Radion monissa kommenteissa käy selvästi ilmi, että tekopyhyys ja moralismi voittivat. Selkeimmin sen sanoi Ralf Friberg. Joku valtio-oppinut kävi todistelemassa, että pitää elää moraalisesti. Kokoomuksen naisjärjestön puheenjohtaja sanoi, että virhe tapahtui siinä, että Kanerva alkoi pitää yhteyttä tanssijattareen. Moralisti pääsivät niskan päälle.
Mikä hulabaloo mahtaa syntyä siitä, kun maahan on tarjolla ensimmäinen homoministeri. Jos se on Oras Tynkkynen, ei ole mitään huolta, koska hän on niin kunnollinen. Mutta jos se olisi joku vallattomampi????
Maassa on ollut jo homoministeri, Pekka Haavisto ympäristöministerinä.
Vaikkei hänen homoutensa vielä silloin ollut suuren yleisön tiedossa niin ainakin
usean "meidän" tiedossamme oli.
Tuskinpa näissä asioissa seksuaalinen suuntautuminen noin yleisemmin vaikuttaisi asiaan - ainakaan pääviestimien uutisoinnissa. Ihminen joko käyttäytyy aikuismaisesti ja asemansa edellyttämällä luottamusta herättävällä tavalla tai sitten ei.
Itse olin pitkään sitä mieltä, että Kanervan tekstiviestittelyt ovat täysin hänen oma asiansa. Hänen ja viestimien välinen vuoropuhelu kuitenkin osoitti, että hän ei itse pystynyt suhtautumaan asiaan sillä avoimuudella ja itsevarmuudella, jota ministerin paikalle kohonneelta poliitikolta odottaisi. Jos Kanerva olisi alusta lähtien myöntänyt asian täysin avoimesti ja osoittanut olevansa sitä mieltä, että kyllä, olin kiinnostunut kyseisestä naisesta ja lähettelin hänelle eroottissävyisiä viestejä mutta arviointivirhe vonkauksen kohteen valinnassa tuli tehdyksi, ei koko jutusta olisi kehittynyt moista kissa-ja-hiirileikkiä.
Tekopyhyys ja moralismi voittivat. Kuka sitä sitten loppujen lopuksi edusti, on toinen asia. Joka tapauksessa haluan, että Suomen ulkoministerinä on henkilö, jolla toki saa olla yksityiselämä, mutta senkin on kestettävä päivänvalo ja ministerin on uskallettava avoimesti ja häpeilemättä seistä myös yksityisesti tekemiensä tekojen ja ihmissuhteidensa takana.
Oikein hyvä valinta, kun vielä ottaa huomioon minkä puolueen sisältä hän tulee. Ehdottomasti parannusta entiseen. Välillä ehkä vähän ärsyttävä, mutta asiantunteva, kielitaitoinen, edustava ja varmasti hyvät verkostot EUssa.
Hyvä myös, että 1970-luvulta saakka eduskunnassa jumittanut sukupolvi alkaa vähitellen väistyä.
Antsa kirjoitti: "Maassa on ollut jo homoministeri"
Tässä pitää kyllä puhua monikossa. Kirjailija Pentti Holappa oli SDP:n mandaatilla Paasion II hallituksen kulttuuriministerinä vuonna 1972. Kenties muitakin, joista vain ei tiedetä.
Ei siis mitään uutta auringon alla. ;-)
Stubbia pidän edustavana, osaavana ja sanavalmiina henkilönä. Nyt hän joutuu kyllä pistämään sordiinon reippaan kriittisyytensä eteen. Hän on kiitettävällä tavalla pitänyt esillä sateenkaariasioita. Hän oli esimerkiksi avaamassa Tikkurilassa pidetyn viimekesäisen teemanäyttelyn. Siitä kaikesta hänelle lisäpisteitä. Ulkoministerin toimialaan sateenkaariasiat kuuluvat varsin vähän, jos lainkaan.
Sana ”moraali” on johdettu latinan kielen sanasta mos (monikko mores), joka tarkoittaa tapaa. Sana ”etiikka” kreikan kielen sanasta ethos, joka tarkoittaa ”tottumusta ja tapaa”. Sanalla etiikka viitataan yleiskielessä usein myös itse moraaliin tai eettisiin normeihin eli moraalisääntöihin. Suomalaiset vastineet sanoille "moraali", "moraalinen", "eettinen", "eettinen normi" ja "etiikka" ovat siveys, siveellinen, siveyssääntö ja siveystutkimus.
Kansanedustaja on kansalaisten valitsema edustaja (!) kansanedustuslaitoksessa eli parlamentissa. Kansanedustajat ovat edustuksellisen demokratian vallankäyttäjiä. Kansanedustajien asema ja valintatapa vaihtelee eri yhteiskunnissa.
En ole samaa mieltä tekopyhyydestä ja moralisoinnista. Kuinka moni tavallinen talliainen ottaa yhteyttä eroottiseen "tanssijaan"? En ota kantaa siihen onko se hyvää vai pahaa. Liittyykö tällainen kysymykseen pornosta ja sen käytöstä?
Ei voi vähätellä, että " kaikkihan me teemme sellaista ", kun niin ei kuiteskaan ole. Ehkä tämä on vähän sama asia, jos kirurgi menisi töihin darrassa: " meni kato eilen vähän pitkäksi toi bailaaminen! "
Darrassa työskennellessään kirurgi vaarantaisi potilaan elämän. Lähetellessään tekstiviestejä poliitikko ei vaaranna ketään. Ei noita voi verrata toisiinsa ollenkaan.
Onko jollekin uutinen, että poliitikotkin ovat seksuaalisia? Miksi ketään kiinnostaa, miten ne seksuaalisuuttaan toteuttavat?
En ymmärrä ollenkaan.
Oon samaa mieltä siitä, että jonkinlaista selkärangattomuutta osoittaa se, että suostuu tuomittavaksi asiasta, joka ei kuulu tuomitsijoille.
Luulenpa, ettei moraalisia ongelmia voi ratkaista etymologiaa vääntelemällä!
Kanervan toiminta on mielestäni ollut vähintäänkin tyhmää ja vastuutonta: ulkoministerin pitäisi ymmärtää vähän miettiä mitä tekstareita lähettää, ja jos on lähettänyt ei ainakaan kannattaisi valehdella ja kiistää sitä. Niin vastuuttomaan mieheen en ministerinä luottaisi.
Krister kirjoitit: "Niin vastuuttomaan mieheen en ministerinä luottaisi."
Mitä vastuutonta tekstareiden kirjoittamisessa muka on. Tarkoitit varmaan että hänen harkintakykynsä petti. Hän lupasi olla toistamatta virhettään edelliselta kohua herättäneestä kerrasta mutta lankesi taas naisen edessä. Miten hän saattoi luulla että moinen asia jäisi salaisuudeksi jättäessään pettämättömän todisteen tekemisistään. En oikein usko että hänen harkintakykynsä on yhtä huono ulkopoltiikassa.
Kohu näiden tekstareiden ympärillä sai kyllä sellaiset nittasuhteet että muuta ratkaisua kun erottaminen asiaan ei varmaan enää löytynyt. Sopan aiheuttaja on hän itse mutta kyllä siinä on niin monta kauhaa käynyt että en ole valmis laittamaan kaiken hänen piikkiinsä. Minua kyllä enemmän ihmetyttää lehdistön suunnaton kinnostus asiasta joka peittosi monen muun tärkeämmän uutisaiheen jos ajattelemme Suomen etua maailmassa. Vaikka hän itse on alkusyy kaikkeen niin voi olla tuntematta myötätuntoa häntä kohtaan.
Missä nyt on seksuaalinen SUVAITSEVAISUUS??? Sen perään kailottavat ämmät ovat nyt torahampaat Kanervan kinkussa kiinni... Suututtaa Kanervan puolesta niin että! Ministerien pitää varmaan kohta elää selibaatissa tässä kaksinaismoralismin luvatussa maassa.
Minua huolestuttavaa vakavasti tällä hetkellä on se, kuinka Kanerva selviää kriisistään. Nyt hän jos kuka tarvitsisi tukevaa olkapäätä. Oma kumppani ei välttämättä riitä, eikä hänelle tulisi koko taakkaa kaataakaan.
Sama on tilanne tuolla nuorella naisella, joka mielestäni tyhmyyttään tekstiviestit Hymy-lehdelle toimitti. Hän ei ikipäivänä varmaan arvannut millaiseen juttuun itsensä sotki. Hänellekin voi käydä vielä huonosti.
Kukaan ei ole myöskään ehtinyt juurikaan pohtimaan sitä, miksi Kanerva toimi niin kuin on toistuvasti toiminut. Harmikseni olen hukannut jutun, jossa Sekspon asiantuntijaa haastateltiin muistaakseni seksiaddiktiosta tms. Kanervaa ei mielestäni mainittu nimeltä, mutta haastattelun ajankohta on nimenomaan tähän sopiva. Ehkä aihe on niin vaikea ja niin tulenarka, ettei tavallinen toimittaja siihen oikein uskalla kajota. Voipi palaa näpit kun käsityskyky ei riitäkään asiaa oikealla tavalla kohtelemaan.
En ole seurannut Kanervan tekstiviestikohua yksityiskohtia myöten. Niinpä minua on jäänyt kaivelemaan epävarmuutena yksi pieni yksityiskohta:
* Liittyikö tekstiviestien vastaanottamiseen tanssijattarelta mitään niiden vastaanottamiseen viittaavaa dokumentoitua tahdonilmaisua?
Jos ei liittynyt, kyseessä ei mielestäni ole kahden aikuisen ihmisen kahdenkeskinen harmiton seksuaalinen tekstiviestein tapahtunut flirttailu, vaan pikemminkin lain tarkoittama seksuaalinen häirintä. Etenkin, kun viestejä on ollut näin paljon ilmeisesti hyvin lyhyessä ajassa. Tällöin on kyllä mielestäni ministeritason ihmisellä tapahtunut erittäin karkea harkintakyvyn menetys. Ja jos tällaisia harkintakyvyn menetyksiä yleensä ottaen tapahtuu henkilöllä, ei ole mielestäni varmuutta siitä, että kuinka hyvin kyseisellä ihmisellä kestää harkintakyky tärkeän luottamustoimen hoidossa (valtioneuvoston jäsenen nauttima eduskunnan luottamus).
Tanssijattaren tekemisistä ja tahdonilmauksista ei ole puhuttu eikä voida puhua, koska ne ovat yksityisasioita. Ne eivät kuulu julkisuuteen. Kanervan tekemiset eivät ole yksityisasioita, koska hän oli ministeri. Suhteessa oli monessa mielessä epätasapaino.
Viestien sisällöllä on merkitystä vain siinä tapauksessa, ettei niiden vastaanottaja olisi niitä halunnut ja on tämän myös selkeästi ilmaissut. Muuten koko kohu on sellasta omituista yleistämistä asiasta toiseen, tulee mieleen jonkun amerikkalaisen leffan oikeusistunto, jossa ihmisen koko luotettavuus kumotaan sillä, että kerran se valehteli äidille, ettei ollut käynyt salaa piparipurkilla. Siis selvä patologinen varas ja valehtelija!
Viestien vastaanottaja on ihan aikuinen ihminen, ja ammatissaan varmasti kokenut vastaavaa käytöstä miehiltä ennenkin. Jos tässä on tapahtunut jonkinlainen väkivaltainen lähentely, siitä voi nostaa syytteen ja käyttää tekstiviestejä sitten todistuksessaan. Yksityisviestien esittely kaikelle kansalle on musta halpamainen teko. Niiden lukeminen on musta kansalta yhtä halpamaista.
Tämän "Tanssijattaren" osuus tapahtuneeseen on varsin olennainen ja erittäin mielenkiintoinen. Hän osasi erittäin taitavasti käyttää hyväkseen Kanervan suurta heikkoutta, nimitettäköön sitä sitten virallisen diagnoosin puuttuessa meidän kesken vaikka seksiaddiktioksi.
Alun perin Tanssijatar nähtävästi halusi vain päästä otsikoihin ja saada julkisuutta. Tämä ei onnistunut ilman pitäviä todisteita "ahdistelusta", joten hän joutui luovuttamaan tesktiviestit "luottotoimittajalleen". Kun juttu kuitenkin paisui yli äyräidensä, hän yritti saada (suostuteltuna tai ilman) itse viestit vedetyksi takaisin ennen niiden julkaisemista. Sepä ei enää onnistunutkaan, kun Hymy-lehti ei voinut päästää tällaista kultakimpaletta noin vain karkuun.
Erittäin kuvaava oli Tanssijattaren esiintyminen Ajankohtaisessa kakkosessa (muistaakseni) kohun ollessa lähestymässä huippuaan. Siinne päästäkseen hän oli ilmeisesti antanut toimittajan ymmärtää, että häntä olisi painostettu tasoittelemaan juttua ja vaikenemaan sen yksityiskohdista. Kun toimittaja sitten suorassa lähetyksessä koetti kerta toisensa jälkeen saada häntä kertomaan tuosta painostuksesta, Tanssijatar luikerteli ja kierteli irti joka kysymyksestä vastaamatta niihin oikeastaan yhtään mitään. Sen sijaan hän sai haastattelun aikana selvästi ja lukuisia kertoja lausuttua tanssiryhmänsä nimen (ilman että sillä oli mitään yhteyttä itse asiaan), ja ällistyneen toimittajan pystymättä sitä mitenkään estämään hän läväytti jutun lopussa vielä ryhmän tekemän tyttökalenterin kaiken kansan nähtäväksi, muka lahjoittamalla sen toimittajalle.
Sinänsä ihailtavaa median manipuolointia ja toimittajien höynäyttämistä. Kuinka moni tiesi Johanna Tukiaisen olemassaolosta ennen tätä kohua? Nyt hänet tuntee suunnilleen 5 miljoonaa suomalaista.
Savon Sanomat kuvaa ministerivaihdosta jopa demokratian voitoksi. "Ministeriksi valittavien on nautittava kansalaisten luottamusta ja kunnioitusta ei vain oman alansa pätevinä asiantuntijoina, vaan myös rehellisinä ja oikeamielisinä ihmisinä. Ministerin on elettävä arvonsa ja asemansa mukaisesti."
Myös Ruotsissa päivälehti Dagens Nyheter otti pääkirjoituksessaan Kanervan tapauksen esille. Se arvioi Kanervan toiminnan tekstiviestikohussa kertovan, että sovinismi on Suomessa yhä voimissaan.
Lehden mukaan Suomessa on kautta aikojen suhtauduttu Ruotsia suvaitsevammin poliitikkojen toilailuihin yksityiselämässä, olipa kyse sitten alkoholinkäytöstä tai naisseikkailuista. Tämän katsotaan tosin johtaneen samalla siihen, että myös miehistä vallankäyttöä pidetään yhä hyväksyttävänä.
Hänen asemansa näyttää hänestä riittävän selitykseksi. Joskus sellaista kutsuttiin sovinismiksi, Dagens Nyheter kirjoittaa.
Minusta ministerin erottamisessa ei ole kyse viesteistä, niiden sisällöstä,lähetysajasta,-paikasta, kohteesta. Kyse on siitä, että ministeri yritti valehtelemalla tai muka väärin ymmärtämällä luikerella koko jutusta. Minkä jälkeen median ja ns. suuren yleisön kiinnostus vain heräsi.
Tämä vei luottamuksen ja toi puolueelle ja hallitukselle runsaasti negatiivista julkisuutta. Hallitus ei tosiaan ollut missään negatiivisen julkisuuden vajeessa pääministerin oikeusprosessin jäljiltä.
En tiedä, mitä olisi tapahtunut, jos ministeri olisi heti reippaasti myöntänyt asian todellisen laidan.
Toinen asia on, että ainakaan minusta se ei anna kovin hyvää kuvaa ministeristä, jolla on aikaa kaikkina vuorokauden aikoina, kesken tärkeiden työtehtävien pohtia, mitä jollain tanssijalla on päällään ja onko tmä hoitanut "puutarhaansa".
Oli yksityisasia tai ei, se että tieto tuli julkisuuteen teki siitä julkista ja ministerin kokemuksella olisi pitänyt osata laskea tämä yhtälö. Siksi potkut.
Tämä Kanerva-Gate alkaa vaikuttaa pliisulta pyhäkoulupuuhastelulta verrattuna tietoihin kansainvälisen autoliiton FIA:n puheenjohtajan Max Mosleyn natsimielisistä S/M-leikeistä ilotyttöliudan kanssa, joka kaiken huipuksi siirtyi kuvina internettiin kaikkien ihasteltavaksi. Mosleytä on kehotettu eroamaan, mutta eipä vain. Esimerkiksi Hesarin urheiluosiossa lisää aiheesta.
Ikeltähän odotetaan myös eronpyyntöä. Ei vain ole faksi laulanut. Huomenna se sitten tiedetään erosiko Ike vai erotettiinko.
Iken kannalta toivon, että eroaa. Olen sen verran vanhanaikainen (vai sanoisinko, että "brittiläisen puritanismin" kannattaja), että pidän eroamista kunniallisena tekona.
