Arabian Lawrence on yksi maailmanhistorian arvoituksellisimmista homoista. Hän oli oikealta nimeltään Thomas Edward Lawrence. Hän eleli ensimmäisen maailmansodan aikaan Lähi-Idässä. Hän oli brittiupseeri ja toimi beduiinien joukossa. Hän asettui arabien vapauden puolelle ja kehitteli turkkilaisia vastaan epätavallisia kapinallistaktiikoita.
Arabian Lawrence harrasti taiteita. Omaelämäkerralla Seven Pillars of Wisdom ("Viisauden seitsemän pylvästä") hänestä tuli eräänlainen legenda. Uudessa elämänkertakirjassa "Lawrence von Arabien: Ein Mann und seine Zeit" (2010) käydään läpi hänen jännittäviä kokemuksiaan Lähi-Idässä. Koska uusin kirja ei ole ollut saatavilla, on tätä artikkelia varten tutkittu vanhempia lähteitä.
Thomas Edward Lawrence syntyi elokuun 16. päivänä 1888 walesilaisessa Tremacon kylässä. Isä oli köyhtynyt tilanomistaja. Isä jätti vaimon ja neljä tytärtä, ja eli avoliitossa toisen naisen kanssa. Heille syntyi viisi poikaa, joista Thomas Edward oli toiseksi vanhin. Kasvatus oli ankaraa, ja poika opiskeli latinaa jo alakouluaikaan. Lapsena häneltä oli katkennut jalka, ja se oli ehkä syynä lyhyyteen. Hän oli vain 165-senttinen. Hän ei ollut mikään kaunis, mutta vaalea tukka ja siniset simät kiehtoivat monia.
Nuoruudessa hän teki ystävän kanssa pitkän pyöräretken Loiren laaksoon katsomaan linnoja. Hän oli jotenkin kiinnostunut keskiajasta ja ritareista ja sulttaaneista. Hän halusi taistella ritareiden tapaan britti-imperiumin puolesta. Oxfordissa hän tapasi arabiankielen professorin D. G. Hogarthin, joka oli samalla sotilasarkeologi.
Ensimmäinen homoystävä löytyi opiskeluaikana 20-vuotiaana. 1909 hän pääsi professorinsa avustuksella Lähi-Itään tutkimaan linnoitusten rakentamista. Se oli hänen opinnäytteensä aiheena. Hän nopeasti omaksui arabiankielen, ja hän koki olonsa siellä kotoisaksi. Jalkaisin hän kiersi ympäri Arabian niemimaata. Hän hakeutui brittien tiedustelupalvelun piiriin, jotta voisi välittää kokemuksensa kotimaalleen.
Karkemishin kaivauksilla hän tapasi 15- tai 16-vuotiaan Salem Ahmedin, mekaanikon, johon hän rakastui totaalisesti. Ahmedia kutsuttiin Dahoumiksi (kuuton yö), koska tällä oli pikimusta tukka. Poika oli voimakasrakenteinen. Myöhemmissä elämänvaiheisssaan Thomas Edward julkaisi lehdissä runoja S.A:sta. Lukijat luulivat niitä runoiksi kauniista naisesta. Vain runojen tekijä tiesi. että S.A. oli Salem Ahmed.
Thomas Edwardille Dahoum oli elämän keskipiste. He nukkuivat yhdessä ja matkustelivat yhdessä. Kuljettiin läpi aavikoiden ja vuorien ja Dahoum seurasi mukana. Oxfordissa 1913 Dahoum oli mukana, ja kunnon väki ihmetteli, että Thomas Edward jakoi tämän kanssa vuoteensa. He myös vaihtoivat toistensa vaatteita.
Kun sota syttyi 1914, Thomas Edward lähetettiin jälleen Lähi-Itään. Tarkoituksena oli saada arabit irti Turkista, joka taisteli Saksan rinnalla. Kairosta käsin Thomas Edward rakensi vakoiluverkoston, joka oli aivan ainutlaatuinen siihen aikaan. Sissitekniikalla arabit kävivät turkkilaisia vallanpitäjiä vastaan. Kaupunki toisensa jälkeen vapautui ja Thomas Edward sai arabien keskuudessa mainetta. Näiistä ajoista hän kertoo omaelämäkerrassaan.
Thomas Edward oli mielellään miesten keskuudessa. Siellä vallitsi todellinen ystävyys ja jalo uhrautuvuus toisen miehen puolesta. Euroopassa sellainen tunnettiin vain kirjoista. Dahoumin kohtalo oli koskettava. Sota oli heidät erottanut. Jo ennen maailmansodan loppua Thomas Edward pääsi Damaskukseen, missä Dahoum oli lavantautiin sairastuneena kuolemaisillaan. Thomas Edward oli koko ajan hänen vuoteensa vierellä loppuun saakka. Kuolema teki Thomas Edwardin toimintakyvyttömäksi monen viikon ajaksi.
Sodan aikana Thomas Edwardissa alkoivat tulla esiin mieltymykset masokismiin. Kirjassaan hän kertoo kokemuksiaan, miten häntä vuoteessa pieksettiin ja hän nautti. Sodan jälkeen 1919 hän palasi Lontooseen ja ilmoittautui tavallisena sotilaana Royal Air Forceen. Myöhemmin hän löysi uuden pojan, 19-vuotiaan John Brucen. Poika oli isokokoinen ja joutui piiskaamaan vanhempaa ystäväänsä. Thomas Edward kaipasi ruumiillista rangaistusta. Vuonna 1926 hän siirtyi sotilaana Intiaan. Toukokuun 13. päivänä 1935 hän kuoli moottoripyöräonnettomuudessa. Hän tormäsi vastaantulevaan autoon väistäessään kahta somaa nuorta miestä.
Elämässä tapahtui niin paljon, että uusi elämänkertakirja on varmasti tervetullut. Tosin tässä uusimmassa kirjassa hieman yritetään hillitä mielikuvituksen lentoa. Kirjan mukaan Arabian Lawrence ei ollut aivan niin merkittävä historian hahmo kuin hän itse muistelmissaan antoi ymmärtää. Ja ne sänkykokemuksetkin ovat osittain kirjallista liioittelua.
Teemalla uudenvuodenpäivänä Arabian Lawrence klo 21.05