Kiukustuin suunnattomasti tuosta Koiviston sitaatista Raamatusta. Sen perusteellahan seurakuntalaisten pitäisi hänet kivittää kuoliaaksi. OK, OK, kirkkoslangia, tietenkin.
Koivisto tekee julmasti pahaa niille ihmisille, joilla on samankaltaisia eroottisia tuntemuksia kuin hänellä itsellään. Täysin sydämentöntä toimintaa. Olisi ollut kaikille osapuolille parempi, jos Koivisto ei olisi avannut suutaan lainkaan.
En tiedä, kuinka tarkoituksellisesti Koivisto tekoaan tekee. Itse näen sen tuottamuksellisuutena. Uskon sokaisemana hän ei ymmärrä aiheuttamaansa.
Pahinta on, että monissa uskonnollisissa liikkeissä homoseksuaalisuus esitetään yleensä juuri tällaisena: Kiusauksena, joka johdattaa kunniallista ihmistä hairahduksiin ja jota vastaan pitää kamppailla, jotta kelpaisi.
Sellainen elämä on varmasti aika raskasta aikuiselle ja sitäkin vaikeampaa nuorelle.
Turun hovioikeudessa käsiteltiin vuoden 1665 syksyllä juttua, joka koski Taivassalon kirkkoherran renkejä Heikki Pekanpoikaa ja Heikki Mikonpoikaa. Miehet saivat kuolemantuomion "sodomiittisesta synnistä".
Tuomio määrättiin toimeenpantavaksi Kyynelten kallioksi kutsutulla teloituspaikalla. Tuomitut piti kirveellä mestattaman ja roviolla poltettaman.
Heikki ja Heikki ovat Suomen ensimmäiset nimeltä tiedetyt homot. Heidän tarinansa löytyy historioitsija Teemu Keskisarjan teoksesta Kyynelten kallio - Kertomuksia seksistä ja väkivallasta, joka julkaistaan tällä viikolla.
Vähän ovat hurmahenkisten kiihkouskovaisten käsitykset muuttuneet vuosisatojen varrella. Uskonto on edelleen yhteiskunnan syöpä.
--
Pirkko Saision "Homo! Outojen ooppera" kuvaa onneksi aikaa, jolloin homot lakkasivat olemasta kilttejä ja alistettuja.
Jotenkin noissa tapauksissa tuntuu olevan usein kyse biseksuaaleista, joilla on ongelmia moninaisen seksuaalisuutensa kanssa, joka on puoliksi jakaantunut heteroseksuaaliseen naiskiinnostus-maailmaan - siihen oletus-enemmistö-helpompaan, mutta jossa toinen puoli vetää sitten mieheen päin. Sitten noilla se itsensäkieltäminen ja tuomitseminen kohdistuu nimenomaan mieskiinnostuspuoleen. Nuo biseksuaalit miehet ovat niitä "kaappi-homoja", jotka ovat äänekkäimmin ja jyrkimmin esillä sitten tuomitsemassa ja vastustamassa homoja. Biseksuaaleilla naisaviomiehillähän mieskiinnostus ja sen toteutus on usein kulminoitunut pelkän seksin ympärille, irtoseksin harrastamiseen ja heidän maailmastaan tuntuu jäävän uupumaan rakastelu ja rakastaminen toisen miehen kanssa, joita he ovat sitten kärkkäimmin tuomitsemassa.
Itselläni oli työpaikalla kerran tuollainen tapaus, 3kymppinen mies, jolla oli tyttöystävä ja asuivat yhdessä. Hän puhui usein homoista ja asia tuntui pyörivän hänen päässään. Selvästi heterot työkaverit tokaisivat hänelle usein että asia ei erityisemmin heitä kiinnosta.
Mitenkähän mahtoi olla niissä jeesuksen 12 opetuslapsessakin - olisiko paavali kenties ollut miehistäkin kiinnostunut ja siksi asia hänelle niin erityisen vaikea pala.
Iltalehti kertoo nettisivuillaan tänään, että vaimoaan miehen kanssa pettänyt Nokia Mission Markku Koivisto on aloittamassa "eheytymis-prosessia". Koiviston sijalle Nokia Mission johtoon tullut Timo Aro-Heinilä arvelee, että eheytyminen voi kestää vuosia. Hän sanoo Iltalehdelle, että "Emme pyri kiirehtimään tervehtymistä. Jumala loppujen lopuksi säätää aikataulun".
Minulle tuli mieleen "salaliittoteoria".
Mitä jos onkin niin, että koko homma on suunniteltu juttu? Jos Koiviston hairahdus onkin tietoisesti mietitty? Ehkä näytösluontoisessa paranemisprosessissa median silmien alla arvellaan saatavan oiva todiste eheytyshommia epäileville?
Tuntuu pelottavalta ajatukselta, että varttihullut ja hiukan enemmänkin kilahtaneet lietsoo tuollaista ilmapiiriä, mistä ei puutu kuin kimmastunut väkijoukko soihtujen ja talikoiden kanssa. Voi vai kuvitella miten paljon se ahdistaa itsensä kanssa hiukan hukassa olevia ihmisiä (ja heidän läheisiään). Eikä suurin osa kristityistäkään varmasti innostu, että heidät lasketaan pienen ääriliikkeen tukijoiksi.
Pelkän siteeraamisen varjolla tuskin voi julistella kenellekään kuolemaa tai mitään muutakaan. Yhtä hyvin joku voisi vetäistä värikkään haistattelun (vaikka Hannu Salamalta) ja sanoa, että enhän minä sitä itse tarkoittanut, kunhan siteerasin.
