Olivatko nuo miehet sanoneet virkailijalle, että he ovat pariskunta? Nimittäin kyllä virkailija oli aivan oikeassa: ei kahdesta miehestä saakkaan perhettä. Selvittelyjen jälkeen virkailija olikin ilmeisesti ymmärtänyt kyseessä olevan homopari ja myynyt liput. Mutta miksi piti jälleen valittaa? Virkalilija ei ollut kyllä syyllistynyt yhtään mihinkään rikkeeseen, jos ei tiennyt miesten olleen homopari. Ja vaikka olisi tiennytkin, ihan oikein sanoi, ettei kahdesta miehestä perhettä saa. Ei rikos siinäkään mielessä.
Jälleen kerran sarjassamme: homot ovat kuin somaleja (sillä korjauksella, että eivät suinkaan kaikki!). Rasismista syytetään joka käänteessä!
Olis kannattanu myyjän tarkistaa mitä asiasta sanotaan VR:n nettisivulla. Aikuisten sukupuolesta tai kenenkään keskinäisestä sukulaisuudesta ei mainita mitään. Käytännössä sama teksti on ollut muutamankin kerran VR:n mainoksissa.
"Perhelippu
* Yhtä täyden aikuisen hinnan maksavaa kohti matkustaa yksi alle 17-vuotias lapsi maksutta istumapaikalla."
CR, etkö lukenut koko juttua, vai oletko niitä, joiden mukaan rasismisyyte on aina epäilyttävä, jos sen tekee somali? Asiakaspalvelutyöläisen tehtävä ei ole soveltaa sääntöjä omien vakaumustensa mukaisiksi. Tässä maassa vallitsee uskonnonvapaus.
Itse olen ostanut junaliput aina verkkokaupasta eikä sielläkään kysytä kuin matkustajien lukumäärät (aikuiset ja lapset). Niinpä tiskillä on asiakaspalvelijan turha alkaa mitään inttämään siitä ketkä hänen mielestään on perheitä ja ketkä ei.
"Kesäpoika", en lukenut, mutta nyt luin kun sinä laitoit lukemaan. Sinähän se minut nykyään laitat lukemaan! Toisaalla Raamattua ja toisaalla Iltalehteä. Nyt on molemmat luettu : ) ...saanko nyt viettää vapaa-aikaa?
Tuosta lippujupakasta vielä se, että täytyy todeta, että kyllä oli taas todella herkkänahkainen homo, suorastaan vereslihalla!
"...sähköposti tuntui aika kylmältä, kun olin pyytänyt, että minuun oltaisiin puhelimitse yhteydessä, Pasi kritisoi."
"Aion välttää tiettyjä VR:n palvelupisteitä tästä lähtien, Pasi toteaa."
CR, sinuahan ei tarvinnut pommittaa kuin muutama päivä mitättömällä nettiforumilla ja rupesit läiskimään ihan minne sattuu. Otapa tämä forumin tilanne ja yritä miettiä, millaista herkkua se olisikaan jos saa odottaa vastarintaa joka paikassa ja keneltä tahansa. Tämän ajatusleikin jälkeen voit rueta vinkumaan herkkänahkaisista homoista tai kristityistä, jos vielä siltä tuntuu.
Vai johtuneeko mielenilmauksesi sittenkin siitä, että sinun maailmassasi julkihomolla ei yksinkertaisesti ole mitään oikeuksia? Tällainen asenne oli luettavissa sinun viesteissäsi myös Johanna Korhosen etukäteistä irtisanomista koskevassa ketjussa.
CR puhuu jälleen täyttä totuutta ja asiaa. On todella hienoa, että näillä keskustelupalstoilla liikkuu täysjärkisiäkin ihmisiä eikä pelkkiä sateenkaarilobotomian läpikäyneitä henkilöitä. Toivotan Sinulle jaksamista täällä vielä pitkän aikaa! Netti on kuitenkin SETA & co:n tärkeimpiä propagandavälineitä ja siksi se ei saisi luisua vain suvaitsemattomien itseään suvaitsevien käsiin.
Itse asiaan: Käsittääkseni kyseessä on kaksi perhettä, jos on kaksi isää A ja B ja kummankin lapset. Korjatkaa, jos olen väärässä mutta eikö se näin menisi Suomen lainkin mukaan? Rekisteröity parisuhde ei varmaan tuo esim. perintöoikeutta lapsille ristiin.
Koitahan "smo" ymmärtää se, että vaikka kuinka sinun mielestäsi, niin kaikkien mielestä - ja ymmärtääkseni ja onneksi sentään vielä valtaosan mielestä - sateenkaariperhe ei ole perhe. Perhe on sellainen, jossa lapsella on isä ja äiti.
Eikö adoptioperhe ole perhe? Miksi se ei ole perhe?
Miksi minä ja mieheni ja lapsemme emmme ole perhe? Siksikö, että se häiritsisi jotakuta, jonka mielestä olisi kiva katsoa vierestä, kun toisten pitää maksaa vähän enemmän koska niillä on vääränlaiset sukupuolielimet?
Suomen lain ja esimerkiksi tilastokeskuksen mukaan sateenkaariperheet ovat ihan vaan perheitä. Turha kuvitella, että omat vääristyneet käsitykset perheestä tai raamatunkohtien tonkiminen sitä muuksi muuttaisivat. Jos yksittäinen VR:n lipunmyjä yrittää olla eri mieltä, toimia lain vastaisesti, niin luonnonllisesti asiasta pitää valittaa esimiehille.
No sanotaan sitten vaikka näin, että minun mielestäni ydinperhe (mies+nainen+lapset) on ainoa oikea perhemalli - eikä suinkaan mikään "vääristynyt käsitys perheestä", hei haloo ja hyvää päivää !!! Hulluinta mitä oon koskaan kuullu väitettävän! Olkaa vapaita pitämään omat - aika monien mielestä varsin kieroutuneet - perhekäsityksenne! Minulla - ja myäs VR:n myyjillä - ja valtaosalla tätä kansaa on oikeus pitää omansa.
Tarkoitetaan tällä "perhe" -termillä mitä hyvänsä, kysymys on kuitenkin siitä, että lapsi tarvitsee tasapainoiseen kasvuun isän (miespuolinen) ja äidin (naispuolinen) rakkautta. Jos jomman kumman rakkaus uupuu, siitä syntyy tyhjiö. Tämä lapsen rakkaudentarve on yksinkertaisesti paljon tärkeämpi asia, kuin se mikä vanhempien käsitys perheestä on. Perhe on pyhä asia, Jumalan asettama ja sitä ei tule rikkoa. Seuraukset ovat katastrofaaliset.
Classy Rascal, ei toisenlaisten perhemallien tunnustus saa perinteistä perhemallia katoamaan minnekään. Katsos, on olemassa ihmisiä, jotka ovat oikeasti heteroja. Eivät kaikki maailman ihmiset käänny homoiksi, vaikka meille tunnustettaisiinkin ihmisoikeudet. Heterojen ja homojen tunteiden taistelu voi olla kova sinussa, mutta ei niin ole kaikille, Jotkut vain kertakaikkiaan ovat heteroja. Ei heiltä ole mitään pois se, jos homoperheessä varttuva lapsikin saa perheelleen saman statuksen.
Ei sulla ole mitään syytä tuntea oloasi noin uhatuksi.
Se taistelu, joka käy sinussa, ei oikeasti käy yhteiskunnassa. Ei siitä ole kyse. Homoja on ja tulee olemaan, ilman samoja oikeuksia tai samoin oikeuksin. Heterojakin on, ja tulee olemaan. Lupaan sen sulle.
Ei heterous ole mikään hauras kupla, joka voi kadota hetkenä minä hyvänsä.
CR, alat oppia - nimittäin käyttämään sanoja "minun mielestäni". Niin sitä pitää, se on keskustelemista!
Ja ole hyvä vaan, pidä vain omat kieroutuneet perhekäsityksesi, jotka valitettavasti eivät pidä yhtä todellisuuden kanssa. Ja VR:n virkailijakin saa vapaa-ajallaan olla mitä mieltä haluaa, mutta työssään hänen on kuitenkin noudatettava lakia.
Lapsi tarvitsee rakkautta, aivan oikein. Miehen ja naisen rakkaus lasta kohtaan - ja päinvästaiseen suuntaan - on aivan yhtä arvokasta. Rakkauden puute on se kaikkein pahin tilanne, josta syntyy sitten kaikenlaisia ongelmia myöhemmässä elämässä, kuten olemme näilläkin palstoilla voineet useaan kertaan todeta. Ja siinä olet aivan oikeassa, että vanhempien tai muun ympäristön käsitys perheestä on rakkauden rinnalla täysin toisarvoinen asia.
"Minulla - ja myäs VR:n myyjillä - ja valtaosalla tätä kansaa on oikeus pitää omansa."
Tietenkis saatte pitää mielipiteenne. Ei tässä ole sen kieltämisstä kysymys. Sattuu vain olemaan niin että yhteiskunnassa on lakeja ja sääntöjä joita täytyy noudattaa riippumatta siitä mitä mieltä asiasta on. Koskee VR-vrkailojoitakin.
"Perhe on pyhä asia, Jumalan asettama ja sitä ei tule rikkoa. Seuraukset ovat katastrofaaliset."
Tämä on tietenkin asia josta moni muu sinun kanssasi samaa mieltä. Ja kaikissa niissä tapuksissa jossa asetelma toimii tarkoituksenmukaisesti eikä ole vain kulissi jota halutaan pitää näön vuoksi asia on ok. Sinulla lienee vaikeata ymmärtää että tunnesiteitä jotka vastaava kuvailemaasi ydinperhettä voi syntyä muunlaisessa yhteyksissä on oma ongelmasi. Mitä tulee katastrofaalisiin seurauksiin niin ne syntyvät kyllä meidän ihmisten ivallisesta suhtautumisesta erilaisuuteen. Näitä "vääränlasia" perheitä on ja tulee olemaan riippimatta siitä mikä sinulle on pyhää. Miksi emme anna ihmisten elää ja rakentaa elämäänsä kuten parhaakseen näkevät ?
CR on näköjään riemuissaan jokaisesta syrjintätapauksesta, koskivatpa ne mitä ryhmää tahansa. Olipa aikoinaan fiksu päätös erota kirkosta, ei tarvitse tuollaisia katsella...
Voi ihme, CR. Minun vaimoni opintotukea määrättäessä me olemme perhe ja minun tuloni vaikuttavat tuen määrään. Me olemme lain mukaan perhe myös muiden julkisten palveluiden kohdalla, vaikka joku suomalainen vakaumuksensa mukaan katsoisi perheen koostuvan itsestään ja vaikka esi-isien hengistä. Onko Sulta jäänyt huomaamatta pari lakiuudistusta, vai katsotko, että jos itse toimit julkisessa virassa, niin Sinun ei näitä lakeja tarvitse noudattaa?
Meneekö uskonnollinen vakaumus lain ohi? Jos VR:n lippiksessä on vastassasi joku päivä laillisesti maassa oleskeleva muslimi, niin suostutko matkustamaan eläinvaunussa, jos hän oikeutetun uskonnollisen vakaumuksensa mukaan väittää, että kristitty on rinnastettavissa eläimeen?
Logiikkasi mukaan on homovanhempien perheessä elävään lapseen nähden yhtä säälittävää kohtaloa lapsen kannalta, jos jompi kumpi heterovanhemmista kuolee onnettomuudessa, kun lapsi on vielä sylivauva. Toinen vanhemmista kun häviää ja jäljelle jää vain yksinhuoltaja, joka ei pysty vastakkaisen sukupuolen mallia millään antamaan lapselle.
Yksinhuoltajia syntyy myös silloin, kun noin joka kolmas aviopari päätyy eroon. Ja varsin usein silloin, kun lapsi on vielä keskenkasvuinen lapsi ja tarvitsisi kaikista eniten vakaata perhettä. Siis noin 10 aviovuoden kuluessa, jos lapsi oli hankittu avioliiton alkumetreillä. Mutta ei: Idiootit heterovanhemmat katsovat oikeudekseen alkaa riidellä keskenään jostain täysin itsekkäästä syystä, pahimmassa tapauksessa jopa väkivaltaisiksi toisiaan kohtaan niin, että puukotetaan toista linja-autopysäkillä tai olohuoneessa lapsen silmien edessä. Lapsesta ja hänen ajatuksistaan ja tuntemuksistaan täysin piittaamatta!
Sitten kun on erottu, aletaan vongata taas täysin itsekkäästi uutta puolisoa, jonka lapsi "hyväksyy" isä- tai äitipuolekseen ihan tosta vain? Hymyssä suin?
Entäpä sitten nämä sankarit, jotka päättävät tapaa koko perheensä, kun perheen talous romahtaa?
Ei kuule CR ole heteroperhemallikaan välttämättä mikään ideaali elintila lapselle. Näihin heterosankarivanhempien tempauksiin nähden samansukupuoliset vanhemmat voivat olla lapselle varsin kevyttä purtavaa, jos vain teikäläiset raamatulla päähän lyövät ihmiset antaisivat niille sosiaalista elintilaa. Kasva ihmisenä.
Siis hetkinen nyt, miten täällä oikein onnistutaankin aina kääntämään asiat niin väärinpäin kuin vain voi, että niin kuin muka niistä lähtökohdista, joista tämäkin keskustelu lähti liikkeelle, ”iloitsisin syrjinnästä”? Missä kommentissa olen osoittanut, että iloitsisin syrjinnästä? Tietääkseni kukaan kristitty (sanan varsinaisessa merkityksessään) – minä mukaan lukien – ei iloitse syrjinnästä. Tiedänpä vielä omasta kokemuksestanikin sen, mitä on olla ”erilainen” ja kokea sen vuoksi syrjintää. Sitä samaa en halua kenellekään kanssaihmiselleni ja olen kovin ottein taistellut ja tulen vastakin taistelemaan kaikenlaista syrjintää vastaan.
Hyvä siis, että joku muukin sentään välillä toteaa ettei ymmärrä! Paitsi, että myös ”kesäpojan” olisi hyvä sisäistää se, että en suinkaan koe oloani mitenkään uhatuksi – en vaikka te kaikki homoaktivistit muuttaisitte mun naapuriin (tosin voi olla, että muuttaisin pian muualle)! Kysymys on siitä, että olen huolissani siitä suunnasta mihin tämä yhteiskunta ja jopa kirkko on menossa osittain juuri teidän kaltaistenne harjoittaman lobbaustyön ja propagandan vuoksi. Olen huolissani siitä, että Jumalan sanasta Raamatusta ollaan luopumassa ja tämä sukupolvi on kääntänyt Jumalalle selkänsä, vaikka itse vielä niittää niitä siunauksia, jotka perustuvat isiemme uskoon. Voi, voi, voi, voi mitä vielä tapahtuukaan tälle nykyiselle hyvinvoinnille jos nykyinen kehityskulku jatkuu. Kyllä tämä taistelu käydään nimenomaan ja ainoastaan ja vain tässä yhteiskunnassa – eikä suinkaan minussa. Taistelu siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin. Itse tulen tekemään kaikkeni sen eteen, että se mikä on oikein, tulee voittamaan – jo tässä ajassa. Itse Jumalan lapsena olen kuitenkin turvassa kuin kukka kämmenellä, kuin lintuemon siiven alla, kuin tähti taivahalla. Ja tiedän myös sen, että Hän on jo maailman voittanut ja lopulta se mikä on oikein, tulee voittamaan. Joten ”kesäpoika” ei totisesti ole mitään syytä tuntea oloani uhatuksi.
Jussi kirjoittaa:
>>>”Sinulla lienee vaikeata ymmärtää että tunnesiteitä jotka vastaava kuvailemaasi ydinperhettä voi syntyä muunlaisessa yhteyksissä on oma ongelmasi.”<<<
Ei minun suinkaan ole vaikea ymmärtää näitä tunnesiteitä! Onhan minulla itsellänikin ollut syviä tunnesiteitä jopa lemmikkieläimeen ja jopa leikkikaluihin. Mutta nyt ei ole kysymys näistä tunnesiteistä, vaan siitä, mitä lapsi terveen ja tasapainoisen kasvun edellytykseksi tarvitsee – toisin sanoin sekä isällistä miehen rakkautta, että äidillistä naisen rakkautta, molempia tasapuolisesti – jotain mitä lapsi ei tällaisessa nk. ”sateenkaariperheessä” voi koskaan saada. Sen sijaan tämä toteutuu ydinperheessä, jossa on mies isänä ja nainen äitinä. Sen vuoksi haluan korostaa – tarvittaessa hyvinkin kovaa meteliä pitämällä – sen ydinperheen merkitystä ainoana oikeana perhemallina. Ja tuo merkityksen korostaminen ei tarkoita suinkaan sitä, että suhtautuisin ivallisesti johonkin muuhun. Kysymys on enemmänkin siitä, että en yksinkertaisesti hyväksy lasten kasvuympäristöksi mitään muuta perhemallia.
Mitä sinä ”Statisti” yrität sanoa kirjoituksellasi? Ihan kuin olisin jossain vaiheessa antanut hyväksyntäni avioeroille, puhumattakaan perheväkivallasta tai puukotuksista tai tapoista. Hei hyvää päivää! Logiikkani mukaan ”homovanhempien perheessä” kasvaminen on lapselle vahingollisempaa kuin perheessä. Kuinka paljon vahingollisempaa – varmaan riippuu vähän homoparista ja ”heidän lapsistaan”, mutta vahingollista joka tapauksessa. Ihan turha vedota epäonnistuneisiin heterosuhteisiin tai rikkinäisiin perheisiin! Eivät ne muuta asiaa suuntaan eikä toiseen: ydinperhe on joka tapauksessa lapselle paras mahdollinen ja ideaali kasvuympäristö ja lisäksi oman ymmärrykseni ja vakaumukseni nojalla ainoa oikea.(piste)
Meitä on kehotettu rakastamaan. Mä koen sen toteutuvan silloin, kun rakastan. Sä koet sen toteutuvan silloin, kun opetat ihmisiä, kuinka niiden tulisi rakastaa. Etkö huomaa?
Kunnioitusta sun pitää oppia. Ei ole rakkautta ilman kunnioitusta, etkä tunnu kunnioittavan muita kuin itseäsi. Sulla on oikeus elää uskosi mukaan, mutta ei minkäänlaista oikeutta uskonnolisiin yhteiskunnallisiin kannanottoihin, sillä meillä vallitsee uskonnonvapaus, eikä ateistin tai toisin uskovan pakottaminen sun kirjaimesi alle ole kohtuullista tai oikein. En tiedä, etkö odella huomaa eroja vai etkö vain välitä niistä.
Mitä tapahtui uskonnonvapaudelle?
Sun on niin vaikea nähdä minua tasavertaisena, että et edes voisi asua naapurinani. Se on rehellinen myöntö, mutta älä sitten väitä samaan hengenvetoon, ettetkö olisi ylentänyt itseäsi. Mun naapurissa saisit asua, ihan rauhasa niin kauan kuin antaisit lapsemme olla tietämätön siitä, että hän kuuluu mielestäsi väärään kastiin. Ei sun musta tarvi pitää, tulla lähelle tai mitään. Mä pidän susta silti. Ja tsemppaan että se oikea rakkaus kaikkea ja kaikkia kohtaan puhkeaa jonain päivänä, näyttää tien tehdä paljon hyvää ja syrjäyttää teoriat.
Mun uskoni on niin vahva, että kuvittelen jonain päivänä yhtyväni osaksi suurempaa rakkautta ja tietoisuutta. Tai sitten oon ollut ihan väärässä ja käristyn helvetissä. Ainakaan en kiskonut sinne ketään matkaseurakseni.
"ydinperhe on joka tapauksessa lapselle paras mahdollinen ja ideaali kasvuympäristö ja lisäksi oman ymmärrykseni ja vakaumukseni nojalla ainoa oikea."
No tämähän on täysin uskomuksiin perustuva asia. Kun ajatellaan esimerkiksi kahden homoisän muodostamaa perhettä, niin lasten tuleminen siihen perheeseen vaatii enemmän paljon perhesuunnittelua kuin naisen ja miehen muodostamassa perheessä. Näin ollen on helppo myös väittää että homoparin perheessä lapseen ollaan sitoutuneempia kuin tällaisessa "ydinperheessä".
Mutta kun kerran lainsäädännöllä on haluttu luoda ylimääräisiä kiemuroita homoisyyttä vastaan, niin silloin myöskään tasaista vertailukohtaa ei ole olemassa. Ja onhan se ihan sinänsä käsitettävää, etteivät heterot halua ilmaiseksi luopua paremman vanhemmuuden illuusiostaan. Hyväksyttävää moinen ei silti ole.
CR, mä kasvoin heteroperheessä, äidin ja isän kanssa, ja se oli helvettiä! Mun mieskuva nyrjähti täydellisesti. Mulle mies oli tunnevammainen yksilö, joka ei kykene näyttämään tunteitaan tai rakastamaan. Hän oli henkilö, joka on OTTANUT vaimon, kun niin kuuluu tehdä ja rakkaus on naisten hömppää. Perhe pitää aikuisella miehellä tietenkin olla, ei sen niin väliä, vaikka oma napa on tärkein ja aikuinen mies ei ole koskaan oikeasti kasvanut aikuiseksi...
Toki nyt aikuistuttuani en enää ajattele näin, mutta pitkään kodissa opitut mallit oli se ainut totuus. Vastaavaa en haluaisi kenenkään joutuvan kokemaan... Haluaisin, että kotoa opitaan ihmisten kunnioitusta, ymmärtämistä ja sen tajuamista, että kaikki ihmiset eivät ole veistetty samanlaisesta puusta. Jokainen on yksilö ja yhtä arvokas riippumatta sukupuolesta, ihon väristä, uskonnosta/sen puutteesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta tms asiasta.
Jos kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä ryhtyy vanhemmiksi, he todennäköisesti haluavat sitä todella paljon. Ei ole ns. vahinkoperheitä. Lapselle mielestäni paras perhe on sellainen, jossa hän saa vanhemmat, jotka välittää ja rakastaa. Sukupuolella ei ole merkitystä, koska ei ne lapset missään pussissa kasva. Vaikka on homo-/lesbovanhempia, eivät he ole eristäytyneet vastakkaisen sukupuolen edustajista! Miehen- tai naisenmalleja kyllä riittää sukulaisista, ystävistä tai vaikka siitä toisesta biologisesta osapuolesta.
Ja vielä CR, kyllä sinulla saa olla omat mielipiteesi, mutta onkohan tämä ihan oikea foorumi tulla niitä jakamaan ainoana oikeana ajattelumallina?! Keskustella voi aina kaikesta, mutta itse koen tyylisi välistä melkoisen saarnaavana, hyökkäävänä ja ainoaa oikeaa totuutta levittävänä.
Eihän CR:llä taida olla mitään "kättä pitempää" tähän sateenkaariperhekielteisyyteensä. Tomuisia ennakkoasenteita, eheytysympyröistä tuttuja moneen kertaan kumottuja "tutkimustuloksia" ja erilaisia tulkintojaan tämä käyttää perusteena sille, ettei yksinkertaisesti hyväksy lasten kasvuympäristöksi mitään muuta perhemallia. Vaikka millään perusteella ei voi väittää, että sateenkaariperheessä kasvava lapsi olisi huonommassa asemassa kuin muut.
Tämä tarina on kyllä hieman etääntynyt alkuperäisestä asiasta; kuinka jokapäiväisiä nämä pienet epämukavuudet ovatkaan, kun ei edustakaan sitä "normia" täydelleen.
Eikö tuota CR:ää ja sen kaveria voisi jo bannata? Rasittaa lukea täältä päivästä toiseen näitä samoja vääntöjä, jotka ei johda mihinkään muuhun kuin pahoinvointiin. Ei CR ja kumppanit ole tulleet tänne käymään mitään keskustelua, joten ihan turha sellaista heidän kanssaan on yrittää.
Kyl sä voit "kesäpoika" tulla mun naapuriin ihan vapaasti. Ties vaikka tultais hyvinki toimeen! Ehkä olo vois kuitenki olla vähän tukalaa, jos kaikki tän palstan aktivistit muuttais mun naapuriin... mut ei juututa tohon.
Nimittäin, asiaan mennäkseni, ja "pohojalaasen" harvinaislaatuisen asialliseen kommenttiin viitaten, vaikka olen kuinka asiallisesti pyrkinyt keskustelemaan, vastaan tulee kyllä aika hyökkäävää tekstiä hyvinkin nopeasti, retoriikkaa kiihtyy ja jälleen on "helvetti irti foorumilla". Eli toisin sanoin, on niin vaikeaa säilyttää tyyli yksipuolisesti asiallisena ja kilttinä kun muut eivät vastaa samalla tavalla. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että täällä ei yksinkertaisesti suvaita eriäviä mielipiteitä, eikä varsinkaan sellaisia, jotka perustuvat Raamattuun. Aletaan heti puhumaan tuomitsemisesta, syrjimisestä, ymmärtämättömyydestä tai kunnioituksen puutteesta vaikka kysymys ei ole näistä mistään. Itse käännätte asian siten.
Keskustelemaan olen tullut. Sitä oli tarkoitus tehdä tässäkin ketjussa, mutta te käänsitte kaikki jälleen "saarnaamiseksi, syrjimiseksi, tuomitsemiseksi tai eheyttämiseksi". Että silleen...
Täytyy tunnustaa, etten lukenut koko keskusteluketjua, kun se harhautui taas....
Mutta eikö kukaan huomaa, että tässähän on kyseessä Almamedian mediakuvan paikkaus. Iltalehti kirjoittaa jotain positiivista HLBT-kansasta, kun voipi olla, että Iltalehden myyntikäyrät ovat notkahtaneet Johanna Korhosen ilmiselvän syrjinnän takia....
Tunnesiteistä kerrot että sinulla om ollut niitä lemmikkeihisi nähden. Aivan ja kun tarkastelemme miten lemmikkeihisi suhtaudut uskallan väittää että suhtaudut niihin paljon suopeammin kuin ihmisiin. Sinä tarkkailet niitä et tuomiten vaan ymmärtääksesi ilman ennakoivia mielipiteitä vaan ainoastaan tarkkailet ja pyrit tulkitsemaan parhaasi mukaan mitä se sinulle on kertomassa. Väärät asiat oikaiset topakasti mutta kuitemkin lempeästi. Ja voin kuvitella mikä ilo on huomata että olette ymmärtäneet toisianne.
Sinun mielipiteesi siitä mikä on oikea tapa elää perhesuhteessa estää sinua ymmärtämästä. Sinun mallisi on vain mielipide muiden joukossa ei tosiasia. Tosiasia ja totuus on se mitä ympärillämme todellisuudessa tapahtuu ristiriitoineen päivineen. Lapsi vaati samaa ymmärtämistä ja kunnioitusta mitä lemmikeillesi olet osoittamsssa. Lapsi ei kysy kuka häntä kohtelee vaan kuinka häntä kohdellaan.
Kaikissa perheissä on omat ongelmansa niin sinun mallisasi kuin sateenkaariperheissäkin. Se miten niissä asioita ratkotaan on tärkeämpää kuin se kuka niitä ratkoo. Nuiva suhtautuminen lapseen vain sen takia että sattuu elämään "vääränlaisessa" perheessä tekee enemmän hallaa kuin elämä siinä sinällään.
Haluan tähdentää että en mitenkään perinteistä perhemallia moittia vaan haluan tähdentää että ei se malli ole tärkeä vaan se miten osapuolet niissä toisiian kohtellevat.
"Jussi" anteeksi nyt vain, mutta minulla ei ole lemmikkejä. Lapsena niitä oli, mutta ei ole ollut enää yli 10:een vuoteen. Jos jonkun ottaisin, ottaisin koiran, mutta eipähän ole varaa eikä aikaakaan.
En tuomitse ketään. En virtuaaliyhteisöissä netissä enkä reaaliyhteisöissä elämässäni. Mielipiteen kertominen tai oman uskon ja moraalistandardin pitäminen ei tarkoita tuomitsemista - toistaakseni itseäni, jälleen.
En voi ymmärtää sateenkaariperheitä siltä pohjalta, mitä tiedän lapsen tarvitsevan: oman rakastavan isän, joka rakastaa äitiä ja joka on läsnä jokapäiväisessä elämässä niin henkisesti kuin fyysisesti. Ja oman rakastavan äidin, joka rakastaa isää ja joka on läsnä jokapäiväisessä elämässä niin henkisesti kuin fyysisesti. Tämän lapsi tarvitsee ja tätä ei ole saatavilla sateenkaariperheessä.
Älä puhu CR paskaa! Et usko itsekään omiin juttuihisi. Sinä olet ensimmäisenä täällä luopunut asiallisesta linjasta, ja sitten kun muut vastaavat samalla mitalla niin käännät kaiken ympäri ja heittäydyt Kristuksen esitaistelijaksi ja marttyyriksi. Herra Teflon! Täällä suvaitaan hyvinkin eriäviä mielipiteitä. Sinä vain yrität tehdä mielipideasioita sellaisistakin jutuista, jotka eivät sellaisia ole.
Sinä et ole tullut tänne keskustelemaan, joten älä esitä. Sinä olet tullut tänne saarnaamaan ja julistamaan, ja seisomaan oman itsesäälisi ja martyyriutesi jalustalla. Uskon että päämääränäsi on tehdä Ranneliikkeestä mahdollisimman tukala ja ikävä paikka, jotta mahdollisimman moni kyllästyisi näihin iänikuisiin vääntöihin ja surffailisi muualle. Siksi olen sitä mieltä, että sinut pitäisi bannata, kuten myös viimepäivinä rekrytoimasi muut saarnaajat.
En elä itsesäälissä enkä liioin ole marttyyri - ainakaan toistaiseksi. Ja keskustelemaan olen tullut, mutta nyt alkaa jo vaikuttamaan siltä, että siihen ei edes anneta mahdollisuutta...
Olet CR itse oikea mestari kääntämään kaikki sinua koskevat kommentit ympäri, syyllistämään muut ja esittämään uhria. Siinä on mukana sellaista sarkastista pirullisuutta, että uskon sinun vain provosoivan ja siis tahallasi vetävän uhrin viitan niskaasi. Kaiken sun korukielisyyden ja verbaalisen kikkailun alla sä inhoat homoja ja homoseksuaalisia tunteita itsessäsi (mikäli sulla oikeasti sellaisia koskaan on ollutkaan). Pidät homoja synnin kierouttamina ja olet sitä mieltä, että homoudesta tulee pyrkiä eroon siksi, koska homous on "jumalalle kauhistus". Toisin sanoen: saarnaat. Toi juttu on kuultu niiiiiin monesti. Ei jaksa enää. Ja koska vain toistat samoja asioita koko ajan, kuin paskaksi mennyt gramofoni, niin sanoisin, että adios.
RC, kirjoitit ettet ymmärrä miksi tekstejäsi tulkitaan saarnaaviksi/hyökkääviksi/jne. Tässä suora lainaus kirjoituksestasi: "En voi ymmärtää sateenkaariperheitä siltä pohjalta, mitä tiedän lapsen tarvitsevan: oman rakastavan isän, joka rakastaa äitiä ja joka on läsnä jokapäiväisessä elämässä niin henkisesti kuin fyysisesti. Ja oman rakastavan äidin, joka rakastaa isää ja joka on läsnä jokapäiväisessä elämässä niin henkisesti kuin fyysisesti. Tämän lapsi tarvitsee ja tätä ei ole saatavilla sateenkaariperheessä."
Sanot TIETÄVÄSI mitä lapsi tarvitsee. Oletko ihan varma, että tiedät tuon oman mallisi ainoaksi vaihtoehdoksi ja mahdollisuudeksi?! Voin ymmärtää, että se on omasta näkökulmastasi oikea malli, mutta se ei ole meidän jokaisen juttu. Ja voisin kai varovasti yleistää, että täällä porukka haluaisi, että sinä voisit katsoa asiaa muustakin kulmasta kuin omastasi. Yhteistä meille kaikille on toivottavasti se, että haluamme kasvattaa maailmaan uusia tasapainoisia, hyvinvoivia ja onnellisia ihmisiä. Ja niitä voi kasvaa hyvin erilaisissa olosuhteissa, ei vain ja ainoastaan heteroperheessä.
1) CR oikeasti ajattelee tietävänsä lopullisen Totuuden.
2) Ei ole muita näkökulmia, sillä vain yksi on aito ja Totuudenmukainen.
3) CR "ei ymmärrä" sanomaasi hetero- tai homoperheistä, koska hänen mukaansa on vain yhdenlaisia perheitä.
Ilopilleri, saatat olla oikeassa. Täällä iski vain sellaiseen kohtaan, että oli pakko kommentoida ja alleviivata (se tietenkin saattoi olla CR:n toivekkin, kuka tietää...). Olen kohdannut liian monta samalla mallilla toimivaa ihmistä ja en voi käsittää miksi omilla aivoilla ajattelu on niin mahdotonta ja miten yksi ylin auktoriteetti voi muuttua niin hallitsevaksi maailmankuvaksi ilman variaatioiden mahdollisuutta...
Ei tule dialogia, jos ette itse esitä perusteluja omille väitteillenne. Eli millä ihmeen tavalla tällaisessa sateenkaariperheessä voidaan korvata se isän ja äidin rakkaus, jonka lapsi tarvitsee kasvaakseen myöhemmin tasapainoiseksi suhteessaan miehiin ja naisiin? En ole kuullut vielä yhtään perusteluja. Mitkään "isähahmot" t. "äitihahmot" eivät riitä, sillä ne eivät ole läsnä riittävästi lapsen jokapäiväisessä elämässä sillä tavalla, että lapsi voi kehittää riittävän syvällisen tunnesiteen, joka syntyy suhteessa omaan isään ja äitiin.
Mikä on teidän ratkaisunne tähän? Niin kauan kuin en sitä kuule, en voi mitenkään luopua kannastani, jonka mukaan ydinperhe on ideaali kasvuympäristö lapselle.
Itse et ole ymmärtänyt Jussi, kun sinä Raamattuun perustuvan moraalikäsitykseni pohjalta väität etten suvaitse enkä hyväksy kanssaeläjiäni. Tämä osoittaa erittäin suurta ymmärryksen puutetta jos ei näitä kahta asiaa osaa erottaa toisistaan.
CR; Sinulla on lähtökohtana se, että äidin rakkaudessa olisi jotain perustavanlaatuisesti erilaista kuin isän rakkaudessa - ja toisin päin. Tällaista eroa ei kuitenkaan itsestäänselvästi ole. Eikä näin ollen perhemallilla olisi vaikutusta siihen, miten lapsi kasvaa tasapainoiseksi suhteessaan miehiin ja naisiin.
Turha haaskata ruutia. Perustelipa asiansa miten tahansa niin ei se mene perille. Järkeä, faktoja ja tiedettähän sä et kuuntele, joten jäljelle ei oikein jää mitään käyttökelpoista.
Miten pystyt tämän selittämään: kuten aiemmin totesin, oma kokemukseni ideaalista ydinperheestä on ollut kaikkea muuta kuin hyvä. Jos olen kerran saanut niin mahtavan lähtökohdan elämälleni, kun minulle on annettu biologiset vanhemmat, jotka elää keskenään avioliitossa saman katon alla miten käsitykseni miehistä on mikä on (tunne-elämän puute, kykenemätön rakastamaan jne.), miten tämä on mahdollista?? En koe lapsuuteni olleen ideaali, tai mitään sellaista mitä tahtoisin mahdolliselle jälkeläiselleni. Ydinperhe ei ole sama asia kuin hyvä lapsuus, varmuus sille, että lapselle muodostuu syvällinen tunneside vanhempiinsa. Nämä asiat eivät ole sidoksissa toisiinsa. Hyvät perhesiteet, miehen-/naisenmallilt yms. ei ole sidoksissa heteroseksuaalisuuteen, perusteeni tälle väittämälle on eletty elämäni heteroperheen lapsena.
Ei ero ole mitenkään päivänselvä. Olisi kuitenkin kiinnostavaa kuulla, millä tavoin ne mielestäsi eroavat toisistaan. Mahdollisten erojen oleellisuudestakin voi olla montaa mieltä.
"Ei tule dialogia, jos ette itse esitä perusteluja omille väitteillenne"
Millä sinä perustelet asiaa toistelet samaa litaniia yrittämättä edes ymmärtää muita näkemyksiä. Voin olla samaa mieltä että oma rakastava äiti ja isä on lapselle tärkeää. Mutta se on vain mielipide jos se ei toteudu todellisuudessa. Tuttavapiirissäni on vaikka kuinka monta esimerkkiä ihmisistä joille muu kuin oma vanhempi on ollut se tärkeä henkilö joka on tälle ihmiselle antanut ne eväät joilla he ovat jaksaneet elämän tyrskyissä. Nämä tärkeät ihmiset ovat jaksaneet kuunnella ja ymmärtää yhdessä pohtineet ja auttaneet löytämään ratkaisuja pulmiin.
Pohojalaane kirjoitti "ideaalista ydinperheestä" vähemmän mairittelevn arvion - omasta kokemuksestaan. Minäkin voin raottaa kokemustani "ideaalista ydinperheestä" omalta kohdaltani. Minä voin todeta että omalla kohdallani kokemus on ollut hyvä. Välistä tuntuu, että olen saanut oikein liikaakin. Silti voin olla samaa mieltä siitä, että heteroperhe ei välttämättä takaa keskimäärin parhaita eväitä ja toisaalta sateenkaariperhe (tai jokin muu kuin "ideaalinen ydinperhe") voi antaa erinomaiset eväät elämän tielle.
smo sinä ymmärsit pointtini täydellisesti! Oma elämäni heteroperheessä ei ollut todella mitenkään täydellistä (ei edes lähelle), mutta tiedän monia heteroperheitä, jotka ovat tarjonneet mitä parhaimmat lähtökohdat jälkeläisilleen. Ja tiedän myös sateenkaariperheitä, jotka ovat onnistuneet mielettömän hyvin. Rakkaus ja välittäminen on tärkeintä ei sukupuoli tai se millainen kokoonpano missäkin perheessä on.
Lukaise saitti läpi ja jutellaan sen jälkeen lisää. Lisäksi Pohojalaasen tapaan minuakin kiinnostaisi kovasti, kuinka väkivaltaisen alkoholistin ja työhullun läheisriippuvaisen muodostama heteroseksuaalinen vanhempien malli olisi parempi kuin kahden tunne-elämältään tasapainoisen isin tai äidin. Vanhemmuuteen vaaditaan paljon, mutta kumppanin sukupuoli tuskin on ratkaiseva tekijä.
Tänään on Hesarin nettisivuilla artikkeli otsikolla:
"Vauvojen sijaiskodeista jatkuva pula pääkaupunkiseudulla"
Todennäköisesti artikkeli on huomenna painetussa lehdessä ellei jo tänään.
Artikkelissa kerrotaan sijaisperheisiin ja vastaanottolaitoksiin hätähuostaanotetuista vauvoista ja varttuneemmista lapsista, joiden biologisissa "ydinperheissä" on helvetti päässyt irti syystä tai toisesta. Artikkelin pääsanoma on, että tällaisia kohtaloita tulee jatkuvasti enemmän kuin aikaisemmin.
VR:n lipunmyyjät tuntuvat olevan kyllä mitä ihmeellisintä porukkaa. Omalle kohdalleni ei nyt ihan tuollaista ole tullut, mutta toisinaan se, että kahden samaa sukupuolta olevan matkat maksetaan yhdellä kertaa vaatii parikin tarkistusta ennen kuin suostutaan kortti höyläämään...
Mutta eipä sillä. VR:n lipunmyyjien, ainakin eräiden heistä, asiakaspalvelutaidot tuntuvat olevan melkoisen ala-arvoisia. Lemmikin kanssa matkustamisesta (ja toisinaan ilmankin!) kun tulee lipunoston yhteydessä melkoinen rumba. Viimeksikin piti käydä kolmesti tai neljästi vaihtamassa liput, kun eräs Kuopiolainen virkailija ei oikein oikeita osannut myydä. Vaikka kuinka kertoi mihin junaan haluaa ja mille paikoille, niin se vain tuntuu olevan hirveän hankalaa. Ja etenkin kun dialogista lipunmyyjän kanssa ei ole tietoakaan vaan kyseessä on puhdas monologi, jossa asiakas ei saa myyjältä mitään tietoa toivottujen paikkojen jo-mahdollisesta-myynnistä tai mitään muutakaan infoa!
PS. toivoisin, että keskustelu pysyisi edes jotenkin aiheessa. Tulee eittämättä erään/eräiden keskustelijoiden viesteistä tähän (ja moniin muihin keskusteluihin), että hän/he ovat kuin keväällä vasta laitumelle pääseet varsat tai lehmät. Innoissaan hypitään asiassa ja asian ohi, eikä aloillaan pysytä ja hallintakin tuntuu olevan sekä keskustelijan että muiden osalta hitusen hankalaa. Tuloksena samanlainen sotku, kun porsaat pääsevät leikkimään liejussa; jokainen paikka liassa. Toivottavasti kuitenkaan tulevaisuudessa ei norsu pääse posliinikauppaan, eli heikkohermoisempien lukijoiden ei tarvitse "särkyä" näiden vauhkojen takia.
"Itse et ole ymmärtänyt Jussi, kun sinä Raamattuun perustuvan moraalikäsitykseni pohjalta väität etten suvaitse enkä hyväksy kanssaeläjiäni. Tämä osoittaa erittäin suurta ymmärryksen puutetta jos ei näitä kahta asiaa osaa erottaa toisistaan."
Missä olen mitään puhun suvautsevaisuudestasi muita kohtaan? En minä sinua tunne mutta kirjoutuksesi perustella olen luonut jonkinlaisen käsityksen asenteistasi. Olemme ymmärtääksemme puhuneet perhemalleista joissa lapsen on hyvä kasvaa aikuiseksi. En viitsi toistaa itseäni vaan kehoitan sinua lukemaan kirjoutukseni uudelleen.
En minä perinteistä perhemallia vääränä pidä mutta en myöskään ainoana oikeana.
Lisäys:
Kirjoituksessani jossa puhun suhtautumisesstasi lemmikeihin nähtävästi ei avautunut sinulle laisinkaa. Saanko kysyä lähestytkö lemmikkieläintä raamatun moraalikäsitys mielessäsi?
>"Statisti " haluaa ilmeisesti sanoa, että sateenkaariperheille on tilausta, vai?
Keskustelu lähti liikkeelle siitä, että VR:n lipunmyyjä ei jostain syystä suostunut tunnustamaan kahden samaa sukupuolta olevaa muodostavan perhettä. En ole vielä edes selvillä oliko heillä lapsia. Ilman lapsia voi kyseessä olla joidenkin käsityksissä vain parisuhde, ei perhe, mistä lipunmyyjä saattoi pitää kiinni. Ilmeisesti kyseessä olikin jonkin sortin väärinkäsitys, joka saatiin oiottua.
CR lähti kuitenkin julistamaan, että kaksi samaa sukupuolta olevaa ei voi muodostaa perhettä ja että lapselle perinteinen perhemalli on se ainoa ja oikea perhemalli.
Olen itsekin sitä mieltä, että toki heterovanhempien muodostamassa perheessä on lapsen hyvä elää. Ja että suurin osa tällaisista perheistä on kunnollisia ja lapsen kannalta turvallisia elää. Esimerkiksi oma perhetaustani tukee tätä näkemystä. Ei mitään valitettavaa.
En missään vaiheessa ole väittänyt, että CR pitäisi väkivaltaisia ja eroavia heteroperheitä hyvinä perheinä. Lähdin kuitenkin kritisoimaan ja testaamaan CR:n ajatusmallia, jossa ainoa oikea lapsen kannalta paras ratkaisu olisi sellainen, jossa lapsi saa vanhemmuuden mallin kummastakin sukupuolesta. Näin varmasti on. Sen sijaan halusin tuoda esille sen tosi asian, että on olemassa heteroperheiden kohtaloita, jotka sukupuoliselta vanhemmuuden asetelmaltaan muistuttaa kahden samaa sukupuolta olevan muodostamaa yksipuolisen vanhemmuuden mallia, ja että näissäkin lapsi jää vaille sitä heteroparin antamaa vanhemmuuden monipuolista mallia, joka CR:n mielestä on ideaali. Kysyin pitääkö CR tällaisen perheen lapsen kohtaloa yhtä säälittävänä kuin samaa sukupuolta olevien vanhempien antamassa mallissa. CR ei tähän kysymykseen selkeästi vastannut.
Lisäksi halusin esimerkein muistuttaa myös siitä asiasta, että verrattuna samaa sukupuolta olevien vanhempien muodostamaan "lapsen kokemaan perhekauheuteen", on olemassa heteroperheissä vieläkin kauheampia kohtaloita ja että niihin verrattuna sateenkaariperheessä eläminen on lapselle itse asiassa helppo asia, jos vain yhteiskunnallinen ilmapiiri olisi sellainen, että asiaan ei kiinnitetä julkisesti ainakaan negatiivista huomiota, joka saattaisi vahingoittaa lapsen itsetuntoa. Esimerkiksi minulle ei tulisi mieleenikään voivotella ääneen lapsen perheolosuhteita, jos kerrostalossamme oikeanpuoleisessa naapurissa asuisi lapsi samaa sukupuolta olevan parin perheessä ja vasemmapuoleisessa naapurissa lapsi eronneen yksinhuoltajan muodostamassa perheessä. Kummastakin perheestä puuttuu heterovanhempien malli lapselle. Sen sijaan vuorovaikuttaisin näitä perheitä kohtaan vilpittömällä positiivisella asenteella. Epäilen, että CR ei ainakaan tähän välttämättä pystyisi, kun hänellä tuntuu olevan ajatusmallissaan tiukka perheformaatti. Voin olla täysin väärässä, mutta tuntumani kuitenkin on tällainen.
Sateenkaariperheetkään eivät ole tietenkään takuuvarmasti turvallisia lapselle. Se on selvä. Hulluja lapsen kannalta haitallisia vanhempia mahtuu kaikkiin perhetyyppeihin. Niinpä en Hesarin artikkeliviittauksella pyrkinyt tällaista "sateenkaariperheen tilausta" viestittämään. Pikemminkin sitä, että sattuipa sopivasti artikkelin aihepiiri näihin puheisiin liittyen, kun mietitään kuinka ideaalisia heteroperheet sitten olisivat lapselle "aina". Eivät siis ole "aina".
Jos CR haluaa todella ajaa lapsien etua näinkin innokkaasti, ehkä kokonaisuuden kannalta olisi parempi, että hän keskittyisi avustamaan tällaisia kriisiperheitä takaisin normaalitilaan esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöissä ja suhtautuisi samalla sateenkaariperheisiin positiivisella asenteella. Näin lapset sekä kriisiperheissä että sateenkaariperheissä voisivat hyvin, kun ei ole sosiaalista syyttävää sormea missään, vaan pikemminkin CR:n antamaa tukea parempaan tulevaisuuteen.
Ok, ihan fiksuja ajatuksia. Tuntumasi on melko oikea. En uskalla enää aiheesta tässä ketjussa puhua, sillä moderaattorin ruoska heiluu... jos haluat keskustella aiheesta kanssani (tai jonkun muun kanssa) ehdotan, että avaat siitä ketjun ja alustat sen tuonne Yhteiskunta-osastolle.