ärsyttää .

luin tässä viikonloppuna erään lehden pääkirjoituksen , jonka oli kirjoittanut kyseisen lehden päätoimittaja .

hän kirjoitti siinnä jutussaan omia mielipiteitään homoista , jutun luettuani " kiehuin suorastaan raivosta " .

kuinka joku voi niin " tasapäistää " meikäläiset , kun tämä kirjoittaja sen teki .

ihmisiä ja omanlaisia yksilöitähän mekin ollaan , siinnä missä heterotkin .

asia joka kyseisessä kirjoituksessa sai minut ainakin " raivon partaalle " , oli muutamat seuraavat lauseet .

tunnettu tosiasiahan on että , jokaisella vähääkään itseään kunnioittavalla heterosinkkunaisella on vähintään yksi luottohomoystävä . joka paikkaa aina tarpeen tullen tilannetta , petollisten tai muuten epäluotettavien poikaystävien kadottua kuvioista .homoystävillä on pienet murheet , jotenka heterosinkkunaisen omat maailmaasyleilevät katastrofit menevät hetkessä ykköseksi juttuaiheissa . homoa ei myöskään tarvitse ottaa vakavasti , koska hänhän on vaan stereotypinen statisti .

vähemmästäkin yleistämisestä " , on päiväpilalla .

Olisi mukavaa lukea koko pääkirjoitus.
Asia on julkinen, kun se on präntätty julkisesti levitettävään aviisiin. Siis mikä lehti, miltä päivältä.

Kiinnostaa kovasti

Juhani

Onko vika minussa, vai kirjoittaako päätoimittaja hivenen sarkastisesti...?

Onko minussa vikaa vai enkö muuten vaan tajunnut tollasta hajonaista juttua...

Viime viikon Alueuutisissa muistaakseni oli tommoinen juttu, toisaalla lehdessä puffattiin dtm:ää - mikä ärsytti minua. Sävy oli myönteinen, ärsyttävä ja taas sitä paasausta miten homot on niin ihania

Haistanko sarkasmin? Nimimerkki saku voisi muuten rajoittaa "lainausmerkkien" käyttöä, ei niitä tarvitse joka lauseeseen tunkea.

Ärsyttää todellakin. Siis keskustelu asiasta, josta kenelläkään ei tunnu olevan eksaktia tietoa. Erään lehden eräänä viikonloppuna luettu pääkirjoitus, jossa sanottiin jotain sinnepäin ei oikein avaudu kommentoitavaksi.

Voisiko Saku/Jesse nyt kaivaa sen lehden vielä kerran esiin ja kertoa muillekin, minkä päivän missä ilmestynyt mikä lehti ja jos oikein ystävälliseksi heittäytyy, vielä sivunumerokin, niin ei tarvitse kaikkien muiden leikkiä salapoliisia.

Olikohan kyseessä Alueuutiset 16.4.2005? Alueuutiset ilmestyy pääkaupunkiseudulla:

YKSINÄISYYDEN VASTALÄÄKE ON YHTEISÖLLISYYS

Homous on ollut kovassa nosteessa amerikkalaisessa viihteessä jo vuosia, mutta roolihahmojen ohuus ja yksipuolisuus pistää humanistin silmään. Tunnettu tosiasiahan on, että jokaisella itseään kunnioittavalla sinkkunaisella on vähintään yksi luottohomoystävä, joka paikkaa tilannetta aina tarpeen tullen petollisten tai muuten epäluotettavien poikaystävien kadottua kuvioista. Homoystävillä on pienet murheet, omat maailmaasyleilevät katastrofit menevät heilahtaen ykköseksi. Homoa ei tarvitse ottaa vakavasti, hän on stereotyyppinen statisti.

Ihan oma lukunsa on homo- ja lesbosarjat, joita löytyy useilta kanavilta, nykyään jo suomalaisena tuotantonakin. Vahvistavatko ne osaltaan kapeaa kuvaa maailmasta, johon keskivertohetero seksuaalisesti toisin suuntautuneet sijoittaa? Vai murtavatko epäluuloisuuden muuria? Kuulisin mielelläni muutamaakin asiantuntijaa tässä kysymyksessä.

Vanha sanonta - totuus on tarua ihmeellisempää- pätee tässäkin. Vähemmistön osa ei ole yhtä juhlaa, vaikka saippuasarjoissa ruusuilla tanssitaankin. Syrjintää, eriarvoisuutta ja ennakkoluuloja vastaan taistelu on jatkuvaa, eikä pienen kansan vielä pienemmällä vähemmistöllä ole juurikaan vaikutusvaltaisia puolestapuhujia, kuten sokea mediatutkija viime viikolla osuvasti totesi.

Ennakkoluuloilla ratsastaminen sen sijaan voi jopa kerryttää pisteitä, arvioitiinhan Yhdysvaltojen viime presidentinvaaleissa Georg W. Bushin voiton yhdeksi syyksi tämän voimakasta vastustusta homoavioliittoihin.

Tässä lehdessä tutustumme yhteen rohkeaan ja ennakkoluulottomaan puolestapuhujaan. Yksinäisyyden ja näkymättömyyden vastalääke on yhteisöllisyys. Sen pouolesta liputtaa Riitta Suominen, jolle mikään inhimillinen ei tunnu olevan vierasta.

Anne Lahnajärvi

Oliko aiheen aloitus tarkoitushakuinen vai eikä siinä ymmärretty juttuun kätkeytynyttä ironiaa?

Ironia on tietysti vaikea taidelaji, mutta ei minusta pääkirjoitus ollut ihan yhtä paha kuin keskustelun avaus antoi ymmärtää.

Ei ollut paha ensinkään. Juttuhan oli pikemmin homomyönteinen kuin -vastainen. Kritisoi median välittämää pinnallista seksuaalivähemmistökäsitystä ja heitti vielä piikin ennakkoluulojen tarkoitushakuista ylläpitämistä kohtaan.

Kohta, jota keskustelun aloittaja lainasi, kuvasi selvästikin kirjoittajan saamaa vaikutelmaa viihdeohjelmien homokäsityksen latteudesta. Ei suinkaan tämän omaa näkemystä, vaan pikemminkin vastakkaista sille.

Minä vaan, laitatko mukaan vielä sen Riitta Suomis-jutun niin päästään katsastamaan sekin.

Alueuutiset 16.4.2005, kirjoittajana Jari Pietiläinen:

Skandinavian suurin gaypaikka kuplii iloa

SATEENKAARIKUNINGATAR VETI HOMOT KAAPEISTAAN

Kaappihomous ei ole urheilulajeista suosituimpia. Seksuaalista suuntautumista peittelee arjessa aiempaa harvempi gay. Ja kun juhlan aika koittaa, homot tuulettavat kunnolla. Kiitos tästä kuuluu Ritu Suomiselle.

Helsingissä on nykyisin yhä vaikeampaa olla piilohomo. Muutama vuosikymmen sitten pääkaupunkiseudulla gaydiskoon eksynyt sai poistua paikalta häpeilleen miltei vilttihattu korvilla - nyt homot, lesbot, transut ja muut vaihtoehtoisesti suuntautuneet paraatimarssivat kaupungin kaduilla rinnat rottingilla.

Muutos yhteiskunnan ilmapiirissä alkoi samaan aikaan, kun Helsinkiin tulla tuiskahti Lapista nainen, joka ei aiemmin ollut jalallaan astunut homojen menomestoihin. Riitta "Ritu" Suominen oli reilu kaksikymppinen villikko, kun sai Rukalle puhelun, jossa häntä pyydettiin töihin Don't Tell Mamaan, sateenkaarikansan keitaaseen.

- Sinnepä jäivät Lappiin sesonkityöt, kun muutin Helsinkiin. Vuonna 1996 Helsingissä ei homoille ollut juuri laisinkaan kokoontumispaikkoja, mutta minä pistin pullat pyörimään ja heitin DTM:ään täyden remontin. Pistin aivan kaikki rahani kiinni paikkaan ja ajattelin, että voihan perse - kuinkahan tässä käy, muistelee Ritu.

Mutta hyvin kävi: Don't Tell Maman kirkas ilme huomattiin laajalti. Vuosikymmenessä Ritusta on kehkeytynyt Helsingin homoväen tuntema kuningatar, joka pistää vipinää myös heteroiden punttiin. Nyt Iso Roobertinkadun DTM:ään uskaltautuvat jopa äidit lapsineen. Ovesta astuu sisään myös moni hetero.

Skandinavian suurin gaykahvilan, -discon ja -yökerhon yhdistelmä tunnetaan myös Suomen ulkopuolella: esimerkiksi ensi kesäksi paikkaan on luvassa bilepaikkojen keisarinna, newyorkilainen drag queen Cherry Wine. Vaahtobileissä, muotinäytöksissä ja vaikkapa Kalkkunan joulubingossa kuplii suvaitseva ilo. DTM on juhlinut myös Halloweenia, Taiteiden yötä ja kohottanut maljan Helmut Newtonin muistolle.

Ritu kiertää työnsä puolesta uutterasti gaypaikoissa ympäri maailmaa. Homojen riemuriihet New Yorkissa, Bangkokissa ja Hongkongissa ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi - Barcelona tsekataan toukokuussa ja Islantiinkin olisi tarkoitus vielä ennättää.

- Ainakin Helsingissä on aika selkeä ero gaypaikkojen ja muiden ravintoloiden välillä. Monissa tavallisissa rafloissa on usein turha yrittää tämän kokoisia tapahtumia, sillä porukka on siellä usein niin kännissä, ettei edes tajua, mitä tapahtuu. Gaypaikoissa sellaista väkeä ei juuri käy, luonnehtii Ritu.

Heterotähdet ovat löytäneet gaypaikkoihin: Hansu ja Pirre sekä Anita Hirvonen ja Paula Koivuniemi esiintyvät - ja saavat homot, lesbot ja transut villeiksi. Monen heterolaulajan klassikkobiisi on päätynyt myös gaykansan kestohitiksi.

DTM on reilun kahdentoista vuoden aikana todistanut pääkaupunkiseudulla ho- mokulttuurin ylösnousemusta. Takavuosien legendaarinen Gay Gambrini on kuollut ja kuopattu, mutta Helsinkiin on puhjennut monta muuta kirjavaa kukkaa, esimerkiksi Roombar, Hercules, Fairy Tale, Con Hombres, Mann's Street tai Sateenkaarikahvila ovat avoinna niin homoille kuin heteroillekin.

Julkisuus kohtelee nyt homoiksi ja lesboiksi tunnustautuvia kannustavasti. Ennen homous diagnostisoitiin "sairaudeksi", mutta nykyisin homomiehet antavat televisiossa joukolla pukeutumis- ja parisuhdevinkkejä, eivätkä lesbot pysyttele poissa perhesarjoistakaan. Toista oli Naapurilähiön aikaan.

- Tämä on ollut todella mielenkiintoista työtä. Olen järjestänyt valtavan paljon ohjelmaa, mutta ideat eivät suinkaan ole vielä lopussa. Eiväthän tässä ole rajana kuin rahavarat. Kaivamalla saattaisi kenties löytää Helsingin seudulta homon tai lesbon, joka ei vielä ole kuullut Suomisesta ja DTM:stä.
- - -
Kainalojuttu on otsikoitu: Riitta "Ritu" Suominen, 32

- Riitta Suominen toimii Don't Tell Maman ravintolapäällikkönä. Hän on pitkän linjan ravintola-ammattilainen, joka valmistui ravintolakokiksi 1992; ammatti-instituutin hän jätti taakseen vuonna 1995. Ennen DTM:ää Suominen työskenteli ravintoloissa Turussa ja Tampereella.

- Annankadulta puolitoista vuotta sitten Iso Roobertinkadulle siirtynyt DTM on 90-prosenttisesti Seta ry:n omistuksessa. Paikka on Pohjoismaiden suurin kahvilan, diskon ja yökerhon muodostama kokonaisuus, jonka gaykansa on ottanut omakseen. Ensi kesänä Suominen aikoo nostattaa myös Kallioon uuden homoille tarkoitetun baarin.

- Monet homot pitävät Ritua äitihahmona, jonka ansiosta helsinkiläinen homous ei ole synkkää värjöttelyä, vaan kukkeaa iloa.
- Minä olen tällainen homomamma. Ja mikä parasta: minulla on valtavan paljon ihania lapsia. Heitä on todella joka lähtöön, nauraa Suominen hersyvästi.

Em. juttu oli mielestäni todella ärsyttävä. Pääkirjoitus taas ei.

Olihan lennokasta tekstiä. Asiavirheitä varmaan vilisee, esim. silmään pisti väite, että Ritu olisi dtm:n palkollisena omilla rahoillaan pistänyt Annankadun dtm:n remonttiin...

Kiitti Minä vaan vaivannäöstä. Viimeinen kappale onnistuu olemaan hersyvän ärsyttävä

Ritu mainosti jutulla itseään. Aivan kuin homokulttuuri olisi heterovetoista.

Luin molemmat artikkelit ja mitä tuohon Ritusta kertovaan juttuun tuli, totesin sen olevan valikoivasti Ritun lobbaustarina. Joskin ne jutut, joita olen vuosien varrella Ritusta kuullut, eivät ole olleet aina niin mairittelevia hänen kannaltaan - kuin mitä tuon lehtijutun perusteella voisi olettaa.

Ensinnäkin heräsi kysymys, mitä DTM:ssä on tapahtumassa, kun Ritua näin tuodaan julkisuuteen? Haetaanko ravintolapäällikölle julkisuutta, enemmän kuin DTM:lle. Tälläkin foorumilla on kommentoitu ko. ravintolan ja ravintolapäällikön toimia - välillä rajustikin. Eikä ne ravintolatoiminnan linjaukset ravintolapäällikön taholta ole olleet ihan kaikille asiakkaille mieleen. Liiallinen heteroystävällisyys saattanee kostautua dtm:n kohdalla, kuten Lostarin kohdalla kävi.

Mitä sitten tulee AU:n pääkirjoitukseen, niin muutama sana siitäkin. En kokenut sitä mitenkään osoittelevana tai loukkaavana. Heterolta kun ei voi odottaa pääkirjoituksessakaan tällaisessa asiassa kuin mielipiteitä. Ja pääkirjoitus, jos mikään, on mielipidekirjoitus. Annettakoon päätoimittajille ( ja muille pääkirjoitusten tekijöille) anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät;) - tuollaisesta nyt kannata herkkänahkainen olla ja ärsyyntyä. Hyvä, että homoista kirjoitetaan päivä päivältä avoimemmin. Ehkä jossain vaiheessa se kirjoittaminenkin on asiallista, eikä noiden karrikoitujen, ranteitaan heiluttelevien muka-niin-homojen arviointia. Homoudella on monet kasvot ja äärikuvaukset eivät ole ne ainoat oikeat.

"SATEENKAARIKUNINGATAR VETI HOMOT KAAPEISTAAN" Just...

Jos Ritu on saanut kyseisen artikkelin luettavakseen ennen sen julkaisemista, häneltä puuttuu terve annos itsekritiikkiä tai sitten hän vain on juuri niin tyhmä, kuin olen aina ajatellutkin. Sylkäisisin päällensä, ellen osaisi käyttäytyä. Jos sillä naisella on yhtään älyä päässään, ainakin häntä pitäisi pikkaisen nyt nolottaa.