1. kor.1: 18-31 Ristin saarnan hulluus
Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, muttameille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. 19. Onhan kirjoitettu: - Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.
20. Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? 21. Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. 22. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. 23. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, 24. mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. 25. Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi. 26. Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. 27. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. 28. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. 29. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. 30. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. 31. Näin toteutuu kirjoitus: "Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta."
Miksi Paavali intoutuu kirjoittamaan evankeliumista Jumalan hullutuksena? Kreikkalainen kulttuuri, jonka vaikutuksessa Korintto oli, ihaili suuresti suuria ajattelijoita.
Niinpä Paavali haluaa tehdä selvän pesäeron evankeliumin ja muiden filosofisten maailmankatsomusten välillä. Paavali ei tahtonut kaunopuheisesti perustella kristinuskon erinomaisuutta muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin verrattuna, vaan hän heittää ajatuksen ihan toiseen äärilaitaan - Jumala päätti saarnaamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat! Filosofiassa oli tärkeää saada ihmiset vakuuttuneiksi loogisista päätelmistä, joita johdettiin suurten ajattelijoiden pääytimestä. Paavalin mainitsema "sanoma rististä on hullutus" oli sitä toden totta!
Ajatus syntien sovittamista ristillä ei mahtunut minkään valtakunnan hienosto-ajatteluun. Mutta juuri tämä hullutus oli se, joka saattoi pelastaa ihmisen iankaikkiseen elämään.
Miksi tällainen tie Jumalan luo? Paavali kertoo sen jakeessa 29: "ettei yksikään ihminen voisi ylpeillä Jumalan edessä". Ajatteleppa, jos Jumala olisi rakentanut tien luokseen valtaisan viisauden kautta, tai vaikkapa valaistumisien kautta, joita idän uskonnoissa on. Eikä jäisi ihmiselle ylpeilemisen aihetta, kun viimein löytää tien ponnistelujensa kautta?
Sovellus:
Jumala on siis nyt tehnyt meille tien luokseen, ja meidän ainoa tehtävä on vain uskoa ristin hullutus. Siihen ei tarvita jalosukuista, ei suurta ajattelijaa - ainoastaan lapsenomaista uskoa.
Sinä voit olla ihmisten edessä niin mitätön kuin vain mahdollisesti koet. Jumalan silmissä olet arvokkain jalokivi, jolta Jumala odottaa vain uskon Hänen poikansa nimeen. Siihen ei tarvita viisautta, siihen tarvitaan vain lapsenomainen usko.
Kuinka usein yritämmekään perustella uskomattomalle eri rationaalisin perustein kristinuskon vastaanottamisen järkevyyttä. Mutta usein jään murtaa se, kun kerromme ristin sanoman ja Jeesuksen maahan vuotaneen veren jokaisen syntisen puolesta.
Ihmisille, jotka eivät seuraa Jeesusta, on sanoma rististä todellista hömpötystä, kuten varmasti olemme havainneet. Mutta meille kristityille se on todelliseksi voimaksi arkipäiväämme.
Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, muttameille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. 19. Onhan kirjoitettu: - Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.
20. Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? 21. Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. 22. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. 23. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, 24. mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. 25. Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi. 26. Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. 27. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. 28. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. 29. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. 30. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. 31. Näin toteutuu kirjoitus: "Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta."
Miksi Paavali intoutuu kirjoittamaan evankeliumista Jumalan hullutuksena? Kreikkalainen kulttuuri, jonka vaikutuksessa Korintto oli, ihaili suuresti suuria ajattelijoita.
Niinpä Paavali haluaa tehdä selvän pesäeron evankeliumin ja muiden filosofisten maailmankatsomusten välillä. Paavali ei tahtonut kaunopuheisesti perustella kristinuskon erinomaisuutta muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin verrattuna, vaan hän heittää ajatuksen ihan toiseen äärilaitaan - Jumala päätti saarnaamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat! Filosofiassa oli tärkeää saada ihmiset vakuuttuneiksi loogisista päätelmistä, joita johdettiin suurten ajattelijoiden pääytimestä. Paavalin mainitsema "sanoma rististä on hullutus" oli sitä toden totta!
Ajatus syntien sovittamista ristillä ei mahtunut minkään valtakunnan hienosto-ajatteluun. Mutta juuri tämä hullutus oli se, joka saattoi pelastaa ihmisen iankaikkiseen elämään.
Miksi tällainen tie Jumalan luo? Paavali kertoo sen jakeessa 29: "ettei yksikään ihminen voisi ylpeillä Jumalan edessä". Ajatteleppa, jos Jumala olisi rakentanut tien luokseen valtaisan viisauden kautta, tai vaikkapa valaistumisien kautta, joita idän uskonnoissa on. Eikä jäisi ihmiselle ylpeilemisen aihetta, kun viimein löytää tien ponnistelujensa kautta?
Sovellus:
Jumala on siis nyt tehnyt meille tien luokseen, ja meidän ainoa tehtävä on vain uskoa ristin hullutus. Siihen ei tarvita jalosukuista, ei suurta ajattelijaa - ainoastaan lapsenomaista uskoa.
Sinä voit olla ihmisten edessä niin mitätön kuin vain mahdollisesti koet. Jumalan silmissä olet arvokkain jalokivi, jolta Jumala odottaa vain uskon Hänen poikansa nimeen. Siihen ei tarvita viisautta, siihen tarvitaan vain lapsenomainen usko.
Kuinka usein yritämmekään perustella uskomattomalle eri rationaalisin perustein kristinuskon vastaanottamisen järkevyyttä. Mutta usein jään murtaa se, kun kerromme ristin sanoman ja Jeesuksen maahan vuotaneen veren jokaisen syntisen puolesta.
Ihmisille, jotka eivät seuraa Jeesusta, on sanoma rististä todellista hömpötystä, kuten varmasti olemme havainneet. Mutta meille kristityille se on todelliseksi voimaksi arkipäiväämme.