identiteetti hakusessa

Olen 24-vuotias nainen Turusta ja tajusin lesbouteni jo kahdenkympin kynnyksellä. Itselleenkin 'ulostuleminen' oli tarpeeksi rankkaa, lähisuvulle ja ystäville tulin kaapista pari vuotta sitten. On tullut yhden kerran käytyä Setan tutustumisillassakin mutta kun olen vaan niin ujo. En ole baareissa käyvää tyyppiä, tuskin olen edes käynyt. En kauhiasti käy muuallakaan. Kotona vaan nyhjään kissan ja kirjojen kanssa.

Viime aikoina olen alkanut ajatella että 'mitäs nyt?' Voinko olla lesbo jos en oikeastaan kunnolla tunne ketään lesboja? Ystävät kun on kaikki heteroita. On alkanut tulla tunne että mikä minä taas olen. En ole eläessäni suudellut naista, miestä kylläkin. Se oli kyllä tunnepuolella sen verran järkyttävävä kokemus (vaikka mies itse olisi ollut minulle aivan mahtava ystävä, niin samanhenkinen että... ainut vika se että se oli mies) että tiedän kyllä mitä oikeasti haluan. En ole koskaan edes seurustellut, vaikka tähän ikään olen jo päässyt. Ahdistaa kun on vieläkin sinkku ja suku ja perhetutut kysyy poikaystävän perään. Silloin haluaisin huutaa täyttä kurkkua. On vaillinainen olo yksinäisenä, ajattelen aina että olisi helpompaa kertoa lopuille sukulaisista, kuten isälleni, jos seurustelisin. Nyt se vain pelottaa jotenkin. Koen itseni kokemuksilta vajaaksi. Olen kyllä ollut epätoivoisen yksipuolisesti rakastunut, mutta siinäkin poltin vain siipeni.

Tuntuu ettei jaksa enää odottaa että joku ilmaantuu, toisaalta en ole sen luonteinen että lähtisin tuota toista aktiivisesti metsästämäänkään. Välillä tuntuu että pitäisi vain hyväksyä se, etten tule törmäämään siihen johonkuhun. Tulee kyllä välillä sellainen olo että missä ihmeessä kaikki Turun lesbot ja bi:t ja homot on?

"Voinko olla lesbo jos en oikeastaan kunnolla tunne ketään lesboja?"

Tottakai voit. Ei se ole olennaista, keitä ystävä/tuttavapiiriisi kuuluu, vaan mitä sisälläsi tunnet.

Minä tajusin olevani lesbo sinun ikäisenäsi, nyt olen 30. Silloin rakastuin ystävääni. Vaikka olin aiemmin seurustellut miesten kanssa, yksikään mies ei ollut saanut minua tuntemaan lähellekään sitä, mitä tämä nainen. Valitettavasti hän oli hetero. Minulla kesti tosi kauan päästä yli yksipuolisesta rakastumisestani, ja kun ei senkään jälkeen kaikki mennyt ihan suunnitelmien mukaan, meni useampi vuosi, ennen kuin pääsin koskettamaan naista ja seurustelemaan naisen kanssa. Edelleen minulla on enemmän seurusteluhistoriaa miesten kuin naisten kanssa, mutta onhan tässä koko loppuelämä aikaa.

Silloin kun minulla ei vielä ollut mitään konkreettisia kokemuksia naisista, minulle oli kuitenkin selvää, että olen lesbo eikä entiseen heteroelämään ole paluuta. Kyllä sen sydämessään tiesi, sen verran vahvoja olivat tunteet ja halut naisia kohtaan.

Sitä en osaa sanoa, miten löytää samanhenkistä seuraa Turusta, kun en sielläpäin asu. Mutta oletko kokeillut nettiä, deittipalstoja ym?

Oikeastaan on harhaanjohtavaa sanoa että tajusin olevani lesbo vasta kaksikymppisenä. Olin ihastunut tyttöihin jo lukiossa mutta silloin vain ajattelin olevani bi. Mutta sitten kävi niinkuin sinulle, hieman ennenkuin täytin 20. Rakastuin yhteen parhaista ystävistäni. Keräsin pitkään rohkeutta kertoa vaikka tiesin mahdottomaksi sen että hän alkaisi seurustella kanssani. Ja sitten siitä kestikin päästä yli pari vuotta. Jona aikana tietenkin ajauduin 'johonkin' erään miehen kanssa. Olen itselleni suunnattoman kiitollinen että se ei edennyt suutelemista pidemmälle.

Tajuaminen ja itselleen myöntäminen oli kuitenkin pitkä prosessi. Olen miettinyt paljon ja tiedän että tuskin tulen ikinä miehen kanssa olemaan.

Nettideittailu on hiukan kaksijakoinen juttu. Kaikki netissä olevat (ainakin ne joihin oon itse törmännyt) ei edes tarjoa vaihtoehtoja heteroparien ohella. Nainen ei voi etsiä naista eikä mies miestä. Pitäisi kyllä ehkä kokeilla. Yhden kerran lähes liityin yhdelle sivulle mutta en sitten kuitenkaan. Tosin verraten siihen aikaan jonka luuhaan netissä päivittäin ja viikottain niin netti olisi kyllä varteenotettava vaihtoehto.

Joo, on olemassa aika vähän vaihtoehtoja jos haluaa tavata naisia netin kautta. Mutta voisit kokeilla vaikkapa qruiser.com?

Itse olen vieläkin ihan hukassa. Ainut mitä tiedän on että naisia kiinnostaa, ja paljon. Yleensä olen melko varma että olen bisse, mutta sitten välillä tuntuu siltä että voisinkin olla lesbo. Ja sitten välillä luulen että olen vain täysin seonnut ja olen oikeasti hetero. :P
En ole koskaan ollut rakastunut naiseen, mutta viime kerta kun olin oikeasti ihastunut mieheen oli kun olin 13. Vaikka onkin ollut kaiken maailman outoja suhteita miesten kanssa täällä matkan varrella.

Oli vasta kun muutin pois kotoa Turkuun opiskelemaan ja yksi mun parhaista kaveresista tuli kaapista kun aloitin kysynalaistaa seksuaalisuuteni. Tämä on nyt kolme vuotta sitten ja matka hyväksymään itteeni on ollut rankka. Onneksi tuntuu paremmalta nyt ja useimmat läheiset kaverit tietävät että tykkään tytöistä. :)