Tiedämme aika vähän saamelaisista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä. On tullut vinkkejä siitä, että seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvan saamelaisen elämä ei ole täysin ongelmatonta. Esim. nuoren on vaikea elää avointa elämää kotikonnuillaan. Monet jättävät saamelaisalueen (saamenkielellä Sápmi), ja muuttavat kaupunkiin. Uhkana kotona voi olla rankka leimaaminen. Saamelaisväestön ja viranomaisten keskuudessa edelleen on vahvana oletus, että kaikki ovat heteroja.
Saamelaisista HLBTI-ihmisistä on vihdoin alettu puhua avoimemmin
Vähitellen Pohjoismaissa yhteiskunnallinen tilanne on edennyt niin, että saamelaisista HLBTI-ihmisistä on alettava puhua. Ranneliikkeen arkistossa on vuodelta 2009 uutinen Norjan ensimmäisistä saamelaisista homohäistä.
http://ranneliike.net/teema/ensimmaiset-saamelaiset-homohaat?cid=1&aid=1034
Oslossa ilmestyvä saamelaisten lehti Sápmi julkaisi jo 1980-luvulla koreografi Hjalmar Johnsenin mielipidekirjoituksen seksuaalivähemmistöistä. Asia on ollut esillä myös viime syksynä. Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Sven Roald Nystös sanoi, että homokysymys on ajankohtainen. Reaktio tuli nopeasti edustaja. Isak Mattis O. Haetta ilmoitti raamatun kieltävän homoseksuaalisuuden. Same.netissä syntyi kuuma keskustelu.
Nyt tammikuussa 2012 Ruotsissa ilmestyvä Samefolket ensimmäistä kertaa julkaisi pitkän artikkelin saamelaisten homoseksuaalien asioista. Artikkelissa koreografi Hjalmar Johnsen kertoo oman tarinanasa. Kaapistatulo ei hänelle ollut erityisen vaikeaa. Saamelaisena hän on kokenut syrjintää, ei homona. Saamelaisuuteen kuuluu, että reagoidaan heti, eikä vältellä ja puhuta takanapäin niin kuin valtaväestö tekee. Hän oli vuonna 1983 ensimmäinen saamelainen Oslon balettikoulussa. Nykyään hän asuu kumppaninsa kanssa Oslossa.
http://www.qx.se/1657/homosexuella-samer-i-nya-numret-av-samefolket
Oslon pride-paraateissa on ollut mukana saamelaisia jo pian kymmenen vuoden ajan. Norja on muutenkin ollut edelläkävijä saamelaisten näkökulmasta. Heillä on Koutokeinossa saamelaisten oma kansallisteatteri Beaivváš Sámi Teáhter, joka viime vuonna täytti 30 vuotta. Teatterinjohtaja on alunperin islantilainen ja Blikk-lehden artikkelissa kertoo tuntevansa hyvin homokulttuurin. Vuonna 2009 norjalainen työelämän tutkimuslaitos Fafo teki tutkimuksen saamelaisten homojen ja lesbojen elämäntilanteesta. Tämä on vähemmistörymä, joka ei näy tutkimuksissa eikä yhteiskunnan toiminnoissa. Saamelaiskulttuuri on tutkimuksen mukaan olenainen osa heidän identiteettiään. Kuuluminen yhtaikaa useampaan vähemmistöön ei ole helppo asia, mutta he kokevat ylpeyttä sekä saamelaisuudestaan että seksuaalivähemmistöläisenä. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa homoa, bitä ja lesboa. Heidän elämäntarinansa ei ole surkeutta, vaan he ovat käyneet läpi prosessin, joka antaa voimaa. Perhesuhteet saattavat kuitenkin olla ongelmalliset, kun perheen on vaikea hyväksyä perheenjäsenen homoseksuaalisuutta. Kontaktien löytämisessä internet on korvaamaton. Tutkimuksessa arvioidaan Norjan saamelaisten homojen ja lesbojen määräksi n. 1000-1500 henkeä. Se on iso näkymätön joukko.
http://www.fafo.no/pub/rapp/20116/20116.pdf
Nuorisojärjestö Sáminuorra
Saamelaisilla on Ruotsissa oma nuorisojärjestö Sáminuorra. Koska saamelaisnuoret asuvat eri puolilla Pohjoismaita, järjestö yrittää luoda kohtaamistilanteita, esim. leirejä. Tärkeää on vahvistaa saamelaista identiteettiä. Nettisivulla kerrotaan, että Sáminuorra on ollut olemassa jo 45 vuotta. Se on toiminut eräänlaisena saamelaisten poliitikkokouluna. Se ei ole erityinen HLBTI-järjestö, mutta Ruotsin RFSL:n nuoriso-organisaatio palkitsi Sáminuorran huhtikuun alussa sen tekemästä HLBTI-työstä. Palkintoperusteluissa sanotaan, että Sáminuorra on tehnyt loistavaa työtä saamelaisten HLBTI-nuorten hyväksi. Sáminuorra yrittää saada HLBTI-ihmiset näkyvämmiksi.