Jälleen pidätyksiä Pietarissa (juttukommentit)

  • 1 / 5
  • human
  • 7.4.2012 17:13
Ja mitä ilmeisemmin Venäjälläkin paasataan kirkoissa siitä, miten se jesse tuli lunastamaan kaikki synnit ja pelastamaan ihmiset ja kehoitti lähimmäisenrakkauteenkin ...

... paitsi, jos on rakastava ihminen, muttei harrasta heteroutta.
Venäjän homoilla ja lesboilla sekä kaikilla ihmisoikeusjärjestöillä on vastassaan Venäjän ortodoksinen kirkko ja sen hallitsema äärioikeistolainen ja äärikristillinen Yhtenäinen Venäjä -puolue, jotka käynnistivät homovastaiset kampanjansa suunnilleen 2006.

Pietarin homovihalain, jota ehdotetaan koko Venäjälle, laati ääriortodoksi Vitali Milonov:
http://en.gazeta.ru/news/2012/02/29/a_4016493.shtml

Venäjän sateenkaarijärjestöt (mm. Pietarin Coming Out) ja AllOut-järjestö kertovat, että Venäjän äärioikeistolaistuminen alkoi heti Jeltsinin presidenttikauden päätyttyä. Vuonna 2006 kiellettiin ensimmäisen kerran pride-kulkue.

Samana vuonna 2006 amerikkalaisen Abiding Truth Ministries -järjestön (=Ihmisoikeusjärjestö Southern Poverty Law Centerin listaama vihajärjestö) johtaja Scott Lively teki puhujamatkan Venäjälle. Hän kääntyi venäläisten ja erityisesti ortodoksikirkon puoleen ja kertoi propagandassaan, miten homous tuhoaa kansalaiset ja koko yhteiskunnan:
“The purpose of my visit was to bring a warning about the homosexual political movement which has done much damage to my country and which has now taken root in Russia. This is a very fast-growing social cancer that will destroy the family foundations of your society if you do not take immediate, effective action to stop it.”

Scott Livelyn antamat toimintaohjeet päättäjille ja kirkolle:
“Criminalize the public advocacy of homosexuality. My philosophy is to leave homosexuals alone if they keep their lifestyle private, and not to force them into therapy if they don’t want it. However, homosexuality is destructive to individuals and to society and it should never [be] publicly promoted. The easiest way to discourage 'gay pride' parades and other homosexual advocacy is to make such activity illegal in the interest of public health and morality.”

Venäjän ortodoksinen kirkko omaksui Livelyn opit, ja uusi patriarkka Kirill ryhtyi heti toimiin. Ortodoksikirkon siunauksella Yhtenäinen Venäjä -puolue nimitti valtion johtopaikoille seuraavat äärioikeistoon kuuluvat ja poikkeuksellisen homovihamieliset poliitikot, jotka ovat nyt siis saaneet voimaan Pietarin homovastaisen lain ja ajavat sitä koko maahan:
Pietarin kuvernööri Georgi Poltavtšenko
Moskovan pormestari Sergei Sobjanin
Venäjän parlamentin ylähuoneen puheenjohtaja Valentina Matvijenko
sekä monta muuta.

Ortodoksinen kirkko ja Yhtenäinen Venäjä -puolue ovat saaneet homovastaiset lait voimaan nyt kolmella alueella. Nähtäväksi jää, onnistuvatko koko Venäjän valloittamisessa.

Venäläiset ovat siinä mielessä amerikkamyönteisiä, että Venäjän ortodoksikirkon ja johtavien poliitikkojen käsitykset ovat peräisin USA:n kristilliseltä äärioikeistolta.
---

Ugandan vähemmistöjen oikeuksia ajava järjestö SMUG on nostanut kanteen Scott Livelyä vastaan Yhdysvalloissa newyorkilaisen CCR-lakitoimiston avustuksella. Kyseessä on Livelyn lietsoma Tappakaa homot -lakialoite Ugandassa.

http://www.nytimes.com/2012/03/15/us/ugandan-gay-rights-group-sues-scott-lively-an-american-evangelist.html?_r=1&scp=1&sq=%22Scott%20Lively%22&st=cse

Venäjän homovastaisen kampanjan pääpaholaiseksi luettava patriarkka Kirill on valokeilassa. On paljastunut, että hän elää ylellistä elämää: miljoona-asunto Moskovan keskustassa, jossa hän asuu kaiken lisäksi naisen kanssa. Kirillin rannekellokin maksaa 30 000 euroa.

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2012/04/patriarkan_kultakello_kaynnisti_kritiikkiryopyn_venajalla_3391715.html

Kommenttia muokattu: 08.04.2012 klo 00:19
  • 3 / 5
  • Jorma Hentilä
  • 8.4.2012 1:47
Nimimerkki hks:llä on kovin yksinapainen maailmankuva: edes homojen vainoaminen Venäjällä ei onnistu ilman Amerikkaa ja amerikkalaisen evankelikaalin neuvoja.

Luotan tässä kyllä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja Kremliin, että ne ihan omintakeisesti ja ilman ulkopuolista ohjausta osaavat hommansa.
En pysty ottamaan kantaa siihen, onko jokin yksinapaista, sillä en tiedä, mitä se tarkoittaa. Kirjoitin sen, mitä Venäjän sateenkaari/ihmisoikeusjärjestöt ja vastaavat länsimaiset järjestöt ovat selvittäneet pitkässä yhteenvedossa 6 viime vuoden kehityksestä ja nykytilanteesta Venäjällä. Kaikesta voi toki väitellä, mutta pidän järjestöjen julkaisemia tietoja melko luotettavina.
  • 5 / 5
  • Jorma Hentilä
  • 8.4.2012 14:47
Siihen aikaan kun Neuvotoliitto vielä oli voimissaan, maailma oli kaksinapainen, mutta NL:n tultua tiensä päähän, Yhdysvallat jäi edustamaan yksinapaista kuvaa maailmasta. Kaikki näytti lähtevän Yhdysvalloista ja riippuvan siitä, kietoutuvan sen vaikutuspiiriin. Kuitenkin 2000-luvulla kuva on alkanut muuttua, kun nousevat mahdit - kuten Kiina, Brasilia ja Intia - haastavat Yhdysvallat.

On kovin historiatonta nähdä Pietarin homolaki ja muu sateenkaariväkeen kohdistuva kielteisyys ja sorto viimeisen kuuden vuoden perspektiivistä - "syyllistyivätpä" siihen vaikka venäläiset itsekin.

Kyse on historiallisesta jatkumosta. Siihen tuli lyhyt katkeuma bolshevikkien kumottua homosuhteiden rangaistavuuden (1919, jos muistan vuosiluvun oikein). Muutos on arvioitu paljolti Leninin puolison Nadezda Krupskajan ansioksi. Asenteiden muutos ei juurikaan ehtinyt vaikuttaa yhteiskuntaan, kun Stalin palautti rangaistavuuden 1933.

Maallinen valta alkoi Gorbatshovin aikana väljentää suhtautumistaan, ja Jeltsinin aikana rangaistavuus kumottiin. Mutta asenneilmapiiri ja viranomaisten suhtautuminen ovat säilyneet kielteisinä. Eikä ortodoksikirkossa ole näkynyt juuri merkkiäkään vuosisataisten asenteiden muutoksesta. Innokkuus "homosynnin" esillä pitämisessä on vaihdellut.

Mutta ainahan homoja ja lesboja Venäjällä on ollut, eikä homoelämä ole pahimpinakaan vainonaikoina - tsaarien aikaan ja sen jälkeen - tyystin mennyt maan alle. Seitsemänkymmentäluku ei ollut niinkään sorron, vaan pysähtyneisyyden aikaa. Näkyvä homoelämä ei kylläkään tuntunut kärsivän pysähtyneisyydestä. Koin sen omin silmiin eräänä elokuisena iltana Moskovan ytimessä Bolshoj-teatterin edustan puistossa, jonka penkeillä istuskeli ja käytävillä parveili kymmenittäin homomiehiä. Sain ohi kulkiessani osani kutsuvista eleistä ja vihellyksistä.