1980-luvun alussa etsin opiskelupaikkaa kesän kielikursseille. Länsi-Berliinistä ei aluksi löytynyt, mutta Itä-Berliiniin olisin päässyt. Jos olisin mennyt, minulla olisi nyt ehkä Stasi-kansio DDR-arkistoissa. Opiskelupaikka löytyi sitten kuitenkin läntisestä Berliinistä.
Itse kävin Itä-Berliinin puolella ensi kertaa vuonna 1982. Länsi-Beriinistä pääsi helposti rajan yli. Metro pysähtyi Friedrichstrassella. Oli vaihdettava minimi valuuttamäärä (varmaan 20-30 Saksan markkaa). Sitä rahamäärää ei millään saanut kulumaan, kun esim. olut maksoi muutamia kymmeniä pfenninkejä. Länteen rahaa ei saanut viedä, joten annoimme ne ohikulkijoille. Katukuvan ankeus oli kyllä ahdistava. Kävimme ainakin yhdessä homopaikassa, olikohan se Schoppenstube. Siellä vastaanotto ja ilmapiiri oli paljon parempi kuin Länsi-Berliinissä. Länsi-Berliinin puolella homobaareissa saksalaiset olivat keskenään tai sitten he luikahtelivat tuon tuosta pimeään huoneeseen pikaseuraa etsimään. Seksi oli pääasia. Länsi-Berliinin asema toi mieleen maailmanlopun tunnelmia ja homot elivät kuin viimeistä päivää.
Kun muuri murtui, tapahtumia voi kuunnella radiosta RIAS Berliinin kautta. Asema kuului päiväsaikaan aika hyvin. Jatkuvasti kerrottiin liikennneruuhkista ja jonoista eri puolilla Länsi-Berliiniä. Nettiä ei ollut eikä voinut seurata sanomalehtiä.
Muurin murtumisen jälkeen kerrottiin itäisen Berliinin homoista, jotka lähtivät valloittamaan Länsi-Berliiniin homopaikkoja. Rahaa ei ollut juuri nimeksikään, ja tunnelma oli heitä kohtaan hyytävä. Meni vuosia ennen kuin henkiset raja-aidat alkoivat madaltua.
Itse kävin Itä-Berliinin puolella ensi kertaa vuonna 1982. Länsi-Beriinistä pääsi helposti rajan yli. Metro pysähtyi Friedrichstrassella. Oli vaihdettava minimi valuuttamäärä (varmaan 20-30 Saksan markkaa). Sitä rahamäärää ei millään saanut kulumaan, kun esim. olut maksoi muutamia kymmeniä pfenninkejä. Länteen rahaa ei saanut viedä, joten annoimme ne ohikulkijoille. Katukuvan ankeus oli kyllä ahdistava. Kävimme ainakin yhdessä homopaikassa, olikohan se Schoppenstube. Siellä vastaanotto ja ilmapiiri oli paljon parempi kuin Länsi-Berliinissä. Länsi-Berliinin puolella homobaareissa saksalaiset olivat keskenään tai sitten he luikahtelivat tuon tuosta pimeään huoneeseen pikaseuraa etsimään. Seksi oli pääasia. Länsi-Berliinin asema toi mieleen maailmanlopun tunnelmia ja homot elivät kuin viimeistä päivää.
Kun muuri murtui, tapahtumia voi kuunnella radiosta RIAS Berliinin kautta. Asema kuului päiväsaikaan aika hyvin. Jatkuvasti kerrottiin liikennneruuhkista ja jonoista eri puolilla Länsi-Berliiniä. Nettiä ei ollut eikä voinut seurata sanomalehtiä.
Muurin murtumisen jälkeen kerrottiin itäisen Berliinin homoista, jotka lähtivät valloittamaan Länsi-Berliiniin homopaikkoja. Rahaa ei ollut juuri nimeksikään, ja tunnelma oli heitä kohtaan hyytävä. Meni vuosia ennen kuin henkiset raja-aidat alkoivat madaltua.