Väkivallan pelko

Kuinka avoimesti Suomessa parhaimmillan voi olla homo?
Itse asun peräkylällä pohjanmaalla, joten haluan tietää mikä on toinen ääripää.

Voiko Suomessa missään esim. kulkea avoimesti käsi kädessä, suukotella, istua sylikkäin puiston penkillä, suudella intohimoisesti ihmisvilinässä? Vai pitääkö kaikki kanssakäyminen jättää neljän seinän sisälle tai homobaarin hämärään?

Nuohan ovat asioita, mitä heterot tekevät jopa täällä pohjanmaalla. Voiko homopari tehdä noin missään?
Kuinka suuri on pelko tulla hakatuksi? Minua eivät sanat satuta. Väkivalta on se mikä pelottaa ja täällä kotisijoillani saa pysymään kaapissa.

Pelko on usein omassa päässämme, kuten myös usein näyttämisen halu....

Olen pari kertaa ollut todella avoimesti miehen kanssa Kalliolaisessa heteroräkälässä, tai oikeastaa useassa sellaisessa, eikä ketään näyttänyt kiinnostavan...

Kannattaa käyttää omaa järkee... moni turisti näyttää helsinkiläisessä katukuvassa olevan erittäin avoimesti sitiä mitä on...

En koskaan kuullut, että homopareille olisi Helsingissä tullut ongelmia julkisista hellyydenosoituksista. Ja tiedän ihmisiä, jotka harrastavat niitä jatkuvasti. Ongelmia ei ole ollut edes silloin, kun Tony Halme on sattunut näkemään :-)

Terveisiä kotikaupungistani Helsingistä. Täällä voi nykyään olla suht avoimesti homo. Turha provosaatio ei tietenkään koskaan edesauta mitään hyvää. Esim. suutelu julkisilla paikoilla ja heteroravintolassa voi aiheuttaa huutelua. Olenpa itse todistanut kun 1994 vielä keskustan Ale-pubista heitettiin tanssilattialla suudellet homot ulos, koska "sitä ei sallita".

Kalliossa ei ole ihan niin auvoisaa kun aina väitetään. Esim. Tenkkaan kerran lyhyeksi aikaa seurassa erehtyneenä vinoilua alkoi kuulua. Pari viikkoa sitten huudeltiin Porthaninkadulla päiväsaikaan. Keskutan tasokkaissakin heterobaareissa hyvin todennäköisesti tulee joltain jossain vaiheessa jotain kommenttia. Siksi itse mieluummin jätän intensiivisimmät hellyyden osoitukset sisätiloihin.

Muistutan kuitenkin, että yleensä huutelijat ovat pelkkiä spurguja tai muuten vaan täysin alkoholisoituneita, joiden puheista ei kannata mitään välittää.

Kyllä sinne dtm:n sisällekin välillä kovin uteliaasti tuijotellaan, kuin eläintarhaan. Ei homous siis täälläkään mitään normaalia ole. Ei tietysti koska Suomessa vielä ollaan.

Sitä paitsi Helsinkiin muuttaminen tuntuu saavan monen pikku homoseksuaalinkin pään pyörälle. Aika pahoja neiti diivoja välillä pyrähtelee ympäriinsä mistään piittaamatta.

Jos rahkeita riittää, niin muuta vaikka Tukholmaan tms. Muussa tapauksessa Helsinki on vapaamielisin vaihtoehto.

Heh tää on hyvä:-)!

Kysymys on mun mielestä siitä, mikä on sopivaa ja mikä ei. Nää ns. parisuhteessa elävät (niin homot kun heterot) kun kävelevät keskellä katua ja seisoskelevat keskellä rullaportaita käsi kädessä ja toisiaan imutellen kuin peläten että toinen parisuhteessa elävistä huomaa yks kaks haluavansa eroon suhteesta ja karkaa pois. Yritä siinä sitten hoidella omia asioita ja pyydellä anteeksi ohittamistasi. Joo tää on oikeesti ääripää. Mun elämää helpottas jos nää ns. parinvaihtajat ymmärtäisivät edes sen verran hävetä, etteivät tukkisi kaikkia julkisia väyliä ja vetelisi kielareita metros ja junas - tosi kiva istuskella siinä ja katsella.

Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että yllämainittu koskee 80 %:sti heteroita. Mitä tuohon pelkoon tulee, niin väitän, että helpommin sä saat turpaas pienessä kaupungissa kuin isossa - vaikka yl. puhutaan että isoissa kaupungissa on vaarallista...no ehkä Turkusessa onkin:-)!!

Noh, kyllä kai ihmiset on suvaitsevampia nykyään kun Linnanmäelläkin näin kerran homoparin suutelemassa ja toinen pariskunta kulki käsikädessä. Ja nää molemmat oli ihan aikuisia raavaita miehiä eikä mitään nuoria homppeleita=)

Kyllä Turussa ainakin oon ite joskus kävellyt silloisen BF:n kanssa käsi kädessä ihan julkisesti ja rauhassa saatiin olla. En ymmärrä mistä nimim. Antti on saanut päähänsä että Turussa olisi jotenkin vaarallisempaa kuin muualla. Tuu Antti kattoon, ni huomaat et pikemminkin Turku on Suomen vapaamielisimpiä ja ns. eurooppalaisimpia kaupunkeja.

Sitä paitsi Antin ilmaisu "Turkusessa" on pseudomurteellinen. Kukaan turkulainen ei puhu "Turkusesta". Kannattaa tulla tänne kuuntelemaan miten me oikeesti puhutaan. Vain ja ainoastaan joku J. Karjalainen saattaa laulaa "Mennään Turkkuseen..." ja se on siis ihan omasta päästä revitty väännös. Jos turkulainen sanoo "Turussa" hän sanoo "Turus", ei todellakaan "Turkusessa" tai edes "Turkuses".

Mä katselin yks päivä Isabella Rossellinin haastattelua ja hän vertaili Roomaa ja New Yorkia. Sen enempää menemättä itse haastattelun yksityiskohtiin hän listasi tekijöitä, jotka vaikuttavat elinpaikan valitsemiseen. Hän painotti kaupungin ilmapiiriä joka sinällään ei ole yksi yhteen kaupungin pinta-alan ja väkimäärän kanssa.

OK - eli jos ajatellaan, että suvaitsevainen ilmapiiri vähentää väkivaltaa niin silloin elinpaikan ilmapiirin olisi hyvä olla mahdollisimman suvaitsevainen.

Miksi mä otin esimerkiksi Turun? No on sanonta olemassa, että Savonmaasta löytyvät vieraanvaraiset (suvaitsevaiset) ja ei niin kovin sisäsiistit ihmiset kun taas Varsinais-Suomesta pitävät majaansa sisäsiistit ja ei niin kovin vieraanvaraiset.

Pahoittelen - mut oon mä käynyt siel montakin kertaa

*Et voi yhre kerra. Äske Turus ei taaska voinu välttä lööppi kattomast. Ja mitä hänes lukke: "Mihi katos Turun homot?"*

Niin, no tuskin Suomesta kovin montaa paikkaa, ainakaan kaupunkia löytyy jossa käsikädessä kulkevat homomiehet saisivat turpiinsa - päivällä. Kyse on enemmänkin omasta rohkeudesta.

Mutta jos oikein extreme henkeä löytyy , niin voi kokeilla käsikädessä kulkemista Helsingissä Rautatieasema-Kaivokatu seudulla pe-la aamuyöstä. Kyllä taatusti saa ainakin runsaasti huutoja osakseen. Se on takuu asia. Mutta siellä nyt väkivalta muutenkin etsii kohdettaan.

Siis päivällä missä vain jos oma kantti kestää ja sitä tarvitsee.