Ärsyttää

On se kyllä kumma kun meikäläisille olis tarjolla asipitoista ohjelmaa niin ei kelpaa. Tänäänkin oli Pride-viikon ohjelmassa paneelikeskustelu "siitä itsestään". Niin paikalla oli vai kourallinen porukkaa. Onko tosiaan niin että sen ohjelman pitää liittyä jotenkin johonkin "in"-asiaa. Mutta kun tarjolla ei ole seksiä, muotia jne.... niin silloin pysytään kotona. Älkää enää valittako että että että teille ei tarjota mitään JÄRKEVÄÄ.

Liekö mahdollista että ohjelman järkevyys ja mielenkiintoisuus on kovasti henkilökohtainen asia? Tällä kertaa kiinnosti ilmeisimmin ns. kiviäkin.

Mikä oli kyseinen hiljainen ohjelmanumero? Oliko kyseessä "Mistä on kyse"? Sinne en esimerkiksi minä valitettavasti halustani huolimatta ehtinyt (enkä syytä varhaista ajankohtaa, vaan omia muita touhuja. Ei-lomalaisille aika saattoi olla hankala?).

Itse kävin tänään kahdessa tilaisuudessa. "Minun Helsinkini" -dokumentin ensiesittelyssä oli paikalla jonkin verran porukkaa. Toivottavasti ensi pyhänä on enemmän, sillä dokkari oli oikeasti hyvä ja hyvin tehty.

Sieltä riensin "Eihän heterotkaan kerro... --" -keskustelutilaisuuteen, joka valitettavasti oli päällekkäin edellisen kanssa. Siellä oltiin kuin sillit suolassa. Se näytti kiinnostavan.

Täytynee toivoa kuitenkin että jatkossa asiaohjelmat kiinnostavat jatkossa. Sillä niin suuri vaiva niiden valmistamiseen on kuitenkin tehty, sekä järjestäjien että esim, vaikka luennoitsijoiden taholta. Itseä ainakin harmittaa kun en pääse kuuntelemaan tänään Malkuksen luentoa (tulee vieraita). Mutta Jarkkoa ja Oskua täytyy ehdottomasti mennä katsomaan.

Tuo on monien tapahtumien järjestäjien ja ryhmien vetäjien ongelma. Helsingissä ei vain tunnu riittävän porukkaa erilaisiin tapahtumiin. Vai nyhjäävätkö suomalaiset vaan tavallista enemmän kotona? Enivei, toivotaan että viikonlopun tapahtumiin riittää väkeä...

Markkinoinnin puute on varmaan _yksi_ selittävä tekijä. Niissä tapahtumissa mitä itse olen ollut järjestämässä ei ole juurikaan ollut varaa panostaa rahallisesti markkinointiin. Eivätkä ilmaisetkaan markkinointikanavat ole olleet hirveän tuloksellisia.

Tiesin ennakolta Priden olevan kuun lopussa ja heti matkoilta palattuani etsin Setan sivulta ohjelman käsiini. Kiinnostavimmilta vaikuttivat lyhytelokuvat ja puistojuhla. Kaverin houkuttelun takia menin torstai-iltana kuuntelemaan&katselemaan Mattia (ei kuulu suosikkeihini; enkä kehdannut kieltäytyä kun viime tapaamisesta oli jo vierähtynyt pitkä aika). Maman jonossa sitten huomasin, että siellä on myös ruotsalaista dragshowta tarjolla. Dragshowsta pidinkin kovasti. Mitään muistikuvaa minulla ei ole shown maininnasta kun luin (ekaa kertaa) ohjelmaa - lienenkö lopettanut päivän ohjelman lukemisen mainintaan Matin showsta.

Mitään elämää suurempaa Pride-tapahtuma ei minulle merkitse, ja aika laiska ja mukavuudenhaluinenkin olen. Ehkä minut olisi saanut useampaankin tilaisuuteen saattamalla ohjelma aiemmin ja vahvemmin tietoisuuteeni. Tämä tosin olisi ollut hieman hankalaa kun en juurikaan ollut kesäkuussa netin ääressä eikä itselleni tule Z-lehteä (heh: näköjään tuossa alhaalla on pyörinyt banneri - nyt sen vasta tajusin!). Kaikki kiitos kuitenkin Priden järjestäjille ja sponsoreille, hienoa että ohjelmaa on tarjolla!