Nykyään tuntuu olevan valalla jonkinlainen ”homotrendi”, Homoudesta on Heteroiden keskuudessa tulossa muoti-ilmiö.
Itse olen tosin eri mieltä kuin monet muut, jotka väittävät suvaitsevaisuuden tätä kautta homoja kohtaan lisääntyneen. Itse asiassa olen täsmälleen PÄINVASTAISTA mieltä!
Sitä mukaa kun seksi ja talous vapautui 90-luvulla laman jälkeen, niin monessa mielessä Homojen asema pikemminkin heikkeni, kuin parani. Homous niin kuin seksuaalisuus yleensä, oltiin ennen tuota aikaa pidetty yksityisasiana; nyt siitä oli tullut julkinen. Seksiä tungettiin vuosikymmenien, ehkä jopa vuosisatojen patoutumien jälkeen joka ikiseen kolkkaan. Ja tämä ”vapaa” seksuaalisuus ilmeni nimenomaan raakana heteropornona.
Tämän seuraukset ovat selvästi nähtävissä esim kouluissa ja Lukioissa. Heterouden roolimallit ovat tulleet takaisin entistä ehompina. Nuorten ja lasten pahoinvointi on samaan aikaan lisääntynyt, kun miehen ja naisen roolit ovat entistä vankemmin hakattu kiveen. Niitä tuputtaa mm seksillä pyörivä media, ja mm vaate ja musiikki teollisuus. Pojille myydään ”miehekkäitä” ylisuuria vaatteita, joissa he näyttävät ”ganstereilta”, ja jo pikkutytöille turputetaan meikkiä ja napapaitoja. Kaikki on kääntynyt päälaelleen: Se joka ei tällä lailla avoimesti tuo julki ”luonnollista” seksuaalisuuttaan, on friikki. Yhä enemmän ylitöissä käyvät ja pääosin kaupungeissa asuvat vanhemmat ovat nostaneet kädet ylös: joskushan sen nuoren on aikuiseksi kasvettava, jos tuo nyt mitään kypsää aikuisuutta edes on olevinaan! Naapurin kateelliset mummot eivät enää valvo, ja se näkyy holtittomassa seksikäyttäytymisessä, väkivallassa ja juopottelussa!
Jotkut ovat tehneet sen virhearvion, että ovat luulleet tällaisen holtittoman ja ”vapaan” käytöksen edistävän myös seksuaalivähemmistöjen asemaa, ovathan hekin marginaaleja, niin kuin nuoret. Tähän voisi heittää jo iän ikuisen, mutta aina ajankohtaisen fraasin: vapaus ei ole MITÄÄN, ilman vastuuta. Näin on valitettavasti yhä myös 2000-luvulla bilettämistä ja vastuuttomuutta korostavalla vuosituhannellamme. Ja voi hyvin kysyä, mitä vapautta on elää median luomien seksuaaliroolien vankina? Miehiltä on kielletty kaikenlainen feminiinisyys, naisellisuus ja heikkous, ja naisista on taas jälleen tehty eläviä panokoneita: Sukupuolirooleissa on siis menty takaisin vähintään puoli vuosisataa. Kuka tästäkin hyötyy?
No, kuten aiemmin sanoin, ne jotka näiden roolimallien ohella niihin liittyviä oheistuotteita nuorille myyvät. Ja isi ja äitihän sen loppujenlopuksi omasta kukkarostaan kustantavat; välillä ehkä jopa naapuri(veroeurojen muodossa). Moni on luullut, että tällainen elämänmallikin merkitsee homoille todellista vapautta. He eivät voisi tosiasiassa olla enempää väärässä!
Aina kun suomalaisessa julkisuudessa puhutaan seksistä ja seksuaalisuudesta, tarkoitetaan aina HETEROSEKSUAALISUUTTA. Joitain poikkeuksia voidaan tehdä korkeintaan lesbo ja bi naisia, jotka mielyttävät tyyleistä ja trendeistä päättävien hetero miehien silmää. Muuten seksuaalisuuden määrite on suomessa kapea, välillä jopa suorastaan huolestuttavan kapea: esim anaaliseksistä puhuttaessa tarkoitetaan lähes aina vain, ja luonnostaan Heteroiden välistä anaaliseksiä. Homofobia on siirtynyt jo komiikan puolelle; Homojen välinen anaaliseksi on jotenkin perverssiä ja sairasta vain, koska Homot harjoittavat sitä. Esim Helsingin seksimessuilla niin kuin valtamediassa on nähtävissä pääosin vain naisten välisen seksuaalisuuden edustavan homoerotiikkaa. Tämä on 2000-luvun vapautta suomessa; periaatteessa kaikki ovat vapaita tekemään mitä tahansa, käytännössä pieni piiri päättää, missä mennään.
Huolestuttavinta on mielestäni ollut lähiaikoina Heteroiden kaksinainen suhtautuminen homoihin. Perverssit ja luonnottomat sekasikiöt ovat muuttuneet sätkynukeiksi, kun mitä erilaisimmat ryhmittymät ovat ryhtyneet käyttämään meitä keppihevosinaan. Mieleen tulee näin aluksi Helsinki-liiton raportti suomen ihmisoikeustilanteesta, jossa suomi haukuttiin maan rakoon, kun turvapaikkahakemusten käsittelyä oltiin lyhennetty. Ohimennen liitto mainitsi, että myös homoseksuaaleja syrjitään yhä käytännössä paljon 2000-luvun suomessa.
Helsinki-Liiton raportti oli tyypillinen kuva homoista 2000-luvun sekavassa hetero maailmassa; Kun näitä MEILLE tärkeitä ihmisiä sorretaan, niin kai nyt niitä homojakin? Eikös se rasismikin osaltaan lisää Homofobiaa?
Käsitys on valovuosien päässä tavallisten homojen elämässä 2000-luvun suomessa. Tavalliset, valkoiset keskiverto homot, kokevat suomessa syrjintää riippumatta siitä, miten suomi kohtelee turvapaikanhakijoita. Ei Esim Natsi Saksassa tai 30-luvun Yhdysvalloissa homojen asema oleellisesti eronnut toisistaan; pikemminkin saksalaiset ottivat mallia amerikasta tässä asiassa kuin toisinpäin. Tämä suhtautuminen on ollut tyypillistä senkin jälkeen; Homofobia on ollut näkyvä osa yhteiskuntaa kautta aikojen, vaikka muitten vähemmistöjen asema olisikin muuttunut. Yhdysvalloissa on esim vielä 13-osavaltioita, joissa kahden aikuisen miehen harjoittamasta seksistä voi kevyesti saada 20-vuoden vankeustuomion, eikä ole mitään takeita, että Presidentti Bush vahvistaa korkeimman oikeuden päätöksen, joka tekisi homojen syrjinnästä laitonta koko Yhdysvalloissa, kun taas esim suurimmassa osassa maan yliopistoja käytetään jo rotukiintiöitä!
Sama asenne on muuten entistä enemmän saamassa valtaa myös suomessa: ”suvaitsevaisuudesta” puhuttaessa tarkoitetaan lähes aina vain maahanmuuttajia. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta: Heterot suvaitsevat väristä riippumatta vain toisiaan, ja korkeintaan pyrkivät käyttämään homoja keppihevosina omien tavoitteittensa saavuttamiseksi. Räikeimmin tämä ilmeni viikko sitten, kun Helsingin Sanomissa Saska Snelman kirjoitti, että homot ja muut ”luovat” ihmiset pitävät suomea tulevaisuudessa pystyssä, kun Nokia on lähtenyt. Moni otti artikkelin vastaan ilolla ja riemulla, itse olin sen sijaan kauhuissani: Näinkö epätoivoiseksi nämä ”trendikkäät” ihmiset ovat tulleet? Kun he ovat esim mokanneet maahanmuuttajien ja nuorten kanssa, yrittävät he nyt luoda meistä trendikkäistä pikku lemmikkejään, joilla nostavan menneitten aikojen uskottavuutensa rippeitä. Sama linja jatkui muuten tämän viikonlopun Ilta-Sanomissa, joissa oltiin huolissaan Ministeri Johannes Koskisen yrityksistä rajoittaa vapaata viinan tuontia Virosta, ja verrattiin tätä koventuneisiin asenteisiin homoja kohtaan?
Jokaisen sopi nyt kysyä, kumpi ajaa etujanne paremmin, vai ajaako kumpikaan;Viinalla läträävä sekava ja mölisevä nuorisojoukko, joka elää median luomissa illuusiossa ja keinotekoisissa, äärimmäisen pinnallisissa roolimalleissa, vaiko ne, jotka ovat huomanneet maamme rappion, ja todella pyrkivät tekemään jotain sen estämiseksi. Kummasta on teille suurempi uhka, vai onko kummastakaan: Liberaaleista ja kulturelleista pintaliitäjistä, jotka haluavat täyttää tämän maan(hetero)seksillä, viinalla, huumeilla ja ulkomaalaisilla, vaiko Toni Halmella, joka on rikkonut hyvinvointivaltion YHTÄ pyhää sääntöä :hän on kehdannut kysyä, kuka tämän kaiken maksaa? No maksajia olette mm te. Te kustannatte pinnallisen pikku Heteroeliitin juhlinnan ja kännäämisen, ja mm teidän palkkaamat viranomaiset pitävät huolen, etteivät he ikinä joudu vastaamaan teoistaan. Ja teille kulutusjuhlaa pyörittävä media selittää teille, että teidän oikeutenne ovat uhattuina, jos suomesta ei käännytetä perusteettomasti maahan tulleita turvapaikkaturisteja, tai jos maassa aletaan antaa murhaajille, raiskaajille ja vandaaleille sen mitä he ANSAITSEVAT, ainaisen päähän taputuksen sijaan. Jokainen voi olla mitä mieltää haluaa provosoivasta pikku ajatusryöpystäni, mutta miettikääpä kuitenkin vielä sen lukemisennekin jälkeen tätä: Millä lailla tämä nykyinen ”vapautuminen” on todella parantanut teidän elämäänne? Mitä ”vapautta” ovat teille tuoneet agraarisista periferioista tulleet ihmiset, joitten maissa teidät luultavasti teloitettaisiin alle minuutissa, tai valkoinen pilalle hemmoteltu, mölyävä, rättikännissä paikkoja rikkova nuoriso, tai media, joka pumppaa joka tuutista heterojen ”vapaudelle” niin kallisarvoista kertakäyttö pornoa, joka on selibaattisen, perinteisen perhe-elämän ainoa vaihtoehto?
Itse olen tosin eri mieltä kuin monet muut, jotka väittävät suvaitsevaisuuden tätä kautta homoja kohtaan lisääntyneen. Itse asiassa olen täsmälleen PÄINVASTAISTA mieltä!
Sitä mukaa kun seksi ja talous vapautui 90-luvulla laman jälkeen, niin monessa mielessä Homojen asema pikemminkin heikkeni, kuin parani. Homous niin kuin seksuaalisuus yleensä, oltiin ennen tuota aikaa pidetty yksityisasiana; nyt siitä oli tullut julkinen. Seksiä tungettiin vuosikymmenien, ehkä jopa vuosisatojen patoutumien jälkeen joka ikiseen kolkkaan. Ja tämä ”vapaa” seksuaalisuus ilmeni nimenomaan raakana heteropornona.
Tämän seuraukset ovat selvästi nähtävissä esim kouluissa ja Lukioissa. Heterouden roolimallit ovat tulleet takaisin entistä ehompina. Nuorten ja lasten pahoinvointi on samaan aikaan lisääntynyt, kun miehen ja naisen roolit ovat entistä vankemmin hakattu kiveen. Niitä tuputtaa mm seksillä pyörivä media, ja mm vaate ja musiikki teollisuus. Pojille myydään ”miehekkäitä” ylisuuria vaatteita, joissa he näyttävät ”ganstereilta”, ja jo pikkutytöille turputetaan meikkiä ja napapaitoja. Kaikki on kääntynyt päälaelleen: Se joka ei tällä lailla avoimesti tuo julki ”luonnollista” seksuaalisuuttaan, on friikki. Yhä enemmän ylitöissä käyvät ja pääosin kaupungeissa asuvat vanhemmat ovat nostaneet kädet ylös: joskushan sen nuoren on aikuiseksi kasvettava, jos tuo nyt mitään kypsää aikuisuutta edes on olevinaan! Naapurin kateelliset mummot eivät enää valvo, ja se näkyy holtittomassa seksikäyttäytymisessä, väkivallassa ja juopottelussa!
Jotkut ovat tehneet sen virhearvion, että ovat luulleet tällaisen holtittoman ja ”vapaan” käytöksen edistävän myös seksuaalivähemmistöjen asemaa, ovathan hekin marginaaleja, niin kuin nuoret. Tähän voisi heittää jo iän ikuisen, mutta aina ajankohtaisen fraasin: vapaus ei ole MITÄÄN, ilman vastuuta. Näin on valitettavasti yhä myös 2000-luvulla bilettämistä ja vastuuttomuutta korostavalla vuosituhannellamme. Ja voi hyvin kysyä, mitä vapautta on elää median luomien seksuaaliroolien vankina? Miehiltä on kielletty kaikenlainen feminiinisyys, naisellisuus ja heikkous, ja naisista on taas jälleen tehty eläviä panokoneita: Sukupuolirooleissa on siis menty takaisin vähintään puoli vuosisataa. Kuka tästäkin hyötyy?
No, kuten aiemmin sanoin, ne jotka näiden roolimallien ohella niihin liittyviä oheistuotteita nuorille myyvät. Ja isi ja äitihän sen loppujenlopuksi omasta kukkarostaan kustantavat; välillä ehkä jopa naapuri(veroeurojen muodossa). Moni on luullut, että tällainen elämänmallikin merkitsee homoille todellista vapautta. He eivät voisi tosiasiassa olla enempää väärässä!
Aina kun suomalaisessa julkisuudessa puhutaan seksistä ja seksuaalisuudesta, tarkoitetaan aina HETEROSEKSUAALISUUTTA. Joitain poikkeuksia voidaan tehdä korkeintaan lesbo ja bi naisia, jotka mielyttävät tyyleistä ja trendeistä päättävien hetero miehien silmää. Muuten seksuaalisuuden määrite on suomessa kapea, välillä jopa suorastaan huolestuttavan kapea: esim anaaliseksistä puhuttaessa tarkoitetaan lähes aina vain, ja luonnostaan Heteroiden välistä anaaliseksiä. Homofobia on siirtynyt jo komiikan puolelle; Homojen välinen anaaliseksi on jotenkin perverssiä ja sairasta vain, koska Homot harjoittavat sitä. Esim Helsingin seksimessuilla niin kuin valtamediassa on nähtävissä pääosin vain naisten välisen seksuaalisuuden edustavan homoerotiikkaa. Tämä on 2000-luvun vapautta suomessa; periaatteessa kaikki ovat vapaita tekemään mitä tahansa, käytännössä pieni piiri päättää, missä mennään.
Huolestuttavinta on mielestäni ollut lähiaikoina Heteroiden kaksinainen suhtautuminen homoihin. Perverssit ja luonnottomat sekasikiöt ovat muuttuneet sätkynukeiksi, kun mitä erilaisimmat ryhmittymät ovat ryhtyneet käyttämään meitä keppihevosinaan. Mieleen tulee näin aluksi Helsinki-liiton raportti suomen ihmisoikeustilanteesta, jossa suomi haukuttiin maan rakoon, kun turvapaikkahakemusten käsittelyä oltiin lyhennetty. Ohimennen liitto mainitsi, että myös homoseksuaaleja syrjitään yhä käytännössä paljon 2000-luvun suomessa.
Helsinki-Liiton raportti oli tyypillinen kuva homoista 2000-luvun sekavassa hetero maailmassa; Kun näitä MEILLE tärkeitä ihmisiä sorretaan, niin kai nyt niitä homojakin? Eikös se rasismikin osaltaan lisää Homofobiaa?
Käsitys on valovuosien päässä tavallisten homojen elämässä 2000-luvun suomessa. Tavalliset, valkoiset keskiverto homot, kokevat suomessa syrjintää riippumatta siitä, miten suomi kohtelee turvapaikanhakijoita. Ei Esim Natsi Saksassa tai 30-luvun Yhdysvalloissa homojen asema oleellisesti eronnut toisistaan; pikemminkin saksalaiset ottivat mallia amerikasta tässä asiassa kuin toisinpäin. Tämä suhtautuminen on ollut tyypillistä senkin jälkeen; Homofobia on ollut näkyvä osa yhteiskuntaa kautta aikojen, vaikka muitten vähemmistöjen asema olisikin muuttunut. Yhdysvalloissa on esim vielä 13-osavaltioita, joissa kahden aikuisen miehen harjoittamasta seksistä voi kevyesti saada 20-vuoden vankeustuomion, eikä ole mitään takeita, että Presidentti Bush vahvistaa korkeimman oikeuden päätöksen, joka tekisi homojen syrjinnästä laitonta koko Yhdysvalloissa, kun taas esim suurimmassa osassa maan yliopistoja käytetään jo rotukiintiöitä!
Sama asenne on muuten entistä enemmän saamassa valtaa myös suomessa: ”suvaitsevaisuudesta” puhuttaessa tarkoitetaan lähes aina vain maahanmuuttajia. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta: Heterot suvaitsevat väristä riippumatta vain toisiaan, ja korkeintaan pyrkivät käyttämään homoja keppihevosina omien tavoitteittensa saavuttamiseksi. Räikeimmin tämä ilmeni viikko sitten, kun Helsingin Sanomissa Saska Snelman kirjoitti, että homot ja muut ”luovat” ihmiset pitävät suomea tulevaisuudessa pystyssä, kun Nokia on lähtenyt. Moni otti artikkelin vastaan ilolla ja riemulla, itse olin sen sijaan kauhuissani: Näinkö epätoivoiseksi nämä ”trendikkäät” ihmiset ovat tulleet? Kun he ovat esim mokanneet maahanmuuttajien ja nuorten kanssa, yrittävät he nyt luoda meistä trendikkäistä pikku lemmikkejään, joilla nostavan menneitten aikojen uskottavuutensa rippeitä. Sama linja jatkui muuten tämän viikonlopun Ilta-Sanomissa, joissa oltiin huolissaan Ministeri Johannes Koskisen yrityksistä rajoittaa vapaata viinan tuontia Virosta, ja verrattiin tätä koventuneisiin asenteisiin homoja kohtaan?
Jokaisen sopi nyt kysyä, kumpi ajaa etujanne paremmin, vai ajaako kumpikaan;Viinalla läträävä sekava ja mölisevä nuorisojoukko, joka elää median luomissa illuusiossa ja keinotekoisissa, äärimmäisen pinnallisissa roolimalleissa, vaiko ne, jotka ovat huomanneet maamme rappion, ja todella pyrkivät tekemään jotain sen estämiseksi. Kummasta on teille suurempi uhka, vai onko kummastakaan: Liberaaleista ja kulturelleista pintaliitäjistä, jotka haluavat täyttää tämän maan(hetero)seksillä, viinalla, huumeilla ja ulkomaalaisilla, vaiko Toni Halmella, joka on rikkonut hyvinvointivaltion YHTÄ pyhää sääntöä :hän on kehdannut kysyä, kuka tämän kaiken maksaa? No maksajia olette mm te. Te kustannatte pinnallisen pikku Heteroeliitin juhlinnan ja kännäämisen, ja mm teidän palkkaamat viranomaiset pitävät huolen, etteivät he ikinä joudu vastaamaan teoistaan. Ja teille kulutusjuhlaa pyörittävä media selittää teille, että teidän oikeutenne ovat uhattuina, jos suomesta ei käännytetä perusteettomasti maahan tulleita turvapaikkaturisteja, tai jos maassa aletaan antaa murhaajille, raiskaajille ja vandaaleille sen mitä he ANSAITSEVAT, ainaisen päähän taputuksen sijaan. Jokainen voi olla mitä mieltää haluaa provosoivasta pikku ajatusryöpystäni, mutta miettikääpä kuitenkin vielä sen lukemisennekin jälkeen tätä: Millä lailla tämä nykyinen ”vapautuminen” on todella parantanut teidän elämäänne? Mitä ”vapautta” ovat teille tuoneet agraarisista periferioista tulleet ihmiset, joitten maissa teidät luultavasti teloitettaisiin alle minuutissa, tai valkoinen pilalle hemmoteltu, mölyävä, rättikännissä paikkoja rikkova nuoriso, tai media, joka pumppaa joka tuutista heterojen ”vapaudelle” niin kallisarvoista kertakäyttö pornoa, joka on selibaattisen, perinteisen perhe-elämän ainoa vaihtoehto?