Vihataan vihapuhetta? (juttukommentit)

Enpä tiedä, minulle vihapuhe on päivänselvää. Muutakin ikävää puhetta on, kuten kristillisten tahojen puhe, mutta se ei ole vihapuhetta niin kauan kuin käsketään rukoilemaan ja siunaamaan.
Netissä tuntuu, ettei mitään muuta olekaan vihapuhetta ja vääristelyä. Olemme siis palanneet kehotuskiellon aikaan, nimellisesti voimme sanoa sanottavamme, mutta se hukkuu älämölöön.
Jos sananvapaus on itseisarvo, voin napata kirkossa puheenvuoron papilta ja pitää itse paremman saarnan. Voin myös puhua armeijassa rivissä tai koulussa tunnilla. Myös Fred Phelps saa tulla möykkäämään ja toivottamaan helvettiin kenen tahansa meidän hautajaisiin. Sellaisessa yhteiskunnassa en halua elää.

Ikävä mahdollisuus on se, että vihapuheen rajoittamistoimet johtavat myös "oikeutettua vastenmielisyyden kokemista" (tai miten määritelläänkin) laukaisevan aineiston syrjintään tai de facto kieltoon. Eli tosiaan päätyisimme takavuosien kehotuskiellon luonteiseen tilanteeseen.

Selkeät käsitteet ovat tarpeen.

My two cents: http://terokankaanpera.fi/homo/alkuperaisteksteja/386-miten-kaesitellae-vihapuhetta

Täällä on yritetty määritellä vihapuhetta ja asiasta keskusteltukin

http://www.eioototta.fi/2011/07/mita-on-vihapuhe.html


Edellä olleeseen kommenttiin, omana kommenttinani: Kirkoissa kyllä olisi hyvä muidenkin voida puhua, kuin vain papin - eli kirkot nimenomaan kyllä kaipaisivat keskustelemista, kun siellä on jämähdetty mykkäkouluajoille, vihataan muidenkin puhetta. Toki ymmärrettävää, että se muidenkin puhuminen on kovin kovin vaarallista uskomuksille. Mutta tuo kirkkojen yksi puhuu ja muut on vaiti on myös tavallaan samaa, kuin vihapuheille usein niin tyypillinen äärimmäinen vastakkainasettelu.

Nettifoorumin ylläpito voisi punnita paitsi sananvapausnäkökulmaa myös sitä, minkälainen ilmapiiri on otollinen rakentavalle keskustelulle. Kuinka moni viihtyy lukemassa sellaista foorumia, jossa on ok räyhätä, jankata, nälviä ja ivailla. Vaarana on, että jäljelle jäävät vain ne, jotka pitävät sellaisesta.