Taidetta!

Mikä taiteenlaji kiinnostaa teitä eniten? Onko se kuvataide, musiikki, teatteri yms. ja millaisia tunteita kyseinen taide teissä herättää, vai herättääkö mitään?

Itse olen kaikenlaisen taiteen suurkuluttaja. Harrastan aktiivisesti varsinkin itseilmaisua vaativia lajeja (teatteri, kirjoittaminen, soittaminen) ja lisäksi rampaan kaikenlaisissa teatteri- ja musiikkiesityksissä. Olen myös muutaman ihmisen mukaan taiteiden liikakäyttäjä, vaikka en kylläkään ymmärrä, että miten. Ehkä se on tämä elämänvaihe/ikä, tai sitten se on pelkkää hulluutta. ;)

Eli puhukaamme nyt siis taiteesta.

Hulluutta tai ei, kulutusta tai ei, kuuntelen musiikkia (olen myös soittanut viulua). En voisi kuvitella elämää ilman musiikkia. Joskus käyn teatterissa, ehkäpä turhan harvoin - valikoin näytelmät aika kriittisesti. Piirtäminen ja maalaaminen on kuulunut myös harrastuksiini, mutta jääneet aika vähälle viime vuosina.
Nämä herättävät kaikenlaisia tunteita, iloa, surua, vihaa, rakkautta. Oikeastaan tunteeton taide - onko sitä? Ainakin tunteeton on rikos taidetta kohtaan ...

Uskon, että tunteetonta taidetta ei ole olemassa, sillä taiteen tekemiseen ja seuraamiseen tarvitaan aina tunteita. Muuten maalauksen ja/tai suuren oopperan nähdessämme vain tuijottaisimme sitä, ja hetken päästä kysyisimme: "Mitä varten tämä on?". Vaikka taiteiden seuraamiseen liittyykin suuria tunteita, voi yksilö myös piilottaa kyseiset tunteet, jonnekin hyvin syvälle omaan sisinpäänsä ja käsitellä niitä piilossa. Aivan samalla tavalla kuin esim. rakastumisen tunnetta.

Mie ite RAKASTAN maalaamista ja sen tuomia tunne tiloja. Olen maalannut kymmenen vuotiaasta asti harrastus pohjalta. Öljy ja akryyli maaleilla. Osallistunut erilaisille maalaus kursseille ja ryhmiin, ennen kuin töysin taideterapian. Se on aivan paras tapa nostaa tunteet ja ajatukset pintaan. Purkaa ajatuksia ja patoitumia. En osaisi enää elää ilman. Vaikka maalaan harraste mielessä ja pidän omi taidenäyttelyjä ja haluan maalaamalla pää asiassa tuotta taidetta. Kirjaan kuitenkin maalauksen nostamat tunteet ylös, usein saan vastauksia minua askarruttaneeseen kysymikseen.
Vaikka itselle voimakkaimmat tunteet nousevat taidetta tekemällä, en sulje pois sitä että joku ei voisi saada samanlaisia kokemuksi taidetta katsomalla.
Pää asia on mitä taide kertoo sinulle?

musiikki. kuuntelen koko ajan musiikkia ja likimain kaikkee musiikkia mitä maailmaan mahtuu. muutamia tyylejä on mitä yksinkertasesti en pysty kuuntelemaan. musiikki on mulle tapa ajatella ja hahmottaa maailmaa. mä en osaa selittää sen enmpää tao tarkemmin mut esim. edessä oleva kuvaus-session selitin kaverille et haluan kuvien näyttävän siltä miltä yks tietty levy kuulpstaa. ja siit päästään..

kuviin. lähinnä valokuviin mut periaattessa kaikkiin kuviin. mä en millään muotoa yhdy siihen kuoroon kenest photoshop on pahasta, kuvankäsittelyä on aina ollu ja sillä saa aikaan käsittämättömiä maailmoja ja kuvia. tunnen aika monta valokuvaajaa ja must on mahtavaa et kaikil on niin oma kädenjälki ja pystyn tekeen yhteistyötä niin erilaisten ihmisten kans mut toisaalta kans plokkaan kenen kans haluan tehdä yhteityötä riippuen siit millast tarinaa haluan ite kertoo.

ja suurimpana ja kauneimpana on muoti. asia mitä harvat pitää mitekään taiteena tai edes merkittävänä mut sitähän se on, luovuutta ja varsinkin mun ehdoton ja absoluuttisin rakkauteni haute couture. siinä on sellaista pyhää kauneutta etten o monis muis taiteenhaarois nähny. ja taas yhteys muotikuviin ja varsinkin italian voguen kuviin; oh sweet jesus!

Teatteri taitaa kiinnostaa eniten, mutta toisaalta paljon enemmän olen kuluttanut aikaa kirjojen ja musiikin kuin teatterin kanssa.
No, joskus ne kaikki yhdistyvät. Hyvä niin.

Kuvataiteita olen seurannut siellä täällä, silloin tällöin, mutten mielestäni pääse "sisälle" niihin kuin... silloin tällöin.

Teatteri kiinnostaa kaikkein eniten ja sitä tulee itsekin vielä jonkin verran tehtyä. Muuten pidän kovin kirjallisuudesta (yllättävää kirjallisuudenopettajalta, eikös), arkkitehtuurista ja maalaustaiteesta, vaikkakin niistä ihan vastaanottopuolella, ei tekijänä.