Ehkä naurettavin idea ikinä. "Hei, mun mielestä pitäisi puhua homojen oikeuksista. Siispä olen koko päivän puhumatta." Tässä on Charles Taylorin "heikkoa polittista osallistumista".
En siis aio itse ainakaan kyseiseen pelleilyyn osallistua.
Päivä puhumatta; minulle uusi tapa osoittaa mieltään. Kaikenlaista uutta yritetään keksiä, koska vanhan mallin mielenosoitukset plakaatteineen tai iänikuiset seminaarit, joissa samat ihmiset puhuvat samoista aisoista, tuntuvat monista väljähtäneiltä.
Jos isompi joukko ihmisiä on koulussa päivän puhumatta, kyllä se varmaan huomataan; paremmin kuin joku lappu ilmoitustaululla satojen muiden joukossa.
Kaipa tuo on kohtuullista olla hyvän asian vuoksi yhden päivän eli 0,27 % vuodesta puhumatta. Sentään 99,73 % vuodesta voidaan puhua miltei mitä sylki suuhun tuo.
Käytäntö on täällä, että koulupäivän ajan ollaan puhumatta. Jotkut pitää välitunnit "vapaata". Sitten on sellainen pieni lappu, jolla lukee selitys, ja jos joku kysyy niin se sitten ojennetaan käteen.
Day of Silence -päivää vietettiin myös Tukholman Odenplanilla eilen illalla. RFSL:n nuoret olivat järjestäneet tapahtuman klo 18, ja paikalla olijat olivat teipanneet suunsa.
Kuvia: http://www.qx.se/6529/ungdomar-manifesterade-mot-tystnaden
Pietarissa yritetään järjestää samantyyppinen tapahtuma 3. toukokuuta 2008. Malaja Konjushennaja -kadulla. Tempauksella halutaan herättää ihmiset huomaamaan, että viharikoksista, syrjinnästä ja suvaitsemattomuudesta yleisesti vaietaan.
Myös Puolassa ja Sloveniassa on ollut Gay of Silence -tapahtumia.