Eräät uskonnollisen vakaumuksen omaavat terveydenhoidon ammattilaiset ovat joskus vedonneet siihen, että vakaumuksensa vuoksi he voivat hoitaa potilasta periaatteittensa mukaisella tavalla taikka jopa kieltäytyä hoitamasta homoja.
Mieleeni tuli tositapahtuma vuosikymmenten takaa. Nuori adventistimies haki lentäjäksi Finnairille (silloin kun Finnairilla vielä meni hyvin). Hän ilmoitti työhaastattelussa, että hän ei sitten uskontonsa vuoksi tee työtä koskaan lauantaina, koska se on hänen uskonnossaan pyhitetty päivä. Häntä ei hyväksytty koulutukseen. Minulle hän hämmästeli Finnairin nuivaa suhtautumista uskovaisiin. Ehkä hän ajatteli Finnairin syyllistyneen syrjintään.
Ajattelen, että eikö ihmisten yleensäkin tulisi miettiä hyvissä ajoin etukäteen, ovatko he soveliaita johonkin tiettyyn ammattiin vaikkapa omien asenteittensa vuoksi.
Aivan yhtä hyvin homolääkärit voisivat kieltäytyä hoitamasta homofobipotilaita. Miltäs se kuulostaa? Tässä sen näkee miten uskonto on joillekin ihmisille vain porsaanreikä käyttäytyä törkeästi.
niin räsänenhän on abortista että voisiko" julkisella sektorilla toimiva lääkäri kieltäytyä tekemästä työhönsä kuuluvia toimenpiteitä, jos ei varsinaisesti hotsita ja niin, myös arvot." heh
räsäsen lainaus löytyy hikipediasta, en omista lausunnon tekijänoikeuksia enkä tiedä onko väite totta lol
Tätä ajatusta ammattiin/tehtävään hakeutumisesta voisi viedä pidemmälle: Olisiko mitään järkeä siinä, jos vaikka Setaan hakeutuisi hommiin joku ääriuskovainen "homo-ongelmainen".
Mahdatko Juhani viitata ensimmäisessä viestissäsi Räsäsen uusimpaan aborttijuttuun, suunnilleen viikon takaiseen? Jos niin voin sanoa kerrankin olevani Räsäsen kanssa samaa mieltä: tuskin minäkään pystyisin tekemään raskaudenkeskeytystä kenellekään, joka on rv. 23, jos syynä on asia, joka voitaisiin korjata syntymän jälkeen esim. sydänleikkauksella.
Aihe vähän ohi itse uutisesta, mutta kun tästä kerran puhuttiin...
En tarkoittanut Räsäsen pitämää aborttiesitystä. Tämä asia on vaikea, eikä siihen ole mielestäni kunnollisia vastauksia. Vastenmielistä on se, jos sitä pidetään vain yhtenä ehkäisyn muotona. Sellaisesta olen kuullut.
Traagisia tapahtumia voi tapahtua liian tiukan aborttilain vuoksi, kuten juuri nyt Irlannissa tapahtui. YLE uutiset raportoi siitä.
Suomalaiset eheyttäjät eivät luovuta kirvelevistä tappioistaan huolimatta. He näyttävät lähteneen nyt vastatoimiin viimeaikaisten julkisten tappioittensa jälkeen. Mediassa haastateltiin tänään yhtä tällaista homosta heteroksi muuttunutta miestä. Hän ylisti kristillistä uskoaan ja sitä, kuinka Jumala tekee ihmeitä. Hänellä on nyt aviovaimo ja taisi olla raskauskin menneillään. Hän rakastaa jopa homojakin niin paljon, että haluaisi heitä ystävikseenkin lisää. Hän oli NIIN onnellinen kaikesta.
On olemassa sellainenkin asia kuin biseksuaalisuus. Sitä kannattaisi pohtia tässä yhteydessä.
Epäilijänä totean tähän, että ei yksi pääsky kesää tee. Odotellaan, milloinkahan hän ilmestyy homokapakkaan miestä iskemään. Näistähän on esimerkkejä elävässä elämässä niin täällä kuin Rapakonkin takana.
Nämä eheytyspuoskareiden aivopesemät ihmisrauniot lumeheterot voidaan selittää yhdellä asialla, johon myös eheytyspuoskaroinnin tekosyynä käytetty uskonto perustuu:
Aivan kuten uskovainen yksinkertaisesti päättää uskoa, että on elämästään tilivelvollinen mielivaltaiselle jumalalle, ovat nämä "eheytyneetkin" yksinkertaisesti päättäneet uskoa muuttuneensa homoista heteroiksi ja elävät valheessa. Sitä se pelleily on eikä mitään muuta tai sitten ovat latentteja biseksuaalisia.
Ei sitä "eheytymistä" saavuteta millään muulla kuin itselleen valehtelemalla, ihan niin kuin mitään jumalaakaan ei ole olemassa ellei sellaista kuvittele "uskomalla".
Uskonto on eheytyspuoskareille vain porsaanreikä hallita ja kiusata toisia ihmisiä. He ovat sairaita, narsistisia sadisteja, jotka piileskelevät parituhatvuotisen satukirjan takana ja vääristelevät sen sanat palvelemaan omaa ihmisvihaansa. Koko touhu on niin uskomattoman turhaa, järkyttävää ja täysin anteeksiantamatonta. Se pitäisi kieltää ja tehdä rangaistavaksi.
Britannian suurin psykoterapeuttien järjestö BACP kielsi homonparannuspuoskaroinnin pari kuukautta sitten uudelleen, sillä se oli huomannut joidenkin terapeuttien harjoittaneen vaarallista mukaterapointia:
Toiseksi suurin järjestö UKCP kielsi homojen "parannus"terapoimisen kaksi vuotta sitten.
----
Vetoomus nuoriin kohdistuvan homonparannusterapoinnin lopettamiseksi. Koskee USA:ta, mutta Suomestakin voi lähettää vetoomuksen:
Palaan vielä tuohon viittaamaani homosta heteroksi -haastatteluun. Kuuntelin sen alkujaan hajamielisesti autossa. Mieleen jäi lähinnä loppupää haastattelusta. Kuuntelin sen nyt uudelleen keskittyen aiheeseen.
Tämän henkilön kohdalla voidaan puhua hänen kertomuksensa pohjalta, että hänen elämänsä oli ollut pahasti hakusessa. Ystävän vaikutuksesta tapahtui äkillinen uskoontulo taikka valaistuminen. Siitä alkoi muutos ilman eheytysterapioita tms. Hän alkoi pitää eroottisesti enemmän naisista. Se johti lopulta heteroparisuhteeseen, avioliittoon ja nyt lapsen odotukseen.
Suhtautuminen homoihin on hänen kertomanaan myönteinen, mutta se ei ole uskoon tulon jälkeen enää hänen juttunsa. Hän jopa toivoi herätysliikkeiltä nykyistä järkevämpää suhtautumista homoihin.
***
Jäin pohtimaan sitä, miksi noissa tarinoissa aina asiat tapahtuvat vain yhteen suuntaan: homosta heteroksi. Olisiko olemassa tapauksia, joissa heterohenkilö tulisi voimallisesti uskoon ja huomaisi uskonsa vaikutuksesta alkaneensa kiinnostua eroottisesti samaa sukupuolta olevista henkilöistä.
Jokin tässä kokonaiskonseptissa ei minun tajunnassani oiken mätsää. Tietenkään en voi sitä kunnolla ymmärtää, kun käytössä on varsin rajallinen määrä tieto noista ihmisistä ja heidän taustoistaan.
Enpä itse pidä eheytymistä kovinkaan mahdollisena. Mutta. Entä ihmiset, jotka vasta esim. reilusti yli kaksikymppisinä ensimmäisen kerran tuntevat vetoa samaan sukupuoleen? Ovatko he valehdelleet itselleen koko elämänsä ajan ja "kieltäneet" biseksuaalisuutensa? Varsinkin sellaiset ihmiset, jotka sitten päätyvät suhteeseen saman sukupuolen kanssa ja ovat sitä mieltä, että kumppani on ensimmäinen samaa sukupuolta oleva ihminen, jota kohtaan heillä on ollut tunteita. Osalla on voinut teineinä olla esim. opettajaihastuksia omaa sukupuolta kohtaan, mutta osalla ei edes niitä.
Joten miksei tämä voisi teoriassa tapahtua toisinkin päin?
Uskonto ja lääketiede kuuluvat yhteen kuin kala ja polkupyörä. Tosin tässä yhtälössä on mukana asia, joka ei nykytiedon mukaan ole edes lääketieteeseen kuuluva, joten pseudo-lääketieteellinen yhteys on kauniisti sanottu kaukaa haettu ja sittenkin hataralla pohjalla.
Koska tässä jo viitattiin ei ajatusten Tonavaa vaan ajatusten vuotavaan kipsisakka-altaaseen eli hikipediaan, niin pitääpä sieltä pomia yksi "sitaatti".
Räsäsen suuhun laitettu kommentti muista kuin eri sukupuolta olevista pareista: "Kumman velvollisuus on tarttua kirveeseen ja kumpi ajetaan lasten kanssa hankeen? Kolikkoa heittämälläkö tällaiset asiat pitäisi päättää? Siis mitä vi###a?!"
Hauska veitikka tämä Amadeus; homoseksuaalit miehet ovat hänen mielestään ammatikseen irtosuhteita harjoittavia pinnallisia nikotinisti-alkoholisteja, joita eivät yhteiskunnalliset asiat kiinnosta. Heillä on runsaasti on läheisiä naiskavereita, mutta ei samansukupuolista puolisoa. Sellaista on homoelämä.
JuhaniV: 16.11.2012 20:09
esiintyikö tämä henkilö nimimerkin/keksityn nimen takaa, vai ihan omana itsenään ja omalla nimellään? Tuo ratkaisee paljon.
Nimittäin nimimerkin takaa voi väittää mitä vain. Suomessa ei taida olla kuin yksi ex-gay, joka esiintyy mediassa omalla nimellään ja naamallaan.
Tämä mainitsemasi ex-gay esiintyi kyllä vuosia sitten sujuvasti haastatteluissa salanimellä aina Hesaria myöten. Arvioni mukaan hänen tarinansa on myös muuntautunut aikojen kuluessa sen mukaan mikä on ex-gay-liturgian sen hetkinen linja.
