Femmeistä

Pakko tällaista kysäistä, että onko femmet nykyään totally out? Tuntuu että ketään ei kiinnosta tällä hetkellä naiselliset naiset. Pakko tosin myöntää, että itse pidän myös enemmän poikamaisista tytöistä, mutta tarkoittaa tämä nyt sitä, että pitkä tukka pitää leikata ja mekot vaihtaa poikien farkkuihin että seuraa löytyisi? Tai vaihtoehtoisesti vaihtaa kiinnostuksenkohde miehiin?

Olisi kiva kuulla mielipiteitä aiheesta!
  • 2 / 36
  • marianna
  • 4.12.2009 18:26
Älä lannistu, femmet eivät ole ollenkaan out. Jos et poikamaista tyyliä ja miehiä omiksesi koe, älä ihmeessä niihin vaihda vaan löytääksesi paremmin seuraa. Itse tykkään nimenomaan naisellisista naisista ja tunnen monta lesboa, jotka tykkäävät myös. Olen itsekin naisellinen ja ihan kivasti on vientiä ollut. Johan mulle suru puseroon tulisi, jos kaikki ihanat femmet luopuisivat tyylistään ;).
Mistähän tuollainen harha on päässyt syntymään?

Henkilökohtaisesti voin melkein fyysisesti pahoin jos näen liian suuria säkkimäisiä vaatteita, maihinnousukenkiä, reisitaskuhousuja jne jne... lista on loputon.

Olen sitä mieltä, että naisen pitää laittaa ainakin 10% ajastaan ja tuloistaan kauneuden ylläpitoon.
Musta taas tuntuu, että suurin osa nimenomaan tykkää femmeistä. Itse en ole yhtään femmemäinen, ja mulle on tullut sellainen mielikuva, että aina jos itse kiinnostun jostakusta, niin hän paljastuu kuitenkin femme-faniksi eli ei siis ole kiinnostunut musta. Tälleensä hiukkasen kärjistetysti ilmaistuna!
Minä itse olen femme ja minuun kyllä vetoaa poikamaiset naiset. En osaa sitä selittää miksi, mutta niin vain on...tai sitten kun tämä ensirakkaus on ollut poikamainen ja siitä ei ole yli päässyt, niin ei osaa muita ajatellakaan...Mutta, jos muitakin katselen, niin mieluummin niitä poikamaisia...Jokin niissä vaan vetää puoleensa...
Älä ihmeessä muuta itseäsi sellaiseksi, joka et oikeasti ole! Ole oma itsesi vain. Et vaan ole tavannut oikeaa naista, kun noin asian koet. Muuttamalla itsesi väkisin toisenlaiseksi et sellaista ehkä tapaakaan.
Niin juuri, ole oma itsesi, ja sinulla on mahdollisuus tavata nainen, joka on sinusta kiinnostunut juuri sellaisenaan kuin olet. Itse olen sporttinen (en miehinen) joten sytyn omanlaisistani ja samankaltaisistani. Ja kuitenkin aina itse persoona lopulta ratkaisee kestääkö kiinnostus ja yhdessäolo. On varmasti paljon naisia joita kiinnostaa enimmäkseen ulkonaisesti femmetyyppiset naiset. Joten, pidä vain silmät auki, ja toivoa sinulle kumppanin löytymiseen.
Haha, juttuhan alkaa kuulostaa pelottavasti siltä, että femmet löytää siis femmejä ja poikamaiset poikamaisia? Its ekun on femme joka on kiinnostunut poikamaisista tytöistä (pitäähän sitä naisellisella olla joku ovia avaamassa ja kuskaamassa autolla ympäri maailmaa, haha) niin tässähän on oikea ongelma ratkaistavana :-D
suzanne,

älähän tee hätiköityjä johtopäätöksiä!

Voi niitä löytyä muitakin kombinaatioita kuin femme-femme ja poikamainen-poikamainen (ja kaikki ei edes noihin "luokkiin" mahdu). Itse olen naisellinen nainen ja kumppanini hyvin androgyyni. Tuskin olemme harvinainen pari.

Mutta ehkei kannata keskittyä miettimään tuota pintaa. Hmmm. tuli vielä mieleen, että naisellinen nainen voi myös availla ovia ja kuskailla autolla ja hemmotella monella tavalla...
Eikö se vanha (ja vanhanaikainen) klisee naispareista ole nimenomaan se, että toinen on femme ja toinen butch? Sekään ei tue Suzannen teoriaa, paitsi tietysti jos klisee on täydellisen väärä. Omasta puolestani voin vain sanoa, että en itse ole tippaakaan femme, mutta tuppaan ihastumaan juuri femmeihin. Enkä ole takuulla ainoa lajiani.
Vanha (ja vanhanaikainen) näkemyshän on, että suhteessa on (ainakin ulkoiselta olemukseltaan) feminiini ja maskuliini. Mutta usein olen nähnyt kaksi butchiakin, tai kaksi femmeäkin yhdessä.
Vaikuttaa tämän keskustelun pohjalta hieman siltä, että ruoho näyttää olevan vihreämpää muiden jalkojen alla, ja muiden tilanne on aina omaa helompi. Itse olen femme ja katselen kaikenlaisia naisia, mutta eniten juuri nämä poikamaisemmat viehättää. Eikä ehkä vähiten sen ensirakkauden tähden, joka aina kummittelee taustalla. Ja niin kuin olen aiemminki tänne johonkin keskusteluun kirjoittanut, niin koska olen heikosti kontaktia ottava ja vähän ujo, on minun vaikea lähestyä toista. Mutta taas minusta on vaikea nähdä, että olisin lesbo, jos ei omaa todella hyvää gaydaria.
Ei oo helppoo.
Eli metsästys jatkuu siis! Itse olen tosiaan seurustellut aiemmin transmiehenkin kanssa, joten mulla on nyt päähän pinttymä siitä, että mun täytyy olla se tyttömäisempi osa. On aika kova kolaus omalle tyttömäisyydelle kun joku toinen femme tulee iskemään ja toteaa että "onpas kivaa kun sä olet noin miehekäs" vaikka itse kokee itsensä naiselliseksi naiseksi...
  • 13 / 36
  • Cyoon Zirkov
  • 22.12.2009 4:49
ja lisänä (myös aiempiin) vaikken tuomitsekkaan kliseetä täysin vääräksi, niin omien kokemusten mukaan kaikilla nuo roolit eivät ole pysyviä.. itse olen hyvin androgyyni, mutta saatan käyttäytyä esim femmen seurassa enemmän maskuliinisesti ja toisin päin. myös seurustelu suhteessa joka alkaa roolittomasti yleensä kompensoin toista osapuolta jossain vaiheessa ainakin hieman, vaikken sitä ehkä aina huomaakkaan :)
  • 14 / 36
  • Cyoon Zirkov
  • 22.12.2009 4:52
ja pidän henkilökohtaisesti useimmiten enemmän femmeistä ;)
luulen ettei femme tai buch tule kumpikaan olemaan totally out koskaan.
Olen femme (tai no en aivan ultra femme, mutta enemmän femme kuin butch) ja tykkään femmeistä ;) tai no ainakin olen tähän asti ollut ihastunut vain femmeihin. Mielestäni femmet ovat paljon.. no, viehättävämpiä kuin butchit, vaikkakin ei heissä mitään vikaa kuitenkaan ole :)
Nainen on luotu kauniiksi ja hm.. naiselliseksi. Ja naisen tulee pukeutua niin kauniiksi kuin vain haluaa ja myös poikamaisesti (itselläni lyhyt tukka ja äitini mielestä varsin poikamainen), mutta rakastan pukeutua kauniisti ja elegantisti. Ja muuten femmeistä!! Eivät he ole mihinkään hävinneet: omalla luokallani on 5 tyttöä, joista itseni lisäksi on 2 feministiä! Kauan eläköön femmat! Rakastan teitä! Ei muuten kukaan olisi kiinnostunut vaihtamaan minun kanssani mielipiteitä ja ajatuksia lesboudesta sähkärillä tai yms. (olen ehkä hieman uusi näissä asioissa, mutta tiedän olevani bii ellen peräti lesbis)?? :):) Olisi kiva saada juttukaveri lesbotytöstä:)
Olenhan minä vasta ihan lyhyen aikaa itseni tähän yhteisöön kuuluvaksi tunnistanut, mutta ehdottomasti femme. Nainen, polkkis, isot tissit ja naiselliset vaatteet. Aina. Ja naiseni on Nainen myös, tosin kiehtovia ovat myös poikamaiset naiset. :D Eiköhän se ole se persoona, johon rakastutaan, ei tyyppi tai se, millainen on tyyli.
Olen femme-bi, ja ollut vapailla markkinoilla kesästä asti. Viimeisin suhteeni kesti 6 vuotta ja olin miehen kanssa. Nyt ihmetyttää että onko se heteroavovaimon leima jotenkin jäänyt mun otsaan, kun naiset eivät tule iskemään tai juttelemaan. Miehiä kyllä riittäisi, jos vain kiinnostaisi. Vaan ei. Tuntuu että kaikki haluavat poikamaisia naisia ja pitkätukkainen femme saa jäädä nuolemaan näppejään... tai tyytyä mieheen :/
Itse olen androgyyni ja pidän sekä tyttömäisistä että poikamaisista tytöistä. Voi ehkä näyttää välillä siltä, että täällä ainoastaan poikamaiset tytöt saavat huomiota, mutta ei se niin ole. Kyllä femmeistäkin pidetään, joten ei kannata lannistua!
Pidän itseäni femmenä ja pidän naisellisista naisista. Olen samaa mieltä että nykyään ei tunnu femmejä löytyvän, ainakaan vapaalla jalalla. Mikä on sinänsä harmi, sillä tahtoisin ihan kunnon seurustelusuhteen, enkä mitään yhden illan juttua. Toivon mukaan joku mukava femme vielä tulee minunkin kohdalleni. Eivät he ainakaan minun kohdallani ole out.
minä pidän femmeistä ja olen yleensä itsekin sellainen. tykkään meikata, laittaa hameen ja pikkutopin ja korkokengät.. minusta naiselliset naiset on ihania. :)
mutta kyllä sellainen maastohousuihin ja maihareihin pukeutunut lippispää menis kans ;D
luulen, että stereotyyppisemmän näköistä naista on helpompi lähestyä, kuin femmeä. stereotyyppisemmän tunnistaa helpommin vinoksi, monia voi pelottaa lähestyä kovin naisellista naista pakkien (tai nurkan takana olevan aviomiehen) pelossa. oma tunnistettavuus vinoksihan on paljolti itsestään kiinni, joten lisää flirttiä peliin. ;)
Höpsis, ei kannata itseään muuttaa vaa sen takia et kävis sutinaa ;) Kun taatusti on joku joka tahtoisi sut juuri sellaisena kun olet. Itse olen femme enkä tyylistäni luovu. Melkein kaikki on kokeiltu. :)
Minulla oli "pikkutyttönä" ajeltu pää, mutta ei mitään poikamaista vaatetusta, vaan hyvinkin naiselliset vaatteet (aina). Kuitenkin tuo parin millin siili oli ilmeisen selvästi merkki vinoudesta ja sain tuolloin baareissa ja yökerhoissa hämmentävää seuraa about keski-ikäisistä miehistä tilittämässä kokemuksistaan seksistä saman sukupuolen kanssa. Tuolloin, nippa nappa baari-ikäisenä, olin erittäin hämmentynyt stereotypioiden voimasta :) Live and learn, sitähän elämä on. Ehkä itse näin myöhäisheränneenä en sorru samaan....?
ahh, solakat,tummat pitkähiuksiset naiset! :) täällä puhuu söpösti poikamainen tyttö.
Mie oon tiedostanut olevani lesbo sangen vähän aikaa, eli jonkun reilu vuoden verran, ja olen poikamainen tyttö ja katselen kaikken tyypin naisia, mutta eniten femmet vievät huomioni. Ja miusta saa juttuseuraa tähän ja miksei muihinkin aiheisiin, jos jotakuta kiinnostaa jutella(että ihan vikkinä vaan ;D). Mutta ah, naiset ovat kyllä todella kauniita olentoja <3
Todella mielenkiintoista keskustelua. Olen vasta vähän aikaa liittynyt sivustolle vaikka pitkästi 10 vuotta olenkin tiennyt mikä/kuka olen :P
Olen ite suht keskiössä tyylien suhteen ajattelisin ja kyllä pakko sanoa että femme vetää puoleensa...Vaikka pakko ikäväkseni todeta että on tämä Seinäjoki kuiva paikka jos haluaisi vaikkapa aloittaa ystävyyden/suhteen toiseen naiseen. Takaraivoon jäytää reikää tää iän ikuinen ajatus; "Uskaltaisikohan eikö uskalla... Kun ei mulla ole minkään laista tutkaa! "
Ehkä ne vanhan piian päivät odottaa, haha, no ei, ei tässä iässä sellasia ajatella.
Muhun voi myös ottaa yhteyttä jos haluaa keskustella lisää ;)
Itse olen kans femme.. tosin en kovin stereotyyppinen femme. Enemmänkin black metal- yhtyeen laulajan näköinen femme :'D Näin on ainakin sanottu. Usein lesbobaareissa saan oudoksuvia katseita, että "Toi kuuluu kyllä Infernoon eikä tänne..". Mutta piiiiitkä musta tukka mulla on, naisellisia vaatteita ja koruja, meikkaan paljon, käytän naisellisia tuoksuja ja muutenkin. En ole koskaan sinkkuna ollessani kokenut olevani lesbopiireissä kovaa kamaa, olen käsittänyt, että sellaiset jotka näyttävät Pinkiltä, siltä laulajalta, ovat kovaa kamaa. Tai sitten sellaiset Shanen näköiset. No mutta kukapa ei Shanelle tai Pinkille antaisikaan.. ;) Itse en ole kai koskaan kamalasti femmejä katsellut, aina ne on olleet poikamaisia ne lesbot/bi:t, joihin olen ihastunut. Omakin naisen on butch ;D En kokonaan poissulje sitä mahdollisuutta, että jos en olisi varattu, voisin seurustella femmen kanssa itsekin femmenä. Se ajatus vaan tuntuu jotenkin oudolle. Ehkä olen siinä vähän vanhanaikainen toiminnoiltani, että tottakai se on aina femme ja butch, eikä muuten. Jotenkin vaan sitä aina "sekosin" butcheista. Femmeissä ei ole mitään vikaa, en tosin itse tunne ketään femmeä, pelkkiä butcheja, tai sellaisia, joilla ei ole tällaista "luokitusta".
Olen yhdeksäntoista kesäinen naisen alku, joka tuskastelee naisen puutteessa. Olen erittäin naisellinen ja suurin osa tuttavistani luulevat vieläkin että minulla odottaa salainen poikaystävä jossain takapajulassa. Homo baareista on jäänyt käteen lähinnä miesten säälittäviä isku repliikkejä ja olettamus että olen aina se jonkun "hetero kaveri". Nykyään melkein ahdistaa käydä homobaareissa, koska olen aina ensi oletukselta joko se baarin ainoa bisse tai sitten joku hetero, vaikka suuntautumiseltani olen täysin naisiin päin. En haluaisi muuttaa ulkonäköäni, mutta pieni "ulkopuoliseksi" tunteminen alkaa painaa päälle. Kenenkään Gaydar ei kohdistu minuun päinkään ja kun saatan mainita suuntautumisestani jollekin ovat vastaukset yleensä hyvinkin yllättyneitä.

En ole ujo (toisin kuin voisi päätellä), vaan ulospäin suuntautunut, nätti, hoikka varsinen nuori nainen koroilla ja pitkillä hiuksilla varustettuna, mutta ketään en ole löytänyt. Ihastun naisellisiin naisiin, jotka yleensä ovat sattumalta myös täysin heteroita. Tuntuu että Suomen piirit ovat pienet ja niin sisäsiittoiset että on melkein mahdotonta löytää ketään, varsinkaan naisellista naista.

Vaikka olen tietänyt seksuaalisen suuntautumiseni jo muutamia vuosia olen silti vasta matkalla kohti hyväksyntää itseni kanssa. Välillä mietin olisiko sittenkin vain kaikista helpointa antaa itseni jollekin jätkälle niin saisi mutsikin sen pitkään kaivanneen vävynsä ja yhteiskunnan hyväksynnän. Mies seuraa minulle kyllä löytyisi, mutta naisia en ole saanut mukaani yrityksistä huolimatta. Tuntuu oudolta kun kaverit seurustelvat ensimmäisiä pitkiä suhteitaan ja minä olen yksin. Tiedän että olen vielä nuori ja että tulen löytämään vielä jonkun, mutta samalla tunnen että minulta jää jotain kokematta kun en ole nuoruudessani seurustellut kenenkään kanssa.

-Sitä korkokenkäistä olentoa odotellessa-
Itse ainakin saan muutamia sydämentykytyksiä femme naisten katseista. Olen enempi androgyyni,
enkä koskaan ole seurustellut ns femmen kanssa. Sinulle voisin vastata vaikka näin: oletko koskaan
hakenut ketään naista tanssimaan ja siten osittanut kiinnostuksesi. Samalla muut naiset näkevät
sinut ja kenties tekevät lähempää tuttavuutta kanssasi. Tsemppiä ;)
Aruide, mulla on kans aika lailla sama tilanne. Oon pitkähiuksinen, pukeudun tyttömäisesti ja oon kaikin puolin ihan heteron näköinen, vaikka en hetero ookaan. Poikamainen tyyli ei vaan tunnu omalta, eikä sitä tietenkään pitäisi minkään ulkoisten paineiden takia ulkonäköään muuttaa, mutta välillä tuntuu tosi toivottomalta just toi, että homobaareissakin ihmiset olettaa, että on vain se jonkun hetero kaveri. Ehkä sitä sitten pitäis tosiaan uskaltaa olla vaan alotteellisempi, mut ainaki itelle tuntuu vaikeelta, ku on sen verran ujo. Oon kans just ton 19, nuori vielä, mut pelottaa vaan, että vuodet vierii eteenpäin eikä ikinä koskaan löydä ketään.
Minäkin olen pitkähiuksinen, meikkaava, tyttömäinen tyttö. Tai nainen. Olen vasta parin vuoden ajan uskaltanut myöntää itselleni asioiden oikeaa laitaa, vaikka olen jo 30-vuotias. Lumi, älä siis vielä huolestu, sinulla on varmasti vielä aikaa löytää itsellesi se oma ja oikea :) Itsestäni en ole niin varma, koska en oikein edes uskalla käydä missään, kun näytän siltä, että otsassani voisin yhtä hyvin lukea : umpihetero... ja myös, koska oletan, että kaikki muut "ulkoilijat" ovat minua paljon,paljon nuorempia! Mutta ehkä sitä rohkeutta ja rakkautta minullekin vielä joskus jostain löytyy :)
Itse tykkään naisellisista naisista ja mieluusti vielä ihan heteron näköisistä. Se vaan on vähän haasteellinen yhtälö, koska kadulla nyt ei viitsi ehdotella kenelle tahansa + homopaikoissa käy nykyään niin monenlaista kansaa ja olen itsekin törmännyt siihen, että kohdalle on sitten oikeasti osunut heteronainen. Muutaman takapakin tai epämääräisen kimppakivaehdottelun jälkeen tulee vähän varovaisemmaksi -turhautuneemmaksi?- kun ei oikein tiedä kuka on kuka. Mutta en silti toivo, että kukaan femme ikinä muuttuisi tyyliltään, mutta kun jotenkin pitäisi tietää keitä olette. No hmm joo, siis itsekin olen femme ja painin vähän saman asian kanssa myös niin päin, että yritän jollain systeemillä näyttää, että olen sateenkaarikansaa. Kun on mulle tultu mamassakin kerran sanomaan, että mitä sä täällä teet. Olen päätynyt pukeutumaan vähän neutraalimmin, mut ei ole kauhean hyvin toiminut viime aikoina.

L-worldit on ilmeisesti niin teeman mukaiset tätä nykyä, että sieltäkin on femmet vähän vähentyneet. Kuka järjestäisi femmebileet... :)
Pakko myöntää, että itse kyllä saan enemmän sydämentykytyksiä femmeistä kuin poikamaisista tytöistä ;-) Ehkä se johtuu siitä, että oon itse kai jollakin tapaa vähemmän tyttömäinen vaikken kuitenkaan ihan butch tai androgyyni olekaan. Musta on lähiaikoina tuntunut siltä, että enemmän täällä päin olis femmeillä vientiä kuin poikamaisilla. Tai ainakin alkaa tuntua siltä aina silloin, kun ties kuinka mones poikamainen lepakko parkkeeraa tyttöystävän viereen vikittelemään sitä :-D
Toi on kyllä niin tapauskohtaista. Jokaisella on oma makunsa.

Itte oon aika femme, tai en naisellisimmasta päästä, mutta kuulemma erittäin heteron näköinen kuitenkin. Oma naismaku kattaa sekä butchit että femmet, naisen pitää näyttää naiselta mutta kuitenkin olla tunnistettavissa vinoksi, eli selkeästi heteron näköiset femmet ei kiinnosta. :D Poikamaisemmat tytöt kuitenkin jotenkin säväyttää tietyllä tavalla, sellaiset Siiri Nordinin näköiset ja tyyliset.
Ex-tyttis oli vähän samantyyppinen kuin minä, eli femme mutta ei kuitenkaan heteron näköinen..Ja mä olin enemmän se butch siinä suhteessa. Nykyinen taas on selkeästi butch ja hän taas tykkää kuulemma heteron näköisistä femmeistä, eli hyvin meni yksiin. :D

Mä ajattelin 10 vuotta olevani bi, ja seurustelin vain miesten kanssa..25-vuotiaana sitte tajusin olevani enemmän naisiin päin, eikä miehet ole sen koommin kiinnostaneet. Pelkäsin kyllä kun aloin ottamaan enemmän kontaktia sateenkaareviin ihmisiin, että kukaan ei ota mua tosissaan eikä kiinnostu, koska en näytä lepakolta. Onneksi olin väärässä kuitenkin. :)
  • 36 / 36
  • PerAsperaAdAstra
  • 16.12.2010 19:06
Juup, kyllä se niin on että tuo on kyllä hyvinkin persoonakohtaista :) Itse olen ehkä hieman poikamainen, en kuitenkaan niin paljon ettenkö herättäisi kiinnostusta myös miesväessä :) Kyllä mun silmääni enemmän miellyttävät naiselliset naiset, enemmän heitä sillä silmällä katselen, kuin että katselisin "omannäköisiä" :D

Eiköhän se niin ole, että "makuja" on yhtä paljon kuin meitä ihmisiäkin :) Ole oma itsesi! ;)