Iän merkitys?

Kuinka paljon teille on merkitystä siinä minkä ikäiset naiset koette joko viehättävinä tai joiden koette olevan potentiaalisia tyttöystäväkandidaatteja?

Koen olevani ikäisekseni poikkeava, sillä viihdyn erittäin hyvin ikäistäni nuorempien seurassa ja oman ikäiset tuntuvat pääsääntöisesti paikoilleen jämähtäneiltä. Olen aina ollut henkisesti varhaiskypsä ja aikuistunut jo varhain perhetaustoistani johtuen, mistään lapsellisuudesta ei siis ole kyse, korkeintaan lapsenmielisyydestä ja kyvystä nauttia elämästä omaan ikään tuijottamatta. Kotiin jääminen ei ole minun juttuni, varsinkaan silloin kun olen sinkku. Minun on kuitenkin ihan hirveän vaikea löytää ikäistäni seuraa, koska viihdyn keikoilla, konserteissa ja baareissa joka viikonloppu ja arki-iltaisinkin. En dokaamassa vaan nauttimassa elämästä ja tutustumassa uusiin ihmisiin. Kolmekymppisiä sinkkunaisia ravintoloissa ei vaan näy juuri muulloin kuin naistenbileissä. Ja silloinkin he tulevat aina oman kaverinsa seurassa, joten on tosi vaikea saada kunnon keskustelua aikaiseksi mielenkiintoisen naisen kanssa, varsinkin kun aloitteiden tekeminen 3-kymppisille naisille tuntuu olevan tosi paljon vaikeampaa kuin 2-kymppisille :/ En käsitä mistä se johtuu.

Nettideittien kautta itseä nuorempaa naisellista seuraa taas on tosi vaikea löytää, koska minut mielletään 'vanhaksi', olenhan jo 35 vuotta ohittanut enkä rehellisenä luonteena voi enkä halua huijata ikääni netissäkään. En enää edes yritä hakea oman ikäistäni saati minua vanhempaa seuraa, koska he eivät 'jaksa' käydä ulkona vaan ovat mielummin yksin kotonaan, urheilevat tai tekevät jotain muuta. Näytän myös ikäistäni nuoremmalta, ikääni äimistellään usein vaikken teinixiltä näytäkään. Kun käyn ulkona, musta kiinnostuvat ikäistäni huomattavasti nuoremmat naiset, sellaiset eloisat niin kuin minäkin, mutta ei heidän suhteensa voi mitään pitkäkestoista edes ajatella, koska henkisessä kypsyydessä on useimmiten liian iso ero. He vaan ovat vapaa-ajan intressiensä osalta samanoloisia kuin minäkin.

Kiinnostaisikin tietää mielipiteitä siitä, minkä ikäistä seuraa etsitte ja minkä ikäisiä itse olette. Toisin sanoen, etsittekö nuorempaa, samanikäistä vai vanhempaa seuraa ja minkä vuoksi.

No minä olen 31-vuotias, ja olen ollut ihastunut sekä itseäni yhdeksän vuotta nuorempaan että 19 vuotta vanhempaan naiseen, joten eipä iällä minulle niin suurta merkitystä ole. En minä kyllä mitenkään etsinyt noin paljon vanhempaa tai nuorempaa seuraa, mutta elämässä nyt tapahtuu kaikkea suunnittelematonta. Ihmiset on niin erilaisia, tunnen tosi nuorekkaita viisikymppisiä ja sitten valitettavasti myös itseäni nuorempia, jotka ovat tosi paikoilleen jämähtäneitä. Enkä nyt tarkoita paikoilleen jämähtämisellä sitä, kuinka usein käy ulkona, vaan sellaista yleistä kaavoihin kangistumista "tämä asia pitää tehdä kyseenalaistamatta näin, koska se on aina ennenkin tehty näin".

"En enää edes yritä hakea oman ikäistäni saati minua vanhempaa seuraa, koska he eivät 'jaksa' käydä ulkona vaan ovat mielummin yksin kotonaan, urheilevat tai tekevät jotain muuta."

Tästä kommentista tuli mieleeni kysyä, että onko se mielestäsi automaattisesti este parisuhteelle, jos toinen on kotona viihtyvää sorttia (olettaen että hän nyt kuitenkin joskus lähtee kanssasi baariin ja keikoille)? Jos toinen on muuten tarpeeksi samanhenkinen, varmaan löytyy muutakin mukavaa tekemistä yhdessä, ja eihän sitä nyt aina tarvitse yhdessä liikkua.

Minusta yleisesti ottaen kiehtovimpia ovat nimenomaan itseäni vanhemmat naiset (40+). Kypsyys, elämänkokemus, sen mukanaan tuoma itsevarmuus, rentous, laajanäköisyys ja tietynlainen viisaus (ei koske kylläkään kaikkia!) sekä eletyn ja koetun elämän jättämät luonnolliset merkit... Näiden muodostamassa kokonaisuudessa on minusta jotakin hurjan viehättävää, syvää ja seksikästä, jota kovin nuorissa naisissa ei voi vielä olla. Tiedostan, että nuoret naiset ovat omalla tavallaan viehättäviä, mutta sen kaltainen (vähän raakilemainen) viehättävyys ei vain vetoa samalla tavalla minuun. Yksilöllisiä eroja tietenkin on aina, kolmekymppinen voi olla joskus kypsempi kuin nelikymppinen, mutta näin koen asian yleisellä tasolla.

Ei se mulle este missään nimessä ole, ja toki kummallakin olisi hyvä olla omiakin kavereita joiden kanssa käydään joskus ulkonakin ihan vaan kaveriporukalla. Olisi vaan tosi kiva löytää joku samanhenkinen, suurin piirtein samanikäinen nainen. Kyllä mäkin kotona viihdyn, mutta muistakin syistä johtuen mun ykkösvaihtoehto viikonlopun viettoon on mennä jonnekin, tutustua uusiin ihmisiin, tanssia, nauttia musiikista ja pitää hauskaa. Tuntuu vaan olevan hyvin epätyypillistä muille samanikäisille.

Ihme kyllä, aika paljon täällä on nuoria naisia. Ehkä löytämässä itseään, ehkä uuden sukupolven avoimuus näkyy selvästi ilmiössä. Olisihan se kiva, jos täältä löytyisi muitakin reippaita nelikymppisiä bi-naisia, joiden kanssa puhua elämän monista asioista, käydä ulkona, ehkä saada läheisemmänkin ystävän. Iällä on se merkitys, itse uskon, vanhempi nainen on jo sinut itsensä kanssa, ehkä realistisemmalla pohjalla, tietää mitä haluaa. Minulla on ollut koko elämä aikaa miettiä mitä haluan ja mikä olen, siksi neljäkymppinen.

Itselle se ikä ei ole niinkään suuri juttu. Oon ihastunut monesti itteäni nuorempiin (alle 20-vuotiaisiin) ja seurustelen tällä hetkellä itseäni yli 8 vuotta vanhemman naisen kanssa. Ei se ikä ole suhteessa itselle niin suuri juttu jos sitä ei ajattele liiaksi, silloin se mielestäni muodostuu ongelmaksi, jos siitä sellaisen tekee. Minua ei haittaisi seurustella itseäni ½ vanhemmankaan kanssa, eikä itseäni 3-4 vuotta nuoremmankaan, sitä nuorempaa en voisi ottaa koska sitten se olisi jo melkein laitonta, enkä haluaisi syytettä niskaan :S Joten iästä on _se_ pakko sanoa, että jos sinkku olisin, niin vähintää 17-vuotiaan ottaisin, lain puitteissa. Jos tuota lakia ei olisi, voisin ehkä ottaa nuoremmankin, itse kun oon kakskyt (plus yksi vuosi..).
Kun aikanaan aloimme naiseni kanssa seukkaamaan, siitä oli hirveä kohina joskus, että kun teillä on tota ikäeroa, mutta itseäni se ei ole koskaan haitannut kuten näitä kohkaajia. Jos nyt sinkku olisin, niin en minä sitä ikää lähtisi tuijottamaan. Tärkeintähän on kaikissa parisuhteissa se yhteisen elon sujuvuus, eikä se, että ymmärtääkö se toinen mistään mitään kun on niin nuori/vanha.. Nuorena, silloin kun seksuaalisuus oli heräillyt kukkaansa siinä 15-vuotiaana, haaveksuin kyllä kovasti siitä että olisin seukannut about kolmikymppisen naisen kanssa, en tiedä miksi :DD