Senegalissa joukkopidätys (juttukommentit)

Pidätetyt vapautettu


Pidätetyt miehet on vapautettu Senegalissa, kertoo Radio France International. Kyseessä on seitsemän miestä, jotka otettiin viikonvaihteessa kiinni. Uusimpien tietojen mukaan pidätykset määräsi Senegalin rikospoliisin johtaja Asane Ndoye. Afrikkalainen homo-oikeuksien komitea on ilmaissut huolensa Senegalin lisääntyvästä homofobiasta ja viharikoksista. Maan väestöstä 95% on muslimeja. Muslimijärjestöt ovat määritelleet homot uskonnon ja moraalin vihollisiksi.

http://www.ggg.at/index.php?id=62&tx_ttnews%5Btt_news%5D=502&tx_ttnews%5BbackPid%5D=56&cHash=1a03a7745a

Perjantaina Senegalin pääkaupungissa poliisi hajotti homovastaisen mielenosoituksen kyynelkaasulla. Päämoskeijan edessä miehet sulkivat katuja ja vaativat homojen karkottamista maasta sen jälkeen, kun oli tullut tieto pidätettyjen homomiesten vapauttamisesta.
http://uk.reuters.com/article/worldNews/idUSL1556641420080215

Länsiafrikkalaisessa Senegalissa 95% väestöstä on muslimeja. Helmikuun alussa ilmestyi paikallisessa lehdessä vihamielinen skandaalijuttu homohäistä ja se johti kuvissa näkyvien homojen pidätyksiin. Syntyi mediahysteriaa ja vihamielinen homovastainen kampanja, jonka kärjessä olivat muslimijohtajat. Pidätettyjä oli 10 ja heitä syytettiin rikoksista luontoa vastaan.

Lehti, joka kuvat julkaisi, on toiminut homofobisesti jo pidempäänkin. Lehden toimittaja Mansour Dieng pitää itseään moraalisen suoraselkäisyyden vartijana. Lehdessään hän varoittelee homoseksuaalisuusaallosta, joka tuhoaisi Senegalin nuorison. Haastattelussa toimittaja sanoo saaneensa kiitosta maan rikostutkijoilta.

Lehden julkaisemat kuvat julkaistiin myöhemmin monissa päivälehdissä. Kuvissa näkyy mm. vihkipari vaihtamassa sormuksia. Kuvat on otettu Petit Mbaon lomakaupungissa, jossa lehtitietojen mukaan homot usein viettävät aikaa baareissa ja hotelleissa. Senegalilainen radioasema on kertonut, että paikalliset asukkaat kaupungissa ovat vaatineet alueen puhdistamista homoista.

Viisi pidätetyistä, mm. yksi Ranskan kansalainen, vapautettiin 24 tunnin kuluessa. Loput pidettiin pidätettyinä helmikuun 6. päivään saakka. Vapauttaminen aiheutti ison vastalauseiden ryöpyn ja protestimarsseja. Islamilaisessa lehdessä varoitetaan hyökkäyksistä uskontoa ja moraalia vastaan. Hyvin samanlaista puhetta kuin Euroopassa puhe homojen hyökkäyksistä perinteistä perhettä vastaan.

Senegalilaisten homojen keskuudessa on tietenkin vallalla paniikki. Monet pakenevat maasta ainakin väliaikaisesti, kertoi 28-vuotias homoaktivisti paikallisesta homojärjestöstä. Kaksi miestä loukkaantui vaikeasti paetessaan poliisia pidätyksen yhteydessä. He hyppäsivät kolmannesta kerroksesta alas. Toiselta katkesi jalka ja tuli kasvovammoja, mutta vankilassa ei annettu hoitoa.

Kuulusteluissa kaikkia pidätettyjä painostettiin kertomaan tuntemiensa homojen nimet. Pidätetyt kertoivat tunnettujen imaamien nimiä; kaikki tietävät nämä homoiksi. Tämä ehkä auttoi nopeampaan vapautumiseen. Maaliskuun puolivälissä on islamilaisen konferenssin (OIC) seuraava kokous, joten silloin nähdään, miten homoiksi mainittuihin imaameihin suhtaudutaan. OIC:hen kuuluu 57 maata.

Kaksi pidätetyistä oli paikallisen AIDS-organisaation työntekijöitä. Dakarissa pitäisi olla kansainvälinen AIDS-konferenssi joulukuussa 2008. Ilmeisesti WHO pystyi vaikuttamaan siihen, että aids-työntekijät vapautettiin. Useat pidätetyt osallistuivat tammikuun HIV-konferenssiin. Konferenssin järjestäjät ja ACT UP ovat vaatineet, että pidätetyt pitää nopeasti vapauttaa. Senegal istuu kahdella tuolilla. Toisaalta se yrittää osallistua aids-työhön, mutta toisaalta se pidättää aktivisteja ja yrittää tukahduttaa Senegalin homojen toiminnan.

International Gay and Lesbian Human Rights Commission kertoi helmikuun 4. päivänä, että nämä pidätykset ovat aiheuttaneet, sen että nyt seurataan erityisen tarkasti, mitä Senegalissa tapahtuu. Loput pidätetyt vapautettiin helmikuun 6. pnä, mutta useimmat ilmoittivat, etteivät voi palata koteihinsa, koska heidän kuvansa on julkaistu kaikissa päivälehdissä.

Kuvien julkaisija, Dieng, antoi haastattelun ja kertoi mm. BBC:lle, että hänen henkeään on uhattu kuvien takia. Homoaktivistit kuitenkin sanovat, että se on hölynpölyä. Kuvien takia pidätetyillä on ollut aivan liikaa huolia ehtiäkseen uhkailla toimittajaa.

Kuvat oli ottanut ammattivalokuvaaja, kaappi-biseksuaali, joka usein on mukana homotapahtumissa. Hän väitti "kadottaneensa" kuvien negatiivit. Todellisuudessa hän myi kuvat lehdille 3000 dollarilla.

Senegalissa yleensä homojen pidätykset ovat tavallisia. Baareissa ja klubeissa tehdään usein ratsioita, samoin cruising-seuduilla. Pidätetyt joutuvat maksamaan poliisille suuria lunnasrahoja, ja ne joilla ei ole rahaa, joutuvat vankilaan kahdesta kuukaudesta viiteen vuoteen. Miten paljon vangittuja homoja on, sitä ei voi tietää, koska syyte usein muutetaan ennen oikeudenkäyntiä "yleisen järjestyksen rikkomiseksi".

Homojärjestössä on 1400 jäsentä.

=====

Tämä teksti perustuu tunnetun homokolumnistin Doug Irelandin artikkeliin Gay City Newsissa viime torstaina. Yksi kuvista on tässä
http://www.gaycitynews.com/site/index.cfm?newsid=19297042&BRD=2729&PAG=461&dept_id=568864&rfi=8

Olin tapahtuma-aikaan Senegalissa, mutta tapahtuneesta sain tietää vasta bussissa pois maasta. Ihmettelin, mistä kanssamatkustajat keskustelivat, kun keskustelu oli niin myrskyisää ja ihmiset niin tuohtuneita. Minulle näytettiin lehtijuttua, jossa puitiin tapahtumaa. Kaikki haluaa tappaa ne, sanoi yksi naisista. Nainen itsekin tuomitsi tapahtuman, vaikka hänellä oli miespuolisia homotuttuja. Tuomittavan jutusta teki sen julkisuus; se, että homot olivat julkistaneet häänsä (vaikka näinhän ei ollut: heidät outattiin).

Lehti oli omistanut yhden kokonaisen sivun mielipidekirjoittelulle aiheesta. Kaikki kommentit tuomitsivat homot. Homous nähtiin joko länsimaistumiseen kuuluvana rappioilmiönä tai köyhyyden aiheuttamana ilmiönä. Tällä viitattiin poikaprostituutioon.

Olen paljon matkustanut arabimaissa, myös sellaisissa joissa homoseksuaalisuudesta voi saada kuolemanrangaistuksen, mutta Afrikan muslimimaat tuntuvat olevan oma lukunsa maailmassa suhteessaan homoseksuaalisuuteen. Itsehän olen transihminen, ei-aina-niin-läpimenevä, joten joskus minut tulkitaan homoksi. Sanoisin, että Gambiassa ja Senegalissa ilmapiiri (niinä hetkinä kun käry kävi) vaihteli oudoksuvasta hilpeyttä herättävään tai lievän vihamieliseen ja korkeintaan varovaisen kiinnostuneeseen. (Vertailukohtana Lähi-Idässä suhtautuminen on poikkeuksetta positiivisen uteliasta ja seuraani hakeutuvaa.) Gambiassa ihmisillä ei näyttänyt olevan mitään tietoa homoseksuaalisuudesta, se oli jotain sellaista kummaa, josta olivat kuulleet Eurooppaan naimisiin päässeiltä tutuiltaan. En muista, että missään muuaalla minua olisi määritelty sanalla kielletty, mutta Senegalissa ja Gambiassa näin kävi muutaman kerran.

Ja osataan sitä ilmeisesti myös Afrikan kristillisissäkin maissa. Opaskirjani tiesi kertoa, että Guineassa ja Sierra Leonessa homoseksuaalisuutta pelätään niin paljon, että hotellihuoneessa kaksi miestä ei saa majoittua. Toisilleen tuntematon nainen ja mies samaan huoneeseen majoitettuna on taas normaalikäytäntö.