Venetsia: Kaupunginjohtaja laittoi homoseksuaalisuutta käsittelevät kirjat pannaan kouluissa (juttukommentit)

Italia on siitä edistyksellinen maa, että he ovat oppineet ajoissa miten tähän agendaan tulee suhtautua riittävällä päättäväisyydellä.
No tuo tietää sitten erityisesti raamattujen ja koraanien pannaan laittoa, sillä niissähän käsitellään luonnottomalla tavalla homorakkautta (tai oisko sen Paavalin "naisista miehiin vaihtajista" puhuminen tulkittava biseksuaalisuudesta saarnaamiseksi).

Toki hyväkin olisi varjella viattomia lapsia muutenkin kaikinpuolin luonnottomilta raamatuilta ja koraaneilta, etteivät lapset kasva henkisesti kieroon noitten takia, sekä angstisiksi ja liian äkkipikaisen väkivaltaisiksikin.
Mikä siinä muuten onkin, että kaikissa niissä maissa, joissa homoseksuaaleja vainotaan, on muidenkin kansalaisoikeudet kortilla?
  • 5 / 28
  • Havainnoija
  • 9.7.2015 20:20
  • 6 / 28
  • Homopallero
  • Homopallero
  • 9.7.2015 20:29
Homovihaajat pyrkivät sensuroimaan kaiken tiedon homoseksuaalisuudesta, sillä he eivät osaa perustella omia väitteitään muille kuin tietämättömille ihmisille. Se on osa muun muassa kyseistä agendaa, jota nimimerkki tjas täällä propagoi.
Ei kovin yllättävää katolilaiselta maalta. Uskonto puhuu tässäkin päätöksessä, ei järki.
Kerrassaan koomista tämäkin jatkuva uskonto-flametus.

Uskonto on mitä suurimmassa määrin arvokasvatusta. Arvoissa ei tietenkään ole mitään ehdottomia totuuksia (lue vaikkapa Arto Tukiaisen väitös Ehdottomien arvo-arvostelmien mielettömyydestä) ja pidä se mielessä myös omaa kantaasi esitellessäsi.

Homoliitot nyt vain ovat systemaattinen hyökkäys kohti hyviksi ja keskeisiksi tunnettuja arvoja. On todellista arvojohtajuutta, nähdä ympäri maailmaa lähinnä arvottomuuteen tähtäävien, elämäänsä kyllästyneiden fanaatikkojen touhujen taakse ja asettua rohkeasti seisomaan niiden tielle. Ei siihen mitään uskontoa tarvita, ymmärtämään että tämä liberalismin tie ei kestä ja ilman meitä, se pysähtyy vasta kun aivot putoavat päästä siitä kaikesta vapaasta ajattelusta.
Samaa sukupuolta olevien avioliitot eivät ole minkäänlainen hyökkäys yhtään mitään kohtaan.

Mikään aiemmin ollut ei samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeuden myötä lakkaa olemasta.
Oletko, "smo", huomannut, että jotkut ihmiset ovat kanssasi tästä asiasta erimieltä ja pitävät sitä hyökkäyksenä perhettä kohtaan. Olet varmasti.

Niin minä kysyisin vain sinulta, että kuka sinä olet sanomaan kenellekään heistä, että se ei sitä ole? Uskot, että käsityksesi perheistä, yhteiskunnasta, moraalista ja yhteisestä edusta on niin totta, että kuvittelet voivasi vain vastata heille noin kuin sinä vastaat?

Vielä 60 vuotta sitten turuilla ja toreilla kulki ihmisiä sankoin joukoin, tunkivat koteihin ja kouluihin, kertomaan totuuksia samalla pieetillä siitä, miten on ja miten ei ole. Mutta ethän sinä sitä näe, saati sitä mitä "kannatus"sinulle uskossasi teki.
Olen "tjas" totisesti huomannut, että jotkut ihmiset ovat kanssani asiasta eri mieltä. Minullakin on perusteltu näkemys olla asiasta tätä mieltä kuin olen.

Ymmärtäisin täysin puheet "hyökkäyksestä perhettä kohtaan", jos oltaisiin vaatimassa heteroavioliittojen kieltoa tai heikennyksiä heteroparien vanhemmoimien perheiden asemaan.

Minä perustelen näkemystäni sillä, että edellä mainittua ei kukaan ole vaatimassa.

Heteroparien avioliitto ei tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulon myötä muutu. Perheen lasten elämä ja asema ei tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulon myötä muutu.


Olen seurannut tätä hlbti-yhdenvertaisuuskehityksen jarrutusta jokseenkin tarkasti niin kauan, että sinä aikana vastasyntynyt on ehtinyt varttua täysi-ikäiseksi. Mikään ei ole muuttunut. Samat ennakkoluuloihin pohjautuvat yhdenvertaisuutta vastustavat argumentit toistuvat ja toistuvat. Samoja kapuloita yritettiin heittää rattaisiin parisuhdelakia säädettäessä kuin nytkin.

Tuntuu kuin Spede-showta katsoisi väkisin uusintana. Alkaa jo kyllästyttää.

Mietin heitä, joille on omakohtaisesti tuttu sairausluokituksen poiston yhteydessä käyty keskustelu, tai jotka kävivät samat keskustelut homosuhteiden dekriminalisoinnin yhteydessä 1970-luvun alussa. Sitten oli nämä suojaikärajojen erot ja kehoituskiellot. Ja uudempina aikoina taas sisäinen adoptio.

Siinä paukuteltiin läpi muutamatkin kerrat keskustelut käsityksistä perheistä, yhteiskunnasta, moraalista ja yhteisestä edusta.


Minä en voi jokaisessa kommentissa avata asiaa juurta jaksain. Joissain yhteyksissä asian voi kiteyttää toteamalla, että samaa sukupuolta olevien avioliitot eivät ole minkäänlainen hyökkäys yhtään mitään kohtaan, eikä mikään aiemmin ollut samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeuden myötä lakkaa olemasta.
Savikiekon kääntäminen on erittäin kuvaava nimi tuolle nimim. "tjas"in virren veisuulle. Täällä julkaistu albumi sisältää ainakin seuraavat raidat:

"Tasa-arvoinen avioliitto on väärin, koska"

- Se mahdollistaa katkerien ja itseensä pettyneiden henkilöiden surutyön havaitessaan, että yhteiskunta onkin muuttunut ja he ovat yhä laiturilla.

- Heitä tukevat asiantuntijat ovat vähissä ja he kokevat taistelevansa yksin pahaa maailmaa vastaan.

- He eivät kykene empatiaan, eivät ole edes kirkon jäseniä, mutta käyttävät sitä välineellisesti keppihevosenaan.

- Totuus löytyy vain heistä itsestään siinä, miten perhettä voidaan määritellä eivätkä he halua kohdata tämän päivän perheiden moninaisuutta edes teoriassa.

- Perheonni on heille vieras ajatus, sillä perhearvot ovat käyttökelpoisempi argumentin lähtökohta, vaikka sitä ei tarkemmin haluta määritelläkään.

- Oikeassa oleminen perustuu huutoäänestykseen – meitä on enemmän kuin teitä.

- Vetoamalla isän roolin jonkinlaiseen vajauteen nykyperheissä, voidaan unohtaa se, että myös isyys voi kehittyä, jos vain isät niin haluavat. He unohtavat, että perheissä on sotasukupolvia parempia isiä ja äitejä.

- Perheissä on aina kasvanut myös ei-biologisia lapsia, mutta heidän ajamaansa teoreettiseen perheidylliin se ei mahdu.

- Nyky-yhteiskunta tuottaa rikkoutuneita perheitä, koska naisten itsensä määräämisoikeudet ovat lisääntyneet.

- Stabiili perhemalli on vastakohta perheiden vapaudelle määritellä itseeän. Siihen pitäisi palata, mutta onko sitä oikeasti ollut olemassakaan? Perheiden vapaus on joka tapauksessa tuomittavaa.

- Tulevaisuusuhat on maalattava mahdollisimman harhaisesti ja epätodennäköisiksi, jotta voidaan oikeuttaa sanoma perheen määrittämisen yksinoikeudelle.

- Julkisuudelta haetaan tukea vaikka epärehellisin keinoin omien tarkoitusperien eteenpäinviemiseksi ja uhkaillaan vapaata tiedonvälitystä.

- Tieteelliseen näyttöön ei luoteta eikä tutkimukseen. Syys-seuraussuhteita koskevat ongelmat ja tutkimusasetelmien mahdottomuus selitetään poliittisena propagandana.

- Oikeutetaan epätasa-arvo muistuttamalla vähemmistön aseman tuomasta alisteisuudesta, joka edellyttää kunnioitusta jo saaduista murusista.

Lisänä on muutama muu bonusraita, jossa meno kiihtyy täysin sekopäiseksi.

Kuultu on, vaihda jo levyä, please!
"Minä perustelen näkemystäni sillä, että edellä mainittua ei kukaan ole vaatimassa"

Samoin kuin naisten aseman parantaminen ei johtanut yh-lasten lisääntymiseen ja näiden lasten ongelmiin, koska tätä nimenomaista asiaa ei vaadittu?

Olet sinä hauska kaveri. Sinä et ole perustellut mitään, ja tässä on sinun ainoa perusteesi kiistää liberalisoituvien perhearvojen ei-toivottuja vaikutuksia.

"Ei niitä ole vaadittu, niin ei niitä ole tapahtunutkaan".

K-raudassa saa kyllä kävellä naruhyllyn ohi melko rivakasti. Jos on vaikka hyviä tarjouksia ja palaa nämä sinun perustelusi mieleen.
Mutta eiväthän homoavioliitot edusta perhearvojen "liberalisoitumista", vaan vallan vastakkaiseen suuntaan menoa.

Vaatisitko "tjas" naisille kieltoa käydä kodin ulkopuolella työssä? Se nimittäin on sidoksissa naisen itsenäiseen asemaan ja naisen aseman paranemiseen. Tiedämme molemmat, että jos tällaista kehitystä ei olisi ollut, emme välttämättä pystyisi täällä elättämään ja kouluttamaan lapsia siten kuin nyt.

Mihin vuosilukuun haluaisit kääntää kellot, jotta perhepoliittinen ideaalisi puhkeaisi täyteen kukkaan?
Ei sellaista vuosilukua ole olemassakaan vaan se on ainoastaan teidän harrastamanne mielikuva asiasta, miten "me"olemme "taantuneita".

Minulle riittää, että me teemme sarjan oikeansuuntaisia perhepoliittisia päätöksiä tässä maassa. Homoliittojen salliminen ei sitä ole, ja monia muitakin yksilöidennoikeuksia korostavia päätöksiä tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn. Aloittaen vaikka kaikesta siitä, mitä Jani Toivola tekee "perheessään".

Naisten työssäkäynnin osalta, meillä on lukematon määrä erilaisia keinoja mahdollistaa naisten työssäkäynti samalla, kun me tuemme hänen perhettään eri tavoilla. Yksi osa virhettä joka tällä saralla on tehty, on se että tulevien veronmaksajien tuottaminen maahan on taloudellisesti raskasta, tulojen nettomääräisesti tippuessa juuri sinä aikana, kun lapsi tarvitsisi eniten.

Tämä on kuitenkin täysin eri keskustelu, jota on aivan turha yrittää typistää joihinkin "ai naiset takaisin hellan jabnyrkin väliin"-tuubaan.
Edelleen, keiden "teidän" ja keiden "meidän"? Yksinomaan minä tarkoitin yksinomaan sinua.

Samaa sukupuolta olevien avioliittojen hyväksyminen on perhepoliittisesti hyvä asia, vaikka sinä et siitä tykkääkään. Samaa sukupuolta olevien avioliittojen salliminen parantaa sateenkaariperheissä elävien lasten - tulevien veronmaksajien - asemaa, heikentämättä minkään muun ryhmän asemaa.

Tulevien veronmaksajien kannalta on hyvin perusteltua pitää huolta, että myös sateenkaariperheiden lapsien tarpeisiin vastataan yhdenvertaisesti.
Sateenkaariperheiden "tunnustamisen" vaikutuksista edes sateenkaariperheissä eläviin lapsiin ei edelleenkään ole mitään näyttöjä näiden hyvinvoinnin paranemisesta.

Sen lisäksi sateenkaariperheiden, marginaalissa olevien prosentin osien hyvinvoinnin kehityksestä ei edelleenkään voi vetää mitään johtopäätöstä kokonaisuuden, eli enemmistön perheistä hyvinvoinnin kehittymiseen.

Nolla-arvoista argumentaatiota, joka ei siitä, tiedätkö "smo", toistamalla parane.

Yhtä pätevästi (jölleen esimerkki tästä homologiikasta) voisi väittää, että pedofilian legitiimiksi tunnustamalla koko yhteiskunta muuttuu paremmaksi, koska pedofiilien vapaus saada toteuttaa itseään vapaasti lisääntyy ja kaikki muuttuu avoimemmaksi ja sallivammaksi. Toki jotkut lapset voivat kärsiä, mutta miksi he kärsisivät, jos yhteiskunta kertoo heille että se on ihan okei eikä syyllistä.
Näyttää siltä, että "tjas" todellakin on lisääntyvän kiihtymyksensä myötä kiihdyttänyt tätä pokerinpeluutaan; paukuttaa pedofiliakorttia pöytään oikein ärhäkästi. Melko vastenmielistä, minun mielestäni.

Minua hämmentää joidenkin yhdenvertaisuuden vastustajien suureen ääneen esittämät vaatimukset siitä, että esimerkiksi samaa sukupuolta olevien vanhemmoimista perheistä (l. sateenkaariperheistä) ei saisi puhua lapsille esim. kouluopetuksessa, tai ainakin vaaditaan, että vanhemmilla tulisi olla oikeus pimittää omilta lapsiltaan perhemuotojen moninaisuuden olemassaolo.

Se on juuri sitä toimintaa, jolla pyritään estämään sateenkaariperheissä elävien lasten hyvinvoinnin lisääntymistä. Tuo toiminta johtaa siihen, että homo-ongelmaisuuden ja umpimielisyyden riivaamien vanhempien lapset yhä kyseenalaistavat omasta perhemuodostaan poikkeavat kavereiden perheet, sen sijaan, että lapselle ominaiseen tapaan näkisivät myös sateenkaariperheet ilman ennakkoluuloja.

Perheen täysimittainen "tunnustaminen" yhteiskunnan taholta vaikuttaa siihen, ettei sateenkaariperheitä enää esitetä sivulauseessa "kakkosluokan vaihtoehtona" tai jopa vaieta asiasta tyystin, kuten Brugnaron toimenpiteiden tarkoitus näyttäisi olevan. Toki tässä(kin) tapauksessa vastuuton yhdenvertaisuuden vastainen toiminta näyttää johtavan siihen, että hlbti-aihepiiriin liittyvä keskustelu voimistuu, jonka myötä tuki yhdenvertaisuudelle valtaa lisää alaa.
Jotain kyllä kertoo ihmisestä se, ettei erota pedofiliaa homoseksuaalisuudesta. Miten ihmeessä lapseen kohdistuva seksuaalinen väkivalta olisi verrattavissa kahden aikuisen ihmisen väliseen suhteeseen?
Taasko täällä, ranneliikkeen sivuilla, täytyy käydä tällaista vääntöä..? Ei jaksais, oikeesti. Eikä kiinnosta, miksi joku tuntee tarvetta etsiytyä homokansan joukkoon oksentamaan vihaansa.
"Tjas" taitaa pitää länsimaiden rationaalista henkeä ja siitä demokratiassa seuraavaa edistystä pelkkänä rappiona. Onko haitallisen kehityksen merkkejä nähtävissä, jos vertaa länttä muuhun maailmaan, jossa enemmän kunnioitetaan uskontoa ja "perinteisiä perhearvoja", islamilaiseen maailmaan esimerkiksi, jonka kukoistuksen ajalta länsi sai paljon vaikutteita. Se oli silloin se, keskiajalla. Iranissa homoseksiin syyllisiä hirtetään (tietääkseni pitäisi olla neljä todistajaa, jos oikeasti toimitaan islamin mukaan). Muistuu parin vuosikymmenen takaa mieleeni yhdysvaltalaisen kristillisen konservatiivin radiossa julistama sanoma: "Kun kaikki homoseksuaalit teloitettiin... kun kaikki murhaajat teloitettiin, tämä maa oli SIUNATTU". Nykyään USA:n kristillisen oikeistonkin sanoma on armollisempaa. Liberaali hapatus sen kuin etenee, vai mitä "Tjas"..
"Sateenkaariperheiden "tunnustamisen" vaikutuksista edes sateenkaariperheissä eläviin lapsiin ei edelleenkään ole mitään näyttöjä näiden hyvinvoinnin paranemisesta.

Sen lisäksi sateenkaariperheiden, marginaalissa olevien prosentin osien hyvinvoinnin kehityksestä ei edelleenkään voi vetää mitään johtopäätöstä kokonaisuuden, eli enemmistön perheistä hyvinvoinnin kehittymiseen.

Nolla-arvoista argumentaatiota, joka ei siitä, tiedätkö "smo", toistamalla parane."

Jos sinä tähän, "smo", vastaat että "tjas on kiihtynyt", voidaan todeta että tällä laudalla vieraili juuri kokonainen parvi puluja paskomassa.

Sen tunnistaa nimittäin siitä, että vaikeiden asioiden edessä, aletaan kommentoida kommentoijia eikä asiaa.

Ymmärrän kyllä näkemyksen, jota olet toistanut noin miljoona kertaa, että sateenkaariperheiden tunnustaminen auttaa heitä, että heitä ei aseta kakkosluokkaan.

Minä vain tuossa yllä kysyin, että onko meillä jotain näyttöä tästä, että ei aseteta, ja tämä yllä esittämäsi ei ole vastaus. Se on väite, ja vielä aivan samanlainen kuin minä olen nyt esittänyt sinulle parissakin kohdassa, osoittaakseni niiden naurettavuuden.
Minusta "itte oot" -argumentaatio on syvältä, mutta nyt on ihan pakko kohdallasi itsekin syyllistyä siihen: ovatko "tjas" omat argumenttisi muuta kuin omaksumasi "perhearvojen 'liberalisoituminen' [miten avioliittolain uudistus edes liittyy 'liberalisoitumiseen'?] johtaa enemmistön näkökulmasta kielteiseen lopputulemaan" ympärillä tanssimista? Sitä olet jauhanut ja perustellut näennäisloogisilla päätelmilläsi ja teorioillasi (toisinaan yrittämällä sertifioida niitä joidenkin jalustalle nostamiesi tunnettujen henkilöiden kautta ja välillä poimimalla mieleisesi valikoiman viitteitä erilaisiin lähteisiin).

Välillä rupeat tinkaamaan muita selittämään katsantoaan suoranaisista itsestäänselvyyksistä, kuvitellen, että saisit muita ihmisiä "kiinni" ilmeisesti "moraalisesta rappiosta", jota voisit kaiketi käyttää pokerinpeluussasi uutena "korttina". Usko pois, hlbti-väellä on moraalikoodisto ihan "mitat täyttävässä" mallissa, eikä "kokonaisuutena" poikkea vähemmistöön kuulumattomista. Olen vakuuttunut, että yhdenvertaisesti hlbt-vähemmistöihin kuuluvat allekirjoittavat kultaisen säännön ja toimivat elämässään se mielessään.


Vastaukseni sateenkaariperheen tunnustamisen merkityksestä oli kyllä mielestäni ihan pätevä keskusteluargumentti: toin esiin konkreettisen esimerkin, jonka toivoin herättävän sinua miettimään - todennäköisesti tällaiset esimerkit ovat sinun keskustelukäsityksessäsi kuitenkin vain "surinaa" ja "nollatasoisia"?

Käsityksemme keskustelemisesta poikkeavat ilmeisesti jonkin verran toisistaan. Se saa hetkittäin miettimään, että onko kanssasi edes mielekästä koettaa etsiä vuoropuhelua. Itsepintaisesti niputat kaiken lisääntyneen tilan henkilökohtaisten valintojen suhteen kategoriaan "kielteinen liberalisoituminen" - ja se siitä. Näytät pitävän kertakaikkisesti yhdenvertaisuuden lisääntymistä kielteisenä asiana, joten keskustelu lienee hedelmätöntä.
Äitiysterveydenhuolto: -neuvolat, synnytysvalmennus, synnytyssairaalat ottavat perheiden moninaisuuden paremmin huomioon. Selkeä parannus on se, että samaa sukupuolta olevat perheet otetaan nykyään vakavasti ja ennakkoluulottomasti vastaan oli kyse sitten lapsen tai vanhempien terveydestä ja hyvinvoinnin kohentamisesta sosiaali-ja terveydenhuollon palveluyksiköissä.

Vastavuoroisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmiä on ollut pakko kehittää silmien avauduttuia perheiden erilaisuuteen. Se on myös tehostanut interventioiden vaikuttavuutta ja säästänyt veronmaksajien rahoja.

Mikäli syrjäkylät haluavat säilyä elinvoimaisina on ajattelu- ja suhtautumistapoja muutettava juuri päinvastoin kuin nimim. "tjas" täällä visioi. Yhteisöllisyyttä ei rakenneta eristäytymällä tai eristämällä.
Yhdenvertaisuuden puolesta toimiminen on avainasemassa sellaisen yhteiskunnan kehittämisessä, jonka osa mahdollisimman moni haluaa olla - ja jonka hyvinvoinnin eteen mahdollisimman moni haluaa antaa panoksensa.

Halutaanko sanoa, että 1) sinulle on oma tärkeä ruutusi joukossamme sellaisena kuin olet - vai halutaanko sanoa, että 2) vain tällaisessa muotissa panoksesi on tervetullut, muussa tapauksessa ryve marginaalissa kaltaistesi kanssa?

Minä valitsen ensimmäisen.

Itsehän kuvaan omaa asennettani yhteiskunnallisiin muutoksiin hivenen konservatiiviseksi. En oikein lämpene ajatukselle, että muutoksen pitäisi olla itsetarkoituksellista. Sen sijaan, jos huomataan jonkin olevan epäkunnossa tai vaativan kehittämistä, niin asiaan pitää tarttua.

Yhdenvertaisuus (esimerkiksi hlbti-vähemmistöjen osalta) yskii, joten sen suhteen tarvitaan toimenpiteitä.
Siitä, miten asiat ovat olleet, ei voi johtaa sitä, kuinka niiden pitäisi olla.

Avioliittoinstituutio on tässä meikäläisessä yhteiskunnassa historiallisesti säädellyt yhteiskukunnan hyväksymää parisuhdetta sellaisena, kuin yhteiskunta on kulloinkin hyväksyttävän parisuhteen nähnyt:

- on ollut aikoja, jolloin nainen on ollut elämänsä ajan miehen (aviomies, tätä ennen isä tai muu sukulaismies) holhouksen alainen

- vasta vuonna 1930 aviovaimo lakkasi olemasta aviomiehensä edustama, ja sai itsensäisen aseman

Jälkimmäiseen viittasin taannoin kysellessäni ihanneyhteiskunnan vuosiluvusta, kun tuo naisen aseman koheneminen tuntuu "tjas" sinusta olevan kaiken pahan alku ja juuri. Olivatko tuolloin yhteiskunta ja perhe ihanteellisimmillaan?

On jo pidemmän aikaa näyttäytynyt tarkoituksenmukaisena, että myös samaa sukupuolta olevien parisuhteet ja näiden perheet asetetaan saman avioliittoinstituution sateenvarjon alle lain edessä. Niin olisi pitänyt tehdä erillisen parisuhdelain säätämisen yhteydessä, mutta kun se oli kovin monille vielä niin vaikaa hyväksyä.
En ole vakuuttunut siitä, tuoko avioliiton historian lyhyt tai pitkä oppimäärä topiciin mitään uutta arvoa. Se on vähän samaa kuin suvivirsi- tai joulukeskustelu. Se on, mutta merkitykseltään jokaisella erilainen.

Tästähän avioliitossa on kyse. Avioliitto ei elä tilastoja varten, ei viranomaisten ohjauksessa vaan on avioparin itsetarkoituksellista perhe-elämää.