Homotiheys

Joskus vaan tuntuu, että Stadin homotiheys on aivan maailmanluokkaa. Johtuen maamme rakennemuutoksesta ja siitä että on vain yksin suurkaupungilta vaikuttava (!) kaupunki. Ja tietysti siitä harhasta, että homona poimii homot esiin katukuvassa ym.

Mutta... asun aivan keskustassa, talossani on 30 asuntoa ja niistä neljässä asuu homoja!

Hassua kuinka helsinkiläiset kuvittelevat asuvansa jossain metropolissa.. *hekotus* Suomessa ei ole ainuttakaan suurkaupunkia. Ja Helsingin homotiheys häviää mennen tullen esim. kaikille muille pohjoismaisille pääkaupungeille.

Eipäs yritetä taas tehdä tästä mitään Helsinki - muu Suomi tai Helsinki - Tukholma/Kööpenhamina/Oslo -taistelua.

Aloittaja 'tseko' kirjoitti kyllä ihan selvästi, että Helsinki on suurkaupungilta _vaikuttava_ kaupunki. Tämä pitää varmaan paikkansa, jos istuskelee Kaivokadun jalkakäytävän reunalla perjantai-iltapäivänä klo 16.15 tai lauantaina yhdeltä kolmen sepän patsaalla.

Ja homotiheys on melkoinen, ainakin täällä Kalliossa, jossa ei juuri korttelin mittaa ehdi kävellä, ettei joku tai muutama 'piireistä' tuttu kasvo vastaan tulisi.

Ja onhan täällä myös somaleita, arabeja, venäläisiä, mustalaisia, stadilaisjuntteja, mikkeliläisiä, vietnamilaisia, kiinalaisia, narkkareita, sekoboltseja, alkoholisteja, mummoja, ortodoksipappeja, rokkareita, saatananpalvojia, kansanedustajia jne. jne.

Siinä on minulle ainakin suurkaupunkia ihan riittämiin. Eikä se silti tee tästä paikasta yleisesti katsoen sen parempaa tai huonompaa kuin mistä tahansa muusta paikasta, jota joku saattaa kodikseen kutsua. Usein meno ärsyttää, toisinaan taas ei. Keskimäärin kai kuitenkin viihdyn, kun en ole muuallekaan muuttanut.

Tulkaamme siis itse kukin onnellisiksi siellä mihin tunnemme kuuluvamme, muita halveksimatta tai kadehtimatta - taikka itseämme jalustalle korottamatta.

No Oslo kyllä häviää Helsingille siinä "metropolifiiliksessä", Kööpenhamina on kyllä aivan omaa luokkaansa. Tukholma on aika samantyyppinen kuin Helsinki. Pohjoismaista ei löydy yhtäkään johonkin Lontooseen/Berliiniin/Pariisiin/New Yorkiin verrattavaa virallista metropolia, vaikka mitä sanoisitte, niin ei se köpiskään kyllä kovin lähellä mitään Lontoota ole.

Mut mun mielestä se on ihan jees, Helsinkin on vähän semmonen "pieni-suuri" kaupunki. Homotiheys on kyllä varmaan väestöön nähden samaa luokkaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Pohjoismaista en tiedä, mut olen asunut Pariisiss ja Pietariss. Molemmat suurkaupungit aika vapautuneita (jopa Pietarissa ollaan avoimemmin ku Stadissa!) mutta tuo "tiheys" (jos sitä voi noin kutsua, sillä moni on vaan käymässä muualta) on jotain omaa luokkaa Hesassa. Ei tarvii ku metrosta tulla rautikall, ku joka toinen vilkuilee. Oltuaan täll ekaa kertaa tosiaan olin aivan hämillään, onko kaduilla vain homoja?! ...ainakin siltä vaikutti... Tietysti kuten jo mainittu itse poimii meikäläisiä joukosta ja herkemmin kiinittää huomioo homoon ku vaunuja työntävään perheisään...

Jo meni suuren maailman hommaksi keskustelu.
Täällä maaseudulla se on aivan toista!
Kuitenkin kilometrin päässä asustaa yksi miespari omakotitalossaan. Ne on niin omissa oloissaan ja en tiedä missä ne kulkevat, kun heitä ei näy missään. Ehkä heillä on omaa kivaa.

Niinno... en sitten tiedä mitä alkuperäinen kirjoittaja tarkoitti "maailmanluokkaa" -ilmaisullaan, mutta: eiköhän Suomen mittakaavassa Helsingin homotiheys ole ihan omaa luokkaansa.

Ihan ekaksi kait täytyy todeta, ettei seuraavaa kommenttia ole mitenkään tarkoitettu muun Suomen loukkaukseksi: Helsingin ilmapiiri vain on Suomessa huomattavasti ystävällisempi ja luonnollisempi homoja kohtaan kuin lähes koko muu Suomi. Ja Kallio on näille maaltamuuttajille erittäin luonnollínen paikka "pesiytyä": lähellä keskustaa, mutta kuitenkin kohtuuhintainen. Ymmärrän hyvin, vaikka itse en siellä asustele.

Ja Suomessa Helsinki on ainoa edes metropolin _tuntuinen_ paikka, ainakin näin kesäisin. Marraskuisessa räntäsateessa se on ihan sama onko täällä vai Köyliössä (edelleen mitenkään mm Köyliötä mollaamatta).

Homoja on hyvin vähän, korkeintaan 1% kansasta mutta sekin on tosin aivan liian yläkanttiin, realistisempi luku olisi 0,6 %.

Homot usein luulevat heteroitakin homoiksi, itseasiassa muualla kuin homobaareissa tai muisssa homo tapahtumissa niin ehdoton enemmistö niistä homojen kaduilla toiseksi homoksi luulemista ihmisistä on kuitenkin vain maailmaa silmillään seuraavia - yleensä ihmiset katsovat mieluummin toisiaan kuin harmaata asfalttia - ihmisiä.

Kaiken kukkaraksi homoista suurin osa on rumempia tai vähemmän miellyttävämmän näköisiä ihmisiä kuin heterot(kts. keskustelut homous on surkeutta 1 ja 2), eli juuri ne joihinka homojen unelmoiva silmä harvemmin osuu pitemmäksi aikaa, ovat niitä todellisia iskettäviä homoja.

Homojen olisikin aika herätä haavemaailmastaan.

Olisi mielenkiintoista kuulla, että mihin tilastoihin tuo 0,6% käsitys perustuu. Psykologian alan ammattilehdissä julkaistujen asiaa koskevien tutkimusten tulokset ovat kovasti vaihtelevia, mutta liikkuvat välillä 2-10%.

Tuon 0,6% mukaan arvioituna pääkaupunkiseudulla olisi seksuaalipakolaiset huomion ottaen n. 10 000 homoa. Jos otetaan huomiioon pelkästään 20-30 -vuotiaat miespuoliset bilehileet, on luku noin 1000. Suurin osa ihmisistä ei viihdy baarissa, joten ikäluokan 20-30 vuotta suuruudeksi voidaan arvioida 4000. Kun otetaan lesbot huomioon saadaa n. 8000. Ja kun odotettavissa olevan elinikä on n. 75 vuotta, voidaan ajatella, että pääkaupunkiseudulla on noin 60 000 homoa ja lesboa. Plus tietysti tuhansittain transvestiittejä ja transseksuaaleja sekä satoja tuhansia biseksuaaleja...

Mihinköhän tilastoihin tuo käsitys homojen rumuudesta mahtaa perustua?

Tuollaisia samaan tyyliin kirjotettuja kommentteja homouden harvinaisuudesta ja surkeudesta on alkanut viime aikoina levitä kaikennäköisillä keskustelupalstoilla. Epäilen, että kaiken takana on yksi ja sama henkilö.

Jahas. Taas Haavio-Mannilan ja Kontulan poliittinen prosenttiluku 0,6%.

Olen väitöskirjassani osoittanut kuinka hatariin otantamenetelmiin H-M:n ja Kontulan prosenttiluvut perustuvat:
http://www.finnqueer.net/juttu.cgi?s=90_10_1

Miksi nimimerkki Totuus ja Kristillisdemokraatit ripustautuvat
näin huteriin menetelmiin?

Mutta: silloin kun halutaan vähätellä homojen lukumäärää, heitellään Kontulan lukuja (0,6%).

Silloin taas kun halutaan pelotella homojen määrällä, kuten aidsin yhteydessä, heitetään kaikkein suurimpia lukuja mitä löytyy Kinseyn ym. kirjallisuudesta. Eräs tunnettu epidemiologi varoitti, että jopa puolella miesväestöstä saattaa olla ollut miesseksiä joskus (50%).

Vähän rehellisyyttä!

Olli Stålström

Kiitos Olli!

Kerrankin joku oikeasti asioista tietävä henkilö laittaa kommenttia tämän tyyppisiin keskusteluihin. Olet enemmän kuin oikeassa siinä, että kaikenlaisia käsityksiä homoista vedätetään aina siihen suuntaan kuin vedättäjällä on tarve. Ja jotkut onnettomat uskovat kaiken. :)!

"Eräs tunnettu epidemiologi varoitti, että jopa puolella miesväestöstä saattaa olla ollut miesseksiä joskus (50%)."

Hieman ilkeästi voisi sanoa, että jokainen ns. heteromies, joka on harrastanut seksiä oman kouransa kanssa, voi ilman merkittäviä ongelmia tarvittaessa harrastaa seksiä myös toisen miehen kanssa. Onko asiassa mitään periaatteellista eroa?

Toinen homo: aivan oikein. Yhdessä suurimmista miesseksitutkimuksista, Kinseyn ryhmän v. 1948 tekemässä, joka käsitti yli 4000 miestä, todettiin että 37:llä prosentilla kaikista tutkituista miehistä ja 50%:lla niistä jotka olivat naimattomia vielä 35:n vuoden iässä oli ollut ainakin yksi seksikontakti samaa sukupuolta olevan kanssa.

Tuo 37% olisi kaksi miestä viidestä. Tiedän itse miten helposti tuollainen 37% syntyy esim luokkatovereiden ja pihakavereiden keskuudessa, esim minulla itselläni.

Silti varottaisin väittämästä, että homojen lukumäärä olisi 37%. Se syntyy usein kiimaisten murrosikäisten kundien hevosenleikistä.

Minua vain harmittaa, että kun peloteltiin aidsin leviämisellä, maamme johtavat epidemiologit pelottelivat juuri noilla kimpparunkkuluvuilla, että nyt kolmasosa Suomen kansasta on kuolemanvaarassa.

Nyt nämä pelottelijat ovat hiljaa ja toivovat ettei kukaan muista heidän pelotteluaan.

En ota kantaa siihen mikä on homojen tarkka lukumäärä. Mielestäni sitä ei voi eikä tarvitse mitata.

Sen sijaan haluaisin pakottaa HaavioMannilajaKontulan
(0.6%) ja ValleVaheriSuniValtosen (37%) tappelemaan keskenään homojen lukumäärästä, homouden määritelmistä ja sen yhteiskunnallisista merkityksistä.

Haluaisin tehdä sen oikeusistuimessa, jossa kunkin ryhmän olisi pakko ilmaista vastaamattomuusprosenttinsa ja muut metodologiset ongelmansa.

Sitä ilmenisi se, että mitä huolimattomampi otanta, sitä pienempi lukumäärä. Homotiheys kuvaa siis ainoastaan mittausmenetelmän tarkkuutta, ei muuta.

Mutta kannattaako tästä tapella? Ei se mene perille niille, joiden aivot ovat dogmien lukitsemia.

Ollaan vain me itse tarkkoja siitä, ettemme heitä ilmaan poliittisesti valikoituja prosenttilukuja. Eikö vain?

Meidän talossa on 12 asuntoa ja 5 homoa!!! Me ei kukaan tunnettu toisiamme ennenku muutettiin tänne. (Asun Tukholmassa)

Mietin juuri noita homojen sijoittumiseen eri asuntoalueille vaikuttavia tekijöitä. Helsingistä en tiedä mutta Tampereella tuntuu olevan keskittymää Hämeenpuiston tuntumassa ja Kalevassa. Mutta miksi? Lyhyt etäisyys kaupunkiin (=kävelymatka), perinteistä vanhempaa asuinaluetta, keskimääräistä kalliimmat neliöhinnat, yleensä siis kivitaloja jne.