Nainen Hillaryn rinnalla (juttukommentit)

  • 1 / 5
  • JuhaniV
  • JuhaniV
  • 7.1.2008 22:55
Olen sitä mieltä, että kannattaa pitää hatusta kiinni kun seuraa USA:n presidentivaalikeskustelussa vauhtia ja intoa mustamaalata vastapuoli. Muistelen edellisten presidentinvaalien loanheiton saldoa. Ei jäänyt mitään erityistä lopulta mieleen. Erittäin rumaa se oli silloinkin. Vaikka en amerikkalaisten ystävieni kanssa haluakaan keskustella vaaleista, otaksun heidän hymähtelevän noille jutuille. Se on ikään kuin räiskettä ja rätinää, joka loppu kun vaalit on ohitettu ja palataan normaaliin päiväjärjestykseen.

Koko tämä ylipitkä kampanjointi on rasittavaa seurattavaa. Vaikka tämä on vasta alkua, olen jo perin kyllästynyt tuohon kaikkeen vouhkaamiseen, josta ei parhaalla tahdolla ole mahdollista saada kunnon otetta. Heidän lehtijuttujensa seuraamiseen ja analysointiin menisi kaikki liikenevä vapaa-aika, eikä sittenkään kuva olisi kuin jotakin sinnepäin. Siksipä olen aikonut ottaa jotenkin löysän otteen asiaan ja koettaa odotella muutama tovi asioiden suunnan kehittymistä. Periaatteessa järkevintä olisi odottaa vain lopputulosta ja tehdä sen jälkeen arvioita mihin maa on menossa vaikkapa homokysymyksissä.

Amerikkalaisilta on perin inhottavaa käyttää lyöntiaseena homo/lesbokorttia. Se muka on pahimpia seikkoja ihmisessä. Onpa heillä moraali alhaalla.

Toki se, että jos Valkoinen talo saisi vetäjäkseen jonkun muun kuin valkoisen heteron miehen, voisi olla sille maalle vain hyödyksi.
  • 2 / 5
  • faery
  • 8.1.2008 14:07
Luultavasti huhut ovat republikaanien keino viestiä kansalle, että Hillary on 60-lukulainen hippi, noita, feministi, lesbo ja sosialisti ja muutenkin epäilyttävä ihminen.

Eräs kristillisen oikeiston edustaja sanoi, että vaikka itse piru olisi ehdokkaana, eivät he voisi kannattaa Clintonin valintaa.
  • 3 / 5
  • vaeltaja2006
  • 8.1.2008 15:55
Valkoinen talo on ollut varsin seksuaalinen virasto ja koti. Monilla presidenteillä on ollut syrjähyppyjä. Aikaisemmin niistä vaiettiin. Nykyään ne asiat puidaan julkisuudessa.

Thomas Jeffersonilla oli oma "orjattarensa" Sally Hemings Pariisissa. He asuivatkin siellä yhdessä. Warren G. Harding (pressana 1921-23) petti vaimoaan ja hänellä oli senaattorina avioton lapsi. Franklin Delano Roosevelt (istui pyörätuolissa, kun maailmaa jaettiin sodan loppuvaiheessa) oli myös uskoton monien naisten kanssa. Hänen puolisonsa Eleanor Roosevelt pani paremmaksi ja seurusteli tunnetun lehtinaisen kanssa. Mutta iloisin velikulta kaikista lienee ollut John F. Kennedy, jonka listalla oli kuulemma mm. Marilyn Monroe. FBI salakuunteli ja kähmi taustalla, ja heillä oli päällikkönä superhomo Edgar Hoover. Mutta julkisuuteen näistä lemmenjutuista ei hiiskuttu.

Mutta parina viime vuosikymmenenä rakkausjutuista on tullut julkisisa. Vuoden 1987 presindentinvaalitaistossa paljastui yhden ehdokkaan Gary Hartin sivurakkaus, ja hän vetäytyi kisasta. Sitten tuli Bill Clinton. Hän kompuroi presidenttikautensa läpi, vaikka julkisuus nöyryytti häntä, kun hänellä oli rakkausseikkailu sihteerinsä Monican kanssa.

Tällä kertaa republikaaneilla ei ole hirveästi kanttia soimata Hillarya. Republikaanien ehdokas Rudy Giuliani on ollut kolme kertaa naimisissa eikä Giuliani välttämättä edes vastusta aborttia.

==========

Ennustus:

Jos Hillary ei pääse demokraattien ehdokkaaksi, demokraatit häviävät presidentinvaalit. Amerikassa ei voi olla värillistä presidenttiä.
Jos Hillary pääsee loppuotteluun, hän häviää vaalit. Amerikassa ei voi olla naista presidenttinä.
  • 4 / 5
  • Napalmia
  • 8.1.2008 19:45
Hillary Clinton on oikeassa siinä, kun hän vetoaa omiin saavutuksiinsa, että hän on tehnyt kovasti työtä 35 v ajan muutosten eteen. Minulla on sellainen mielikuva, että hän ihailee skandinaavista terveydenhuoltojärjestelmää ja haluaisi saada jotakin vastaavanlaista edistystä läpi Yhdysvalloissa. Minusta Hillary Clinton olisi minun valintani, jos olisin amerikkalainen. Hän saa aikaiseksi muutoksia ja edistystä, ja varmaan nimenomaan tavallisen amerikkalaisen arki-elämään liittyviä asioita.
  • 5 / 5
  • Napalmia
  • 9.1.2008 23:50
Kuuntelin Barack Obaman puhetta enkä yhtään ihmettele hänen menestymistään. Hän on todella hyvä puhuja, jos hän kirjoittaa puheensa itse. Hän on tunnustautunut uskovaiseksi ja vetoaa siihen. Ilmeisesti myös rivien välissä haluaa rinnastua suuriin uudistajiin kuten M.Luther King, mikä on aika moinen veto. Luulen, että musta väestö on polvillaan hänen edessään ja he yhdessä Jumalan edessä. Minäkin melkein sulin. Hyvät kampanjasivut ( http://www.barackobama.com/issues/).