Haluaisin tarjota, mitä mieltä?

Heippa!
Olen avioliitossa bi-miehen kanssa. Hän kertoo olevansa täysin tyytyväinen seksielämäämme, mutta on esittänyt myös halukkuutensa miehiin ja miesten väliseen seksiin.
Haluaisinkin "tarjota" hänelle jotain mitä en itse pysty tarjoamaan (eli seksiä miehen kanssa) , Haluaisinkin kysyä tätä kautta, että mitä mieltä olette?
Itse pelkään, että josko se onkin niin paljon parempaa, että itse en enää riitä hänelle.
Rakkautta ja yhteisiä asioita meillä riittää ja avoimuutta asioista. Avoimuutta on myös häneltä kertoa omista tuntemuksistaan ja minulta hyväksyä ne.
Kiitos kaikille vastauksistanne.

Mielestäni, kun haluat "tarjota" ts." löysätä liekaa" , niin voi olla, että alat liikkua vaarallisilla vesillä ja voi syntyä klassinen kolmiodraama,mikä saattaa olla hajottavaa ja ikävää kaikille osapuolille.Itse homona ajattelisin, että aika moni homoista kuitenkin elättelee toivetta,että joku seksikumppaneista voi olla mahdollinen miesystävä.Ymmärrän,että voit kokea riittämättömyyden tunteita.On myös vaikea kuvitella,että vapaa suhde,jossa toisella on vieraita ei satuttaisi myös sinua.Harkitse siis jokaista liikettä tarkoin-voi olla ,että paluuta entiseen ei ole.
Voi olla ,että miehelläsi on fantasioita.Yleensä todellisuus on erilaista.Mielikuvat ja todellisuus voivat olla aika kaukana toisistaan.Ehkä miehesi haluaa(?)vähän ronskimpaa seksiä.Voit esim. kayttää enemmän voimaa,kun masturboit häntä kädellä.Osta pornolehti/video/dvd,jonka hän voi itse valita , niin voit saada jtk selville. Voit jättää hänet vaikkapa yksin katsomaan niitä - hienotunteisesti,numeroa tekemättä.Ei yksin masturbointi pilaa nmitään teidän välillänne.Hanki dildo-sekin voi olla osa myös teidän eroottisia leikkejänne.Monet heteromiehet kiihottuvat anaali-alueen käsittelystä,usko pois.Mitä muuta?

Jos itse seurustelisin bissen kanssa, niin en minä häntä haluasi jakaa sen enempää naisille kuin muille miehillekään.

Mieti tätä, tarjoaisitko miehesi toiselle naiselle? Bisseillähän on taipumus rakastua kumpaan sukupuoleen vain. Katso sinäkin sukupuolen ohi. Rakkaus on rakkautta, seksihurjastelut ja fantasiat ovat erikseen.

Mä kannatan yksiavioisuutta, eli kerrallaan ollaan vain yhden kanssa.

Esim. mun tapauksessa JOS mä en riittäisi yksistään kumppanilleni niin silloin kumppanini saisi mennä ja lujaa. Itse en hyväksy minkäänlaista jakamista etenkään ihmissuhteista ja mua itse asiassa oksettaa ajatus siitä, että kumppanini huseeraisi sekä miesten että naisten kanssa.

Oma näkemykseni: Kolli on kolli. Välillä on pakko käydä kotioven ulkopuolellakin, mutta ei se suhde siitä minnekään kaadu. Monet miehet pystyvät pitämään seksin ja rakkauden erillään, voi päteä sinunkin mieheesi.

Patoutuneet halut on hankalia, koska maailma alkaa lopulta pyöriä vain niiden ympärillä, jos niitä ei toteuta.

Patoutuneet halut eivät ole sen vaarallisempia kuin muutkaan halut. Vaarallisia ovat vain halut, jotka toteuttaa muista välittämättä.

Jotkut pystyvät kyllä erottamaan tunteen ja seksin. Ja seurauksena onkin kaikenlaista vänkää estoa ja ongelmaa petin puolella ja elämässä muutenkin.

Vaihtoehtoja on meillä kaikilla.

EvilS, kuten jo alkurepliikistä käy ilmi, aviovaimo _haluaisi_ tarjota miehelleen miestä, ilmiselvä ero sinun tapaukseesi jossa haluat omia miehesi yksinomaan itsellesi (3/6).

Molemmat tavat on todettu historian kulussa toimiviksi - ja myös toimimattomiksi. Patenttiratkaisua ongelmaan ei ole, vaan riippuu täysin kyseessä olevista henkilöistä.

Ongelmia on myös niillä, jotka eivät ole erottaneet seksiä ja rakkautta.

Parahin nimim. vauhti, mistä lie keksinyt, että minä tai kukaan muukaan omisi ketään? Omalta osaltani voin kertoa, että en suinkaan omi miestäni. Se ei tietenkään tarkoita, että hän olisi vapaata riistaa esim.sinulle tai jollekulle muulle vauhdikkaalle henkilölle.

Toisaalta oveni on auki, jos tulee liian vauhdikas olo, hän voi aina lähteä. Palaaminen ei sitten ole lainkaan niin itsestäänselvää. En halua palasia enkä rippeitä. En voisi arvostaa ihmistä, joka husaa muualla tehostamassa itsetuntoaan ja toteuttamassa pakkomielteitään tai mitä termejä siitä nyt halutaankin käyttää. Onneksi minulla on mies, joka on kokenut jo aiemmin sen verran, että osaa arvostaa kiintymystä ja läheisyyttä.

Mitä jää käteen satunnaisesta hoidosta? On toki niitä, jotka saavat nimenomaan vaihtelusta paljonkin irti. Vai onko totuus kuitenkin jotain muuta? Ehkä heilläkin on todellisuudessa haussa, jotain mitä he eivät itsekään osaa ilmaista. Sitä sitten yritetään tavoittaa seksin avulla. Ehkäpä muut tavat olisivat nopeampia ja kestävämpiä?

Sen verran olen havainnut, että seksin metsästäjien ja ympäriinsä husaavien itsetunto ja - tuntemus on keskimääräistä heikompi.

Vaimon alkuperäinen kysymys oli sen laatuinen, että tämä oli arvattavissa: vastaajat alkoivat kinata siitä, saako välillä käydä vieraissa vai ei. Toisten mielestä vieraissa virkistyy, toiset taas sinkoavat kumppaninsa pellolle kertaheitolla.

Vaimon kannalta on varmaan hankalaa ajatella, että oma mies kävisikin välillä miehen luona seksiä hankkimassa, mutta muuten ongelma ei kai mitenkään eroa siitä tavallisesta kuviosta; avioseksi kyllästyttää viimeistään muutaman vuoden jälkeen ja fantasiat alkavat liihottaa vieraisiin sänkyihin.

Ratkaisumalleina tulee mieleen nämä:
1. Pysytään uskollisina, vaikka seksi loppuukin
2. Pysytään uskollisina ja harrastetaan seksiä keskenään, vaikka molemmat fantasioivatkin jostain ihan muusta ja seksi on tylsää
3. Pysytään yhdessä, mutta toinen/molemmat käyvät välillä vieraissakin
4. Erotaan ja otetaan uusi puoliso

Seksitön liitto aiheuttaa pitemmän päälle paineita kummallekin osapuolelle tai ainakin tyytymättömyyttä toista kohtaan. Seksi vain rutiinin vuoksikaan ei pahemmin tyydytä.

Omasta mielestäni sarjamonogamia on psyykkisesti raskasta, vaikka se onkin suuressa suosiossa. Jos puolisoa vaihtaa usein, se tapahtuu todennäköisesti isojen riitojen kera ja jatkuvat muuttoprosessit ovat fyysisestikin rankkoja (jos siis vaihtaa myös asuntoa). Jos vaihdon tekee vasta kymmenien vuosien yhdessäolon jälkeen, on olo varmasti todella tyhjä ja tottuminen uuteen partneriin ehkä vaikeaa.

Kohta 3 ei siksi ole mielestäni huono vaihtoehto. Maailma on nimittäin pullollaan pariskuntia, joilla on sama ongelma ja näitä halukkaita vieraissakävijöitä riittää. Nauttikaa siis seksistä - se kun voi tosiaankin olla vain seksiä!

"Vaimon alkuperäinen kysymys oli sen laatuinen, että tämä oli arvattavissa: vastaajat alkoivat kinata siitä, saako välillä käydä vieraissa vai ei. "

Niin täähän koko asian pointti on - saako käydä vieraissa jotta liitto pysyisi onnellisena. Vaimo rakastaa miestään niin paljon, että on valmis jakamaan miehensä muiden kanssa taatakseen miehensä onnellisuuden.

Toisaalta kun pahalle antaa pikkusormen niin kohta menee koko käsi.

Niin viestini pointti oli kylläkin se, ettei kysymys ole mistään "pahasta", jolle annetaan pikkusormi, vaan ihan puolisoiden välisestä sopimusasiasta. Yhtälailla "pahana" voisi pitää sitä, että ihminen ei anna puolisolleen vapautta käydä vieraissa vaan pakottaa tämän elämään onnettomassa ja seksittömässä liitossa kanssaan.

Ehkäpä kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua ei edes ole olemassa - ja sitten erotaan, vaikka sekin kirpaisee.

Eli kun puhutaan pahasta niin täytyisi varmaan määritellä se ensin...eli mä olen pyrkinyt pitämään tiettyjä, ns. "yleisesti hyväksyttyjä ohjeistuksia" (kuten esim. Suomen Laki ja Raamattu) eräänlaisina ohjenuorina, suunnannäyttäjinä hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän käyttäytymisen välillä ja uskonnollisessa mielessä paha rinnastetaan ei-hyväksyttävään käytttäytymiseen.

Eli tää mun vertaus pahaan tuli sieltä...

Kalen ratkaisumalleista puuttuu tärkeä vaihtoehto: Kommunikointi omassa parisuhteessa.
Koetetaan yhdessä vähän valottaa toiselle omia toiveita ja fantasioita. Etsitään yhdessä keinoja, miten juuri meidän seksisuhteestamme saataisiin kiinnostava sen sijaan, että etsitään kiihokkeita muualta. Jos parisuhde toimii muuten hyvin ja avoimesti, on todella kummallista, että se ei voisi toimia myös sängyssä - kun se kaiken todennäköisyyden mukaan on siellä joskus aidosti toiminut. Omasta tahdosta on paljon kiinni.
Jos suhteessa on jotain pelastamisen arvoista, ei sitä kannata ehdoin tahdoin pilata huseeraamalla vieraissa. Pitkällä tähtäyksellä sellainen kuitenkin etäännyttää kumppanit toisistaan ja huomioon on pakosta otettava ainakin jollain tasolla se kolmas (ja ehkä neljäskin) osapuoli. Minusta kyseessä ei tuossa tilanteessa enää ole parisuhde, vaan jotain aivan muuta, mikä tietysti sekin saattaa tuntua jostakusta tavoittelemisen arvoiselta tilanteelta.

Pakottaa elämään onnettomassa ja seksittömässä liitossa... jne jne jne

Mielenkiintoinen maailmankäsitys! Kyllähän vieraissa pomppiminen on yleistä, joillakin. Ei kaikilla. Hassua ja kuvaavaa, että tuo kanta, "pakottaa jne" kuuluu aina ja kovaa...

Jos mukavuudesta puhutaan, en mielelläni katsele eilisen jämiä nurkissa tai haistele pilaantunutta ilmaa. En myös jäisi sinne, missä molemminpuolista rakkautta tai kunnioitusta ei enää olisi. Kamat voi jättää tai kuskata pois ja asunnon myydä/vuokrata hvyinkin pian. On vain tahdosta kiinni kuinka pian :)

Nauttiakseni seksistä minä tarvitsen säpinää myös tunnepuolella. Sellainen olen ollut aina. Myös nuorempana kun erektio jyskytti 25t/vrk ja miehiä riitti joka sormelle. Tuskinpa siis alan onnea siltä suunnalta hakemaan.

Mä jo kirjoitin pitkän rimpusun vastaukseksi kunnes aloin lukemaan viestiä uudelleen... "Kalen ratkaisumalleista puuttuu..." LUIN sen "Kelan ratkaisumalleista puuttuu..."

Joten painoin deleteä:)!

Niin, onko kyse "vieraissa käymisestä", jos vaimo antaa luvan? Tässä voidaan puhua enempi tutuissa käymisestä.

Lisäksi sehän on totta että biseksuaali ei naista mieheen vaihda. Mies on seksikalu, nainen se johon rakastutaan/jota rakastellaan. Ja jos naisella on vieläpä noin suuri sydän niin vain tyhmä laittaisi kiertoon.

Vanhetessa se seksi jää suhteesta ja sen ulkopuolelta joka tapauksessa pois, ystävyys/kaveruus jää.

"Niin, onko kyse "vieraissa käymisestä", jos vaimo antaa luvan?"

Älköön kukaan luulko että olisin kiihouskollinen tai muuten fanaattinen mutta toi lause pisti mut miettimään noita "yleisesti hyväksyttyjä ohjenuoria", joihin jo viittasinkin edellä.

Raamatussa kun nainen on kuvattu enempi tai vähempi pahan ruumiillistumana ihmisessä tyyliin söi kielletyn hedelmän jne... Jos nainen todellakin houkuttelee miestään irstauteen ja riettauteen niin silloinhan kysymys on itsensä paholaisen toiminnasta, ja mies on viaton uhri...ellei mies ole uskossaan niin voimakas että pystyy vastustamaan paholaista. Lain kirjainta en tunne, mutta sieltä kait on poistettu viittaus "haureuteen viekottelusta"...?

Itse kyllä allekirjoitan yllä mainitun, bi mies ei naista mieheen vaihda vaan etsii enempi ja vähempi seksifantasioita.

Onhan näissä keskusteluissa usein ollu valituksen aiheena se, että kukaan ei tapaa ketään ja kaikki muut haluaa vain kertahoitoja. Miten tämä naisen kanssa oleva bi-mies nyt sitten yhtäkkiä loikkais suhteeseen miehen kanssa ja rupeaisi "pettämään" naista todenteolla? Eiköhän tässä olisi kyseessä vain luvallinen syrjähyppy. Samaa mitä muut harrastavat luvatta.
Anti mennä vaan!