisilla keinoilla sekoittaa.
Sotalaitokseen voisivat mennä vain ne jotka sinne vapaaehtoisesti haluaisivat,kaikenlainen pakko pois.Kuinkahan moni mieskään menisi armeijaan jos se olisi täysin vapaaehtoista,tai ympäristön edellyttämää touhua.Sotilaat ja armeijat pois maailmasta,onhan se idealistista ajatella näin, mutta kuitenkin.
Hentilä: "... Jos kansalaispalvelus olisi - Yesmanin mukaan - noinkin helppo toteuttaa, joutuu ihmettelemään, miksi sivareiden, halvan työvoiman, on niin vaikeaa saada palveluspaikkoja ..."
Koska käsittääkseni siviilipalvelus on tarkkaan rajattua toimintaa; palveluspaikan on joskus pitänyt järjestää siviilipalvelusmiehelle asunto, mikä voi olla suurissa kaupungeissa hankalaa. Palveluspaikan pitää olla myös voittoa tuottamaton yksikkö. Muitakin (hankalia) rajoitteita löytyy varmasti.
Edellisen taustalla piilee puolustusvoimien aktiivinen halu vaikuttaa siviilipalvelusjärjestelmään. Vielä 90-luvun puolivälissä siviilipalvelus oli puolustusvoimien alaisuudessa, kunnes demareiden Filatov siirsi sen osaksi työministeriötä. Muistaakseni puolustusvoimat piti viimeiseen saakka kiinni siitä, ettei pelkkä juhlallinen vakuutus vakaumuksesta riitä. Käsittääkseni siviilipalvelusmiehiltä on joskus vaadittu armeijan harmaisiin pukeutumista palveluspaikalla. Keppiä on heitelty rattaisiin vuosikymmeniä.
En tunne siviilipalvelusjärjestelmää kovin hyvin, mutta mielikuvani on, että tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat akuutempia siviilipalvelukseen liittyvissä kysymyksissä, kuin siinä pääseekö joku kokemaan aidot upseerishäät kera sotilaspapin aamenen. Yksi versio termistä "first world problems".
Hentilä: "... smo osuu asian ytimeen. Jos toimittaisiin Yesmanin esittämällä tavalla, ammattityövoimaa korvattaisiin vähemmän ammattitaitoisella/ammattitaidottomalla työvoimalla, ja kouliintunutta väkeä lähetettäisiin kortistoon..."
smo: "... Työllä on arvo ja sitä tekemään palkataan henkilö tai ostetaan palvelu taholta joka maksaa palkan tekijälle. Työmarkkinoita ei pidä tällaisilla keinoilla sekoittaa..."
Mutta Suomessahan on jo tällainen järjestelmä; sitä kutsutaan kuntouttavaksi työpalveluksi, työharjoitteluksi tai miksi sitä itse kukainenkin haluaa kutsua. Idea on kuitenkin sama; raha ei tule ilmaiseksi ja työnteko on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, palkasta viis. MOT:n teettämän tutkimuksen perusteella joka 8. suomalainen (300 000 vs. 2 400 000) tekee ilmaista työtä, josta ei makseta palkkaa, joka ei kerrytä eläkettä ja josta yritykset korjaavat hyödyn ilmaisen työsuoritteen muodossa.
Edelliseen joukkoon verrattuna X %:a jokaisesta miesikäluokasta siviilipalvelusmiesten muodossa on pisara meressä, enkä ole kuullut SAK:n ekonomistien sanovan, että ilmainen työ vie palkkatyöpaikkoja. Kokoomuksen ministeri, Risiko, jopa ehdotti, että pakolaiset laitettaisiin kotoutumaan kuntoutuksen pariin. Työ tekee iloiseksi, työ sopeuttaa, työ parantaa, mutta palkka on sivuseikka :D
Suomessa systeemi polkaistiin pystyyn vasemmiston, demareiden ja ay-liikkeen rummuttaessa taustalla tahtia. Suomen systeemi kopioitiin, kuten moni muukin asia, Saksasta. Saksassa järjestelmä kulkee HARTZ IV:n nimellä - ja on sikäläisten demareiden silmäterä. Jos kelpaa ay-liikkeelle, joka ajaa työntekijöiden asemaa, miksei myös Jormalle ja smo:lle?
Minä katson kaiken polkuhinnalla teetettävän/tehtävän työn kyseenalaiseksi asiaksi. Vapaaehtoistyö on asia erikseen. Ja jossain määrin myös tietyt edellytykset täyttävä voittoa tuottamaton toiminta.
Se, että on epäkohtia ei oikeuta lisäepäkohtien luomista.
Työssäoppimisjakso alemmalla palkalla voi olla perusteltu, mutta lähtökohtaisesti vain silloin kun kyse on ammattiin oppimisesta (palkattomuus/päiväraha ok ainakin alkuvaiheessa) ja/tai päämääränä on selvästi vaillinaisella osaamisella varustetun työllistyminen kyseiseen työpaikkaan (alennettu palkka). Lähtökohtaisesti työn tekemisestä pitää maksaa korvaus.
Vai että vertautuu vapaaehtoinen perheen perustaminen mielessäsi asevelvollisuuteen. Sepä outoa.
Ehkä, jos suomalaisille naisille kirjattaisiin lakiin "synnytysvelvollisuus", voitaisiin velvollisuuksia mitenkään käsitellä verrokkeina. En kannata synnytysvelvollisuuttakaan.
"On melkoista toiveajattelua kuvitella, ettei tällaisen työvoiman käyttäminen söisi palkkatyöpaikkoja ja myös laskisi työn arvostusta (ja samalla palkkatasoa) niillä aloilla"
On. Toiveajattelua reilumman Suomen puolesta harrastan usein.
Jos "yhteiskuntapalvelus" järjesteltäisiin hyvin, voisi Suomem julkista sektoria kohdata jopa tuottavuusbuusti.
"Ja kun seuraava säästökierros pyörähtää käyntiin, niin todetaan, että mitä me niillä viidellä puistotyöntekijällä, kun kaksi riittää hyvin noiden yhteiskuntapalvelusta suorittavien kanssa. "
Tai sitten: nyt, kun meillä on LISÄKSI näitä yhteiskuntiksia, niin mehän voisimmekin nostaa nämä ja nämä puistot huoltoluokka kolmosesta huoltoluokka kakkoseen.
"Minä katson kaiken polkuhinnalla teetettävän/tehtävän työn kyseenalaiseksi asiaksi."
Tämä keskustelu lähti siitä, että asevelvollisuus ei jakaudu tasa-arvoisesti Suomessa. Tämä epäkohta on se, jota tässä ideoimme reilummaksi. Tässä on useita vaihtoehtoja: 1. asevelvollisuudesta luovutaan kokonaan, 2. asevelvollisuudesta tulee universaali, 3. asevelvollisuuden sijaan luodaan uusi universaali velvollisuus, jonka yksi muoto asevelvollisuus on.
...ja neljäs vaihtoehto on jatkaa ja ehkä kehittää nykykäytäntöä joustavammaksi elämäntilanteita ajatellen.
En nyt varsinaisesti aseta samalle viivalle perheen perustamista ja asevelvollisuutta. Arvelen, että ymmärsit kyllä, mutta retorisena keinona käytit pöyristymistä ja hengen haukkomista, että "kattokaa nyt mitä toi sanoi...". Ei siinä mitään. Katson siitä huolimatta, että raskaus ja äitiys "kuittaavat" keposesti tällaisen ehdotellun palvelusvelvollisuuden.