Eduskunnan PJ:n vastaus

Otin sitten yhteyttä eduskunnan PJ Paavo Lipposeen kansanedustaja Lindquistin puheenvuoron tiimoilta, jossa homo rinnastettiin sikoihin.


Sähköpostiviestiinne 15.8.2005 viitaten tuon kohteliaasti esille
seuraavaa:

Tarkoittamanne puheenvuoro pidettiin vuoden 1997 syyskuussa, kun
eduskunnassa
keskusteltiin lakialoitteesta kahden samaa sukupuolta olevan henkilön
parisuhteen virallistamisesta. Tuolloin eräs kansanedustaja [=
Lindqvist] sanoi
vastauspuheenvuorossaan seuraavasti: "Moni katsoo sen jälkeen, jos
tällainen
aloite hyväksyttäisiin ja asia vietäisiin eteenpäin, että seuraava
vaihe olisi,
että voisi elää vaikka sian kanssa ja se olisi yhteiskunnassa
hyväksyttävää."

Kansanedustajilla on laaja puhevapaus. Tämän turvaksi perustuslaissa
säädetään,
että edustajan syyttämiseen hänen valtiopäivillä lausumiensa
mielipiteiden
johdosta tarvitaan erityinen eduskunnan lupa, joka voidaan antaa vain
täysistunnossa viiden kuudesosan enemmistöllä tehtävällä päätöksellä.
Puhemies
johtaa eduskunnan keskusteluja. Tällöin puhemies myös seuraa
kansanedustajien
puheenvuorojen sisältöä ja tarvittaessa puuttuu niihin - äärimmäisenä
keinona
puhemies voi kieltää edustajaa jatkamasta puheenvuoroa.

Edellä tarkoitetussa istunnossa puhetta johtanut puhemies [=
Uosukainen] reagoi
edustajan sanoihin välittömästi nuijan kopautuksin. Lisäksi heti
edustajan
lyhyen puheenvuoron päätyttyä puhemies lausui ilmeisen moittivassa
sävyssä
tämän nimen.

Puhemies ei ole esitutkintaviranomainen eikä syyttäjä. Nykyisenä
puhemiehenä
minulla ei myöskään ole edes juridisesti mahdollisuutta puuttua vuoden
1997
valtiopäivillä tapahtuneisiin asioihin. Tahdon kuitenkin sanoa, että
silloisen
puhemiehen toiminta vaikuttaa minusta olleen asiallista.


Parhain terveisin

Paavo Lipponen
Eduskunnan puhemies

-----------------------------------------------------------------------------------------

Hienoa että Paavo vastasi, mutta näköjään on niin, että nämä kansanedustajat saavat todellakin lainsuojaamina sylkeä suustaan lähes mitä sattuu. Ehkä pieni muistutuskampanja ko. henkilön sähköpostiin olisi paikallaan? En tiedä ja en yllytä.

JoonasKK

Törkeästä tapauksesta on jo kahdeksan vuotta. Kiitettävää aktiivisuutta JoonaKK:lta mutta vähän jälkijunassa..

Joo-o, kyllä tähän tapaukseen olisi kenties kannattanut reagoida "vähän" aiemmin.

Paavo Lipponenhan oli yksi allekirjoittajista tuossa lakiesityksestä, vuonna 1996.

Ei varmaankaan kannata tuon naisen sähköpostia tukkeuttaa.

Ylipäänsä ei kannata missään tapauksessa sortua samanlaiseen hihhulointiin, loukkaavaan kielenkäyttöön tai esim. polvirukoiluun kuin vastapuoli. Se jos mikä karkottaa empiviä kansanedustajia, jotka ovat avainasemassa, EIVÄT Päivi Räsäset ja Lindqvistit...

Mutta että hyvä että olet Joonas aktiivinen.

Aktiivisuutta kaivattaisiin lisää muutenkin yhteiskuntaan.

Minä puolestani olen sitä mieltä, että Lindqvistin pelko on aiheellinen: tänään lesbo- ja homoavioliitto, huomenna lapsen ja aikuisen välinen avioliitto, ylihuomenna joukkoavioliitto, sitä seuraavana päivänä sisarusavioliitto, sitä seuraavana ihmisen ja eläimen avioliitto jne... Mitä ensi viikolla?

Avioliittoa tulisi edelleen pitää miehen ja naisen keskinäisenä sopimuksena Jumalan ja yhteiskunnan edessä. Mikä tahansa yhdessä majaileminen minkä tahansa olennon kanssa ei ole mitenkään verrattavissa aitoon ja oikeaan, miehen ja naisen väliseen kauniiseen rakkauteen, syntyipä siitä sitten lapsia tai ei.

Homous ja lesbous ovat kauheita ilmiöitä.

Heterorakkaus on kauhea ilmiö?

Nimimerkin "Ecce hetero" kirjoitus on niin perinteistä huttua, että mieli tekisi jättää kommentoimatta. Mutta enpä jätäkään, kun on ihan hyvä että näitä asioita ruoditaan, kun ne niin kovin vaikeita yhä ovat. Kenties vastaaviin väitteisiin löytyy tästä tueksi ajatuksia...

Lindqvistin pelko on tyypillisen tynnyrissä ja omien pelkojensa syövereissä kasvaneen juntin pelkoa. Kauhukuvat perustuvat lähinnä ennakkoluuloihin ja tietämättömyyteen. Selitetäänpäs:

Homo- ja lesbosuhteessa kaksi aikuista, täysjärkistä ihmistä päättää yhdessä pistää hynttyyt yhteen. Kyseessä on siis lähtökohdiltaan tasa-arvoinen suhde. Parisuhdelaki takaa esim. perintöoikeuden ja esim. sairastapauksissa kumppanin aseman lähiomaisena. Perheen sisäisen adoption salliminen olisi tärkeä asia lasten oikeuksien kannalta.

Lapsen ja aikuisen välinen suhde (etenkin seksuaalinen suhde) taas ei ole tasa-arvoinen. Kyseessä on siis enemmän tai vähemmän epätasa-arvoinen kuvio. Lapsi ei vielä ole kykeneväinen päättämään kaikkia asioita itsenäisesti. Siksi alaikäisellä on holhooja.

Joukkoavioliitto ei mielestäni ole ehdottomasti sopimaton. En kylläkään ole vielä törmännyt toimivaan kolmen tai useamman ihmisen muodostamaan tasa-arvoiseen suhteeseen. Teoriassa sellainen voisi toimiakin. Ryhmäavioliittoa en kävisi kuitenkaan yhdistämään homoavioliittoon. Kenties tällainen laajempi parisuhteenomainen joukkoliitto tarvitsisi pykäliä vaikkapa perintöasioita ajatellen?

Sisarusavioliitot ovat lääketieteellisesti ajateltuna aika riskialttiita. Mahdolliset perinnölliset sairaudet saattaisivat iskeä jälkikasvuun ikävästi. Sisarusten kohdalla mm. perintöasiat ovat ilman avioliiton kaltaista järjestelmääkin suhteellisen hyvällä tolalla, joten tilanne ei paljon muuttuisi esim. yhdessä asuvien sisarusten kohdalla.

Ihmisen ja eläimen avioliitto on jo hivenen kummallinen idea... Kenties kuitenkin vakavissaan sellaisista puhuvien käsityskyky on niin alhainen, että tuntuisi luontevalta solmia tasa-arvoinen suhde eläimen kanssa? Vai kuinka, "Ecce hetero"?

Ei kaikkea yhdessä asumista voi todellakaan verrata aitoon ja oikeaan, kahden aikuisen ihmisen väliseen rakkauteen, syntyipä siitä sitten lapsia tai ei.

Ensi viikolla Aurinko toivottavasti paistaa.

Eikös se ollut joku sisarussuhde vai mikä juttu se kristillisten sähläys oli parisuhdelain käsittelyn alla?