Keski-Suomen sahateollisuuden lahja Suomen eduskunnalle. Kenties uusi palo- ja pelastustoimesta vastaava ministeri, kun on kokemusta sahapaloista. Toisaalta hänellä on selkeät kannat ulkomaalaisasioissa, joten ehkä maahanmuuttoministeriksi. Voi pojat!
Yritysmaailmassa sanotaan, että yritys on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Tältä pohjalta ja Hakkaraisen ajattelumallia seuraten, meidän kansanedustuslaitoksemme taso ei siis kovin hääppöinen ole.
Tuontyyppiset sammakot vain lisäävät sahureiden kannatusta heidän omiensa joukossa. Ihan harkittua kielenkäyttöä, ja julkisuus on taattu kun etelän media pitää huolen että joka sana pääsee lööppeihin valintatalon kassoilla ja kioskien etuseinässä Hangosta Pets... tuota Nuorgamiin.
Minusta tuo Hakkaraisen huumoripläjäys ei ole ollenkaan hassumpi! Eihän tuplahomo nyt mikään pahaatarkoittava toteamus ole. Näppärä oikeastaa. Ei kannattaisi joka sanasta tehdä niin hirveän isoo numeroo!
Niin, oscari, viitaten myös JuhaniV:n puheenvuoroon tuolla ylempänä, onko mielestäsi asiallista, että kun kansanedustajalta kysytään kantaa johonkin ihan oikeaan, eduskunnan päätäntävallassa olevaan asiaan, josta hänellä kaiken järjen mukaan pitäisi olla kansanedustajana toimiessaan jokin järjellinen kanta, hän voi halutessaan kuitata asian näppärällä "huumoripläjäyksellä"? Mitä se kertoo kyseisestä kansanedustajasta?
"Rehellistä" persumeininkiä: kun sanoistaan pitäisi vastata, selitelläänkin kyseessä olleen vitsin tai maalaisuudesta johtuvaa tietämättömyyttä. Tai jättäydytään oppositioon, jottei vaalinaluspuheitaan joudu lunastamaan. Mistä näitä helppoheikkejä tulee?
Helsingin Sanomat jatkaa sahuri Hakkaraisen pitämistä julkisuuden valokeilassa kokosivun henkilökuvalla "Mustavalkoinen senaattorisahuri".
Toimittaja on vaivautunut Viitasaarelle asti haastattelemaan sahuria ja haistelemaan muutenkin paikallisten tuntoja.
Sahuri väittää, että "en minä mikään jauhopää ole vaikka semmoinen kuva on tullut". Sirkkelin terän virittäminen on hallussa, sitä on tehty Nicaraguaa ja Hondurasia myöten. Vuonna 1992 jäi viina ja tuli usko. Ja päähän lippalakki, jossa lukee Jerusalem.
Asenteet eivät ole muuttuneet. "Annetaanpa kassara käteen vaikka somalille tai kelle tahansa, niin ei onnistu."
Käsitykset homoista ja lesboista ovat myös kirkkaana mielessä ja kerrotaan pyytämättä. "Ensimmäinen homo, kun poikii tuohon pihamaalle, niin minä rupean kätilöksi. Loppuu sahurin ja kansanedustajan hommat."