Amerikassa tuota etsikkoaika kutsutaan Collegeksi...
Tietenkin on mahdollista, ettö ihminen tulee kaapsista myös heterona. Luulen kuitenkin, että vielä yleisempää tulla ulos homona, kuin heterona, vaikka ajat ovat muuttuneet kuvastoltaa suvaitsevaisemmaksi.
Seksuaalinen suuntautuminen ei ole aina "pesunkestävää", vaikka niin luulisi. Joskus tuo kehittyy elämän ja kokemusten myötä. Toisinaan bi-identiteetti heittelee "pesunkestävästi" ääripäästä toiseen.
Muistumia muutamasta tapauksesta elävästä elämästä tuosta "pesunkestävästä" seksuaalisesta suuntautumisesta. Tunnen ihmisiä, jotka ovat tulleet tavalla taikka toisella tietoisiksi omasta aidosta seksuaalisesta identiteetistään jopa hyvinkin kypsässä iässä. He lähtivät nuoruudessaan toteuttamaan yhteiskunnan standardia, joka ei ollutkaan heidän ominta itseään. Minä kutsuisin tuollaista kasvamiseen omaksi aidoksi itseksi.
Tuossa haastattelussa alleviivataan rikkinäinen elämä, alkoholismi ja homoseksuaalisuus hyvin vastenmielisellä tavalla.
eiköhän aika moni mies voi nauttia homoseksistä, mutta sittenkun pitäisi olla parisuhteessa niin homma ei olekaan kivaa, onhan niitä biseksuaaleja jotka kinseyn asteikolla 1 ja eivät pysty rakastumaan mieheen mutta seksi kyllä kelpaa.....
Hänen sanansa jättivät suurelta osin hyvän mielen: onhan hän löytänyt itsensä (omien sanojensa mukaan). Ainoa asia, mikä sen takia kummastuttaa, on hänen aikaisempi elämänsä: perustuiko se valheelle?!