Setan entinen puheenjohtaja ja SKDL:n entinen puoluesihteeri Jorma Hentilä täyttää 80 vuotta Runebergin päivänä, 5. helmikuuta 2017. Moni pitää Hentilää merkittävimpänä Setan puheenjohtajana.
Hentilän puheenjohtajuuskausi Setassa alkoi vuonna 1983. Sinä kesänä Jan Hammarlund lauloi Espan lavalla Vapautuspäivien juhlassa laulunsa Villestä. Seuraavina vuosina Seta muuttui kansalaisten tuntemaksi kansalaisoikeusliikkeeksi, mutta pilkkaajiakin riitti. Jorma Hentilä oli samaan aikaan vasemmistopuolue SKDL:n puoluesihteeri, mutta se ei juuri haitannut – ei SKDL:ää eikä Setaa. Joskus yritettiin nostaa skandaalijuttuja, mutta ne eivät pitkään eläneet. Esim. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Pallit pois setalaisislta”, kun joku Setan tansseissa yritti iskeä jakkaralla Hentilää.
Hentilän puheenjohtajuuden aikaan osui ns. aids-kriisi. Jälkikäteen hän on sanonut, että se oli jonkinlanen vedenjakaja, joka erotti homojen vanhemman ja uudemman sukupolven.
Tämän aamun Helsingin Sanomissa Hentilä kertoo poliiittisesta toiminnnastaan. Hän on kotoisin Oulusta vasemmistolaisesta perheestä. Isä oli metallimies, äiti myyjä. Lyseoaikana Hentilä oli hyvä urheilija, pikajuoksijana lähellä huippua. Teini-iän homorakkaudesta oli siihen aikaan 50-luvulla vaiettava.
Kun venäläiset panssarit vyöryivät Prahaan elokuussa 1968, SKDL kannanotossaan tuomitsi neuvostoliittolaisten toimet Prahassa. Hentilä oli mukana kirjoittamassa kannanottoa. Pian sen jälkeen syntyi pikapamfletti. Neuvostoliiton suurlähetystössä arvattiin, että tekstien taustalla oli Jorma Hentilä, ja häntä ei sen takia ikinä kutsuttu Tehtaankadun lähetystön kemuihin. Muuta politiikan kermaa siellä nähtiin runsaasti. Hentilä on joskus paljastanut, että hänellekin on tarjottu ns. kotiryssää, eli henkilöä yhteydenpitoa varten.
Hentilän puoliso oli pitkään kulttuuritoimittaja Max Rand. Hän kuoli syöpään vuonna 1992 vain 50-vuotiaana. Max Randkin oli paljon tekemisissä Setan kanssa, vaikka hän työnsä vuoksi joutui olemaan varovainen. Max toimi Yleisradiossa virassa, jossa hän joutui isännöimään vierailevia itäblokin tv- ja radiopomoja. Max kirjoitti Seta-lehteen ja Helsingin Sanomiin laajoja artikkeleita, joissa sivuttiin homoseksuaalisuutta.
Jorma Hentilä oli pitkään politiikan ainoa julkihomo. Hän kuitenkin oli pääasiassa taustalla, keskustellen, kirjoittaen ja pohtien. Reservinupseerina Hentilä erikoistui maanpuolustuspolitiikkaan ja kuului maanpuolustuskomiteoihin. Hän tunsi hyvin tärkeimmät kenraalit. Kun Setan radio-ohjelmassa puhuttiin homoista varusmiehinä, Hentilä kertomansa mukaan mainitsi asiasta myös kenraaleille. Yksi kenraaleista sanoi: "Pojat ovat käyneet kyselemässä" ja tarkoitti radio-ohjelman tekijöitä. 1980-luvulla suhtautuminen homon ase- tai sivjilipalvelukseen oli jo varsin asiallista. Sai palvella varusmiehenä, mutta ei ollut pakko, jos se tuntui vaikealta. Monissa muissa maissa homot olivat asevoimien näkökulmasta ”epäilyttäviä”.
Nyky-Suomessa seksuaalivähemmistöjen asema on jo aika hyvä. Hentilä on aina puhunut siitä, että on joitakin ”arkoja ammatteja”. Opettajan virka on yksi niistä. 1980-luvulla opettajien ammattijärjestön johto ei millään tahtonut ymmärtää, että homo-opettaja voi joutua asiattomasti kohdelluksi esim. lasten vanhempien taholta. Ammattijärjestölle oli epäselvää, pitäisikö homo-opettajaa puolustaa. Nyt se asia lienee jo kunnossa. Tällä hetkellä ongelmia on enää transsukupuolisten ihmisten kohtelussa.
Lehtihaastattelussa tänä aamuna Hentilä muistuttaa, että äärioikeisto muodostaa uhkan. Itä-Helsingissä homoparit eivät uskalla kulkea käsi kädessä väkivallan uhan vuoksi.
Hentilä on ollut aktiivinen myös kirkossa, sateenkaarikristittynä, kirkkoneuvoston jäsenenä ja kirkkovaltuuston jäsenenä. Hän on aktiivisesti ollut myös kristillisen piirin eli Malkuksen toiminnassa.
Syntymäpäivähaastattelu Hesarissa
http://www.hs.fi/paivanlehti/03022017/art-2000005071742.html
