Teoria: Homofobian juuret?

  • 1 / 8
  • Joaeii
  • 19.7.2005 12:40
Johtuisiko miespuolisten homoseksuaalien lesboja hieman voimakkaampi syrjintä siitä, että miehen "kuuluu" olla aggresiivinen jotenkin luonnostaan, se on jokin ideaali? Ja katsotaan että homoseksuaalinen mies ei tällainen ole? Naisen "pitääkin" olla vähemmän aggressiivinen ja seksissä vastaanottava osapuoli, kun mies ei saisi olla passiivinen. Mieshän yhä tekee heteroiden kesken pääsääntöisesti aloitteen, vaikka tässä ollaan tasa-arvoistuttu.

Aloin miettiä asiaa, kun törmäsin tilastoon joka osoittaa, että laskuvarjohyppääjistä 85% on miehiä ja vain 15% naisia. Näyttäisi siltä, että aggressio kuuluu jotenkin miehisyyteen. Hyppääminen lentokoneestahan vaatii aggressiivisuutta, tosin ei kehenkään ihmiseen kohdistuvaa. Se ei vaadi JUURI LAINKAAN fyysistä kuntoa tai lihasvoimaa, lievästi ylipainoiset, naiset, nuoret ja vanhuksetkin voivat hypätä lähes ilman rajoituksia, kunhan näkö on kunnossa ja ei ole tajuttomuutta aiheuttavia sairauksia. (Satun tietämään, koska olen itse hypännyt.)

Silti tuo valtava miesten yliedustus. Miksi näin?

Nainenhan keskimäärin on vähemmän aggressivinen luonnostaan, se on kai fatka jota kukaan ei lähde kiistämään? Ehkäpä tästä tilastosta voidaan myös johtaa syyt epätasa-arvoon yhteiskunnassa muutenkin, miesten yleiseen taipumukseen ajatella, että naiset ovat "vähäisempiä", koska heiltä puuttuu paineensietokyky ja aggressio mitä tarvitaan kriisitilanteissa. Ja homot vielä naisiakin "arvottomampia", koska homot eivät ole seksuaalisesti kiinnostavia.

Tässä kyseinen Yhdysvaltain laskuvarjohyppääjien keskusliiton USPAn (United States Parachute Association) jäsentilasto vuodelta 2002

http://www.uspa.org/about/images/memsurvey02.pdf
  • 2 / 8
  • Pora-liike
  • 20.7.2005 9:03
Jotenkin samanlaiseen tulokseen on päätynyt Christer Kihlman kirjassaan "Ihminen joka järkkyi".
  • 3 / 8
  • Peilintekijä
  • 27.7.2005 11:22
Niin, näitä asioita on todella mielenkiintoista miettiä - mikä on oleellisesti ja olemuksellisesti miehistä ja mikä taas kulttuurisidonnaista - tai voiko niitä edes erottaa - teorioita kun ei oikeassa elämässä ole olemassa, vaan eletään jatkuvassa, pitkittyneessä nyt&tässä-hetkessä...

Itse uskon jatkuvaan Syventymiseen ja itsen ja toisten oleelliseen kuuntelemiseen. Kenties sitä sillä tavalla tulee koko ajan lähemmäksi omaa itseään...

En tiedä...

Mielipiteitä?

Peilintekijä....
  • 4 / 8
  • pandaka
  • 29.7.2005 11:59
Mä olen ainakin kokenut suurinta syrjintää pehmeän luonteeni johdosta, en seksuaalisuuden (mitä useimmat eivät etukäteen tiedä). Agressiivisuuden puute laukaisee aggression. Vihasta vapaa on heikko, vätys, saamaton, surkea jne. Tämä johtuu meille syötetyistä miesihanteista. Tosiasiassahan aggressiivisuus ei liity suoraan ja johdonmukaiseen toimintaan, vaan tehostunut adrenaliinin ja testosteronin tuotanto sekä psyykkinen vihan noidankehä johtavat vaikeasti hallittavissa olevaan raivoon eli haluun tuhota, vaikka ei olisi mitään mitä pitäisi tuhota. Aggressiivisuus on käytännöllinen energia erityisesti fyysisesti rankassa tilanteessa. Sodankäynnissä aggression arvosta voidaan kiistellä, mutta väittäisinpä, että parhaimmat soturit taistelevat hyvin neutraalissa mielentilassa, jossa on mahdollisuus ottaa huomioon kaikki tilannetekijät.
  • 5 / 8
  • teoria-A
  • 15.8.2005 4:35
Niin, kaipa kyse on patriarkaalisen hegemonian tuhansia vuosia kestäneen arvojen normittamisen seuraamusta kulttuureissamme. Ominaisuuksien jakaminen feminiinisiin ja maskuliinisiin jo itsessään osoittaa, että sen ominaisuuden arvostus riippuu siitä, mihin sukupuoleen se liitetään.

***Nainenhan keskimäärin on vähemmän aggressivinen luonnostaan, se on kai fatka jota kukaan ei lähde kiistämään?***

Vaikea sanoa, onko tosiaan näin. Pitäisi kai jonkinlaisia tutkimuksia etsiä aiheesta.

Aggressiivinen nainenhan ei ole mikään poikkeus. Ehkä kyse on vain siitä, että mihin tämä aggressiivisuus heijastuu kulttuurissamme. Niin, tai siitä mihin se voi hyväksyttävästi heijastua ja arvostetaanko tälläistä.

Niin, piti oikeastaan vain niistä homofobian juurista liittä linkki tutkimukseen, joka liittyy aiheeseen:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=8772014

Oleellinen osa: "Only the homophobic men showed an increase in penile erection to male homosexual stimuli."

:)
Isäni kertoi jututtaneensa sotaveteraaneja, jotka olivat sanoneet, että kuolema saatoi tulla kelle vaan ja milloin vain, mutta jossakin määrin kaikkein empimättömimmät ja "riskillä pelaavat" sotilaat selvisivätkin parhaiten hengissä. Voi tietty olla veteraanien subjetkiivinen näkemys. Mitään tilastoa asiasta ei tietenkään ole.

Tällaiset asiat ovat miehiin kohdistuvan homofobian taustalla. Juuri aggression puute laukaisee aggression koulunpihoilla ja kaduilla - samaa teoriaa voidaan kai käyttää armeijan oikeuttamiseen - armeijan puute laukaisee sodan.

Naisten ei tarvitse käydä inttiä tai sotia. Miehet kai ajattelevat, että jos heidän pitäisi sotia naisen rinnalla, mieluummin ottaisivat sinne intin käyneen lesbon avuksi kuin intin käyneen heteronaisen. Siksi(kin) lesbous on hyväksytympää.
Sodan pelkohan lienee ihmisen suurin ja universaali pelko. Jos lapsellta kysytään, mitä pelkäät eniten, todennäköinen vastaus on: sotaa. Suomessa pelko on pieni, mutta silti se kummittelee ihmisten mielissä. Siksi naisten ja miesten arvo on erilainen... miehet käyvät sodat, päättävät sodat ja estävät ne. Naiset vain katsovat vierestä.
  • 8 / 8
  • Schlager
  • 15.8.2005 7:06
Aika kaukaa haettu, Hmm. Huomaan sodan kiinnostavan aika paljon monia ihmisiä, vaikka se ei minua kiinnostakaan paljon. Sen sijaan homofobian juurissa sota on mielenkiintoinen tekijä, sillä monikaan ei osaa yhdistää sen merkitystä. Ehkä jotkut ovat sen verran kamalia, että opettavat lapsensa pelkäämään homoja kuten sotaa.