Tässä jälleen yksi oiva esimerkki virheellisestä ajatuksesta, että eristäytyminen ja gettoutuminen ratkaisevat ongelmat. Onhan näitä "onneloita" perusteltu milloin minkäkin ajatussuunnan kannattajille. Traagisia esimerkkejä niiden epäonnistumisesta löytyy kosolti. Joskus yhteisön perustaja kerää komean taloudellisen hyödyn ja jättää mukaan höynähtäneet nuolemaan näppejään. On niitä esimerkkejä myös yhteisön täydellisestä tuhoutumisesta. Viimeistään henkinen sisäsiittoisuus tulee romuttamaan tuonkin yhteisön.
Tämä ei ole mikään aivan uusi ilmiö. Disney-yhtiö rakensi oman unelmakaupungin Floridaan muutama vuosi sitten. Varsinainen Ankkalinna. Kaikki oli annettu asukkaille ylhäältä päin pihanurmikon pituudesta alkaen ja kunnallisdemokratiaa ei tarvittu, sillä olihan "kaupungilla" toimitusjohtaja - vai miten se nyt oli? Ja kaikki olivat niiiiiiiiiiiiiiiin onnellisia... että osa asukkaista muutti muualle.
Taustalla tässä on ajatus jonkinlaisesta ihanneyhteisöstä, joita "viisaat" miehet ovat kehitelleet vuosisatoja <ironiaa> hyvin tuloksin </ironiaa>
Tuskin ainakaan ko. kaupungissa. Ongelma taitaa tulla, jos lapsia _ei_ synny; se voi tarkoittaa sitä, että joku on harjoittanut erästä sanoinkuvaamatonta syntiä eli raskaudenehkäisyä.
Eristäytymisestä voi syntyä ongelmia, mutta miksi ongelma olisi nimenomaan eettinen ja mikä tässä on lasten osuus.
