- 1 / 3
- SaintJudy
- 30.6.2015 22:09
"50-luvulla homoilla ja lesboilla ei ollut ainoatakaan esikuvaa."
Homoikonien käsite syntyi suurinpiirtein tuolloin, klassiset homoikonit tunnettiin jo. Greta Garbo oli varhainen lesboikoni, monet tom boy tytöt samaistuivat James Deaniin, siinä missä homot löysivät Marlon Brandon nahkakoviksen.
Camp huumorin kehittyessä ja homojen emansipaatiossa homikonit saivat ironisen leiman, viime vuosina homoikoni on nähty jonkinlaisena homojen oikeuksien puolestapuhujana.
Judy Garlandin kuoleman yhteys Stonewall mellakoihin lienee tarua, Stonewallin tyypit olivat yksinkertaisesti vain kyllästyneitä. Stonewall:n kävijäkunta oli pitkältä vastakulttuurin edustajia, on arveltu, että Judy Garlandin kuolema ei juurikaan merkinnyt heille mitään.
***Varhaisin homoikoni oli St Sebastian, kristitty pyhimys, jonka kärsimykseen monet homot samaistuivat. Ehkä siksi "meillä" on Madonna, Divine, homobaarit kuten The Saint ja Heaven...ja kärhämään raamattu-uskisten kanssa?
Homoikonien käsite syntyi suurinpiirtein tuolloin, klassiset homoikonit tunnettiin jo. Greta Garbo oli varhainen lesboikoni, monet tom boy tytöt samaistuivat James Deaniin, siinä missä homot löysivät Marlon Brandon nahkakoviksen.
Camp huumorin kehittyessä ja homojen emansipaatiossa homikonit saivat ironisen leiman, viime vuosina homoikoni on nähty jonkinlaisena homojen oikeuksien puolestapuhujana.
Judy Garlandin kuoleman yhteys Stonewall mellakoihin lienee tarua, Stonewallin tyypit olivat yksinkertaisesti vain kyllästyneitä. Stonewall:n kävijäkunta oli pitkältä vastakulttuurin edustajia, on arveltu, että Judy Garlandin kuolema ei juurikaan merkinnyt heille mitään.
***Varhaisin homoikoni oli St Sebastian, kristitty pyhimys, jonka kärsimykseen monet homot samaistuivat. Ehkä siksi "meillä" on Madonna, Divine, homobaarit kuten The Saint ja Heaven...ja kärhämään raamattu-uskisten kanssa?