Heteropaikoissa käymisestä

Miten suhtaudutte heteropaikoissa käymiseen ja millasia kokemuksia teillä niistä on? Mä oon käyny aika ahkerasti Helsingin homopaikoissa, mutta joskus on tullu mieleen mennä heteropaikkoihinkin bilettämään. Mua vaan mietityttää se, miten niissä suhtaudutaan homoihin. Pukeutuminen yms. ei varmaan oo mikään ongelma, mut jo tanssiminen saati sitten suuteleminen voi olla vähän hankalaa vai ;)? Ei se mitään haittais jos ihmiset katsoo, mutta onx syytä pelätä turvallisuutensa puolesta?

Moikka!


Itse koen oloni varsin kiusaantuneeksi ns. "heteropaikoissa". Totta on, että asiakaskuntaa pintapuolisesti vilkaistessa yksi jos toinenkin asiakas menisi ulkoisen olemuksen mukaan jaoteltuna ihka-aidosta homosta.

Kerrottakoon kuitenkin esimerkki elävästä elämästä. Istuin tässä vuosia sitten Helsingissä silloisessa Heart Brakers-diskobaarissa varsin mukavan näköisen (hetero) ystäväni kanssa. Siinä tovin istuttuamme viereen liimautui hyvää vauhtia 4 promillen nousuhumalassa ollut tyttölapsonen, vilkaisi meitä hetken, sitten tokaisi isoon ääneen "tykkäättehän te tytöistäkin, eikös, kun mää haluaisin istua tähän kun mun jalat on väsyneet".

Itse olin tukehtua juomaani, heteroystäväni taasen punastui korvannipukoita myöten. Tämä ajoittui aikaan, jolloin olin kaapissa ja _syvällä_.

Emme saaneet tuolloin turpiin, joskin lähistöllä olleet naiskkoset tuntuivat siirtyvän aavistuksen lähemmäs ja heidän seuralaisensa hieman etäämmäs.

Sanoisin, että voit edelleen turvallisest vierailla myös heterobaareissa, mutta kannattaa aina muistaa käytöksen kultaiset säännöt. Ole kohtelias, älä örvellä ja pidä turhaa teatteria. Humalainen hetero(teini) on arvaamaton kapistus, jota tulee käsitellä silkkihansikkain.

Itse menisin aina kaverin kanssa, mieluummin useamman, sillä ryhmän "voima" on joskus yllättävän suuri, vaikka fyysistä kontaktia ei otettaisikaan :)

T: Marco

Joo... älkää ihmiset olko ennakoluulosia. Olen Kallion baareissa, huom. muissakin kuin jossain vtn Fairytalessa suudellut miestä aika julkisesti ja pitänyt kädestä kii. Kuten myös eräässä töölöläisessä taitelijaravintolassa silloisen poikaystäväni kanssa. Kaikki vain kehu meitä ja oli 'meidän puolella'. "Te näytätte niin rakastuneilta. voi kun söpöä"

Ettei sillai tarvii kainostella, ihmiset on yllättävän suvaitsevaisia, viimekädessä.

Totta, että suvaitsemattomuus on osin homojen itsensä korvien välissä. Se on vain osatotuus, oman mukavuutensa ja terveytensä vuoksi kannattaa silti katsoa miten käyttäytyy ja missä.

Vaarattomimmat paikat homolle ovat pinta/trendipaikat ja tasokkaat ravintolat. Niissä ilmapiiri on yleensä suvaitsevainen ja käytöstavat yleisemmin hallussa kuin homobaareissa keskimäärin.

Heartbrakers on juuri sellainen paikka, jossa homous on paras pitää piilossa. Samoin Amarillo, Fennia, Poppis, Hemingways, Praha Friday jne... Ei liioin Barflyn, Tigerin tai Hesarinkaan ilmapiiri ole ollut kovin "homomyönteinen".

Joka paikasta voi löytyä, joku joka katsoo kieroon tai jopa tölväisee jotain törkeää.

Homoja käy jonkin verran enemmän Teatterissa, Espan Strinbergillä jne.

Nuo nyt esimerkkinä niistä paikoista joista on pääosin omia tuoreita kokemuksia... selvensikö yhtään:)

Tuskin sitä turpiinsa missään saa, mutta kuka sitä kyttäämistä ja seksuaalisuutensa selvittelyä ventovieraille kestää?

Heteropaikoissa kannattaa ehdottomasti käydä! Se avartaa.

Sitä paitsi missä tahansa baarissa voi törmätä muihin homoihin... Jopa kuulemma Tikkurilassa!

Tai Kampin Kantiksessa, jossa homoja tuntuu ramppaavan enemmän ja vähemmän.

Kylläpä Helsingissä on mukavan tuntuista. Gaypaikkoja on paljon ja homot käyvät myös monissa heteropaikoissa.
Tukholmassa GayGuide mainostaa lähinnä vaateputiikkeja, shoppeja, kampaamoita ja muita kaupallisia yrityksiä, joitten omistaja tai vähintäänkin 1 henkilökunnasta on gay.
Eräässä vaiheessa ihmeteltiin kun lähes kaikki Tukholman keskustan ravintolat olivat gayoppaassa. Todellisuudessahan Tukholmassa on huomattavasti vähemmän gayravintolatarjontaa kuin Helsingissä. Olkaa ylpeitä itsestänne. Vertailun vuoksi Helsingissäkin voisi tehdä vastaavan gayoppaan, siihen vain puhelinluettelosta kaikki Hesan keskustan ravintolat, ruokapaikkoja myöten. Älkää unohtako kampaamoita, tai mitään vaateliikkeitä..

Mutta tarvitaanko Tukholmassa gaypaikkoja kun kaupungin ilmapiiri kerran on niin paljon myötämielisempi? Ja eikös se ole? Ainakin viime visiitillä kesällä ero Helsinkiin oli silmiinpistävä!

Ihan sama onko paikka gay vai hetero, missä Tukholman kaikki homot on? Viime kerralla siellä ollessani löysin vain yhden paikan (Tip Top/ Sveavägen 57). Paikka ei kyllä vakuuttanut minua ainakaan.

Minne kaikki hyvännäköiset nuoret g-miehet menevät Tukholmassa viikonloppuisin?

Hoh, kaduilla ja kaupoissa oli ainakin monen monituista hyvännäköistä kundia. Flirtti keskellä päivää näytti olevan itsestäänselvää ;)

Ystävällinen hymy ja kysyvä katse siellä täällä... Ei limaista ja kiukkuista pälyilyä kuten Suomen vapaamielisimmässä kaupungissa Helsingissä.

Eli mihin niitä homoloita enää tarvitaan?

Millä perusteella Helsinki on Suomen vapaamielisin kaupunki? Niin se kai kyllä yleensä on että mitä suurempi kaupunki niin sitä vapaamielisempi? Ja oma kotikaupunki on aina tietenkin silti se vapaamielisin. 2001 tehty tutkimus "Maa kallis isien" jossa tiedusteltiin peruskoulunsa päättävien oppilaiden suhtautumisesta maahanmuuttajiin, homoseksuaaleihin, totaalikieltäytymiseen yms. niin turkulaiset suhtatuivat suvaitsevaisimmin.

Vanhan sanonnan mukaan isossa kaupungissa sinä näet kaikki mutta kukaan ei näe sinua. Sanonta toimii erinomaisesti esimerkiksi New Yorkissa, aika hyvin myös Helsingissä.

Minä muutin kotiseudultani tuppukylästä tänne juuri siksi että täällä on enemmän homoja, ja olit sitten mitä hyvänsä, voit olla sitä (paremmin) täällä. Jos (kun?) jonain päivänä kullan kanssa muutetaan omakotitaloon, sekin jossain täälä lähiseudulla.

"Millä perusteella Helsinki on Suomen vapaamielisin kaupunki?"

Äkkiä tuli tämmöisiä asioita mieleen:
- Helsinkiin on aina tultu muualta, täällä on aina seurattu aikaa ja katsottu eteenpäin
- Helsingistä on helppo lähteä kurkkaamaan mitä aidan takana kasvaa
- yleensä kotiseudulta lähtijät ovat avaramielisiä ja seikkailunhaluisia, ei tapoihin ja kaavoihin kangistuineita ihmisiä
- Helsingissä osataan kyseenalaistaa ja keskustella
- Helsingin työmarkkinoilla määritellään ihminen etupäässä ammattitaidon perusteella, ei jäsenkirjan ja taustan
- Helsinki on sulatusuuni...kuten Iso Omena mutta Suomen mittakaavassa, kaduilla puhutaan suomea, ruotsia, saksaa, venäjää
- Helsinki, you are the best!

Lainaus Wonderilta: "ja olit sitten mitä hyvänsä, voit olla sitä (paremmin) täällä."

Paremmin? Missä mielessä?

Itse asun suht pienessä kaupungissa, eikä kyllä tulisi mieleenkään lähteä täältä seksuaalipakolaiseksi Helsinkiin. Varsinkin kun ottaa huomioon kaupungin korkeat elinkustannukset.

Musta on ainakin hieman outoa ajatella että seksuaalipakolaisuus olisi mikään ratkaisu. Ainakaan itse en tarvitse toisia ihmisiä (homoja) määrittelemään itseäni, en usko että Helsingissä olisin yhtään sen enemmän oma itseni kuin täälläkään.

Hesa on niin ihana kun siellä saa olla niin vapaa ja pervo kuin haluaa plaaplaa ja sitä rataa.

Miksi koskaan ei puhuta kaikista niistä kanssaihmisistä jotka kuitenkin kärsivät yksinäisyydestä ja ahdistuksesta, tai ovat päätyneet itsemurhaan noiden em. asioiden takia tuossa homojen paratiisissa, jossa kaikki on niin "täydellistä" ja "ihanaa".

Kysyy tämä landejuntti.

En usko kenenkään väittävän, että Helsinki on "homojen paratiisi" tai oikotie onneen sinällään. Tässä keskustelussa on lähinnä argumentoitu, että kyseinen kaupunki antaa itse kullekin mahdollisuuden olla sitä mitä on ja toteuttaa itseään. Omaksi asuinpaikakseni Helsinki sopii hyvin, viihdyn täällä kun taas aikaisemmassa kotikaupungissani tunsin välillä tukehtuvani. Joku muu varmaan on siellä ihan onnellinen. Ainakin minulle on helpotus ettei tarvitse enää ihan jokaista lausetta ja elettä kontrolloida.

(Ja nyt sitten varmaan joku avautuu kaakattavista hinteistä?)

Alfmix: Sinänsä "paremmin" voit olla täälä oma itsesi, että naapureita ja muita ihmisiä ei täälä niin kiinnosta mitä olet ja mitä teet. Esimerkkinä vaikka se kun käsi kädessä poikaystäväni kanssa kävelen kotiini, kukaan tuskin korvaansa lotkauttaa. Jossain pienen pitäjän sivukylässä(toinen ääripää) saman jos tekee, naapurit kuhisevat ja kauhistelevat ja jopa katkaisevat välit jos sattuvat olemaan kovin vanhoillisia.

Asuin opiskeluajan Vaasassa, siellä sai jo aika vapaasti olla sitä mitä on, mutta siellä tuntui että kaupungin kaikki homot on nainu tai seurustellu keskenään jo (vähän kärjistettynä). Niin pienet piirit.

Kotikaupunkiini Seinäjoelle minua ei saa asumaan enää ikinä, siellä joutuisi joko elämään umpi kaapissa tai sitten taistelemaan avoimuuden kanssa joka päivä. Ja kumpikaan niistä ei ole "mun juttu". Kukin tietysti elää omalla tyylillään.

Heh, Etelä-Pohjanmaa on lukunsa sinällään. Sinne ei ole asiaa vähemmistön edustajilla. Ruotsalaisetkin on sopivasti aidattu omiin kuntiinsa pois valtaväestön silmistä.

Olipa taas ystävällisesti sanottu.

Mutta sanoja on arvatenkin Hesalainen Kävelevä Mulkku, niin asia on hyvin helppo ymmärtää tämän faktan valossa...

Kokuma: Asian kommentointi ja mahdollinen kumoaminen olisi tietysti ollut huomattavasti valaisevampaa kun sen sanojan solvaaminen, mutta kun ei niin ei... Kannattaisikohan lukea kertaalleen saitin käyttäytymissäännöt, jos ne eivät luonnostaan kuulu omaan koodistoon.

Kokuma, sanoja ei ole "Helsinkiläinen mulkku". Tiedän mistä puhun. Kokemusta on useammalta vuodelta. Eikä itselläni ole agsteja Pohjanmaata kohtaan. Siellä on ihan kiva olla, jos siis kuuluu "normaaleihin".

Voihan sitä jonkin aikaa aina hetken teeskennellä sujuvasti normaalia, pidemmän päälle heterovalehtelu pilaa aivot&psyyken.