Tästä äiti varoitti

Sosiologi Anna Kontulan pamfletti Tästä äiti varoitti vaikuttaa hyvältä tekstiltä myös GLBTQ-väen kannalta. En ole vielä saanus opusta käsiini, mutta arvioiden ja Like sivuilta löytyvän johdannon perusteella Kontulan pääpointti on täyttä asiaa: feminismi, siis heteroiden feminismi on jämähtänyt heteronormatiiviseen, parisuhdekeskeisyyteen ja muuhun höttöön. Lainaus:

"Ei ole samantekevää, miten ja kenen kanssa paneskelet, sillä se määrittää sosiaalista asemaasi. Seksiaktit ja -suhteet asettuvat hierarkkiseen järjestykseen, jonka huipulla ovat naimisissa olevat heteropariskunnat. Tästä alaspäin yksilön sijoitus määräytyy sen mukaan, montako ideaalin ulottuvuutta hänen seksikäyttäytymisensä toteuttaa tai kyseenalaistaa. Esimerkiksi homoseksuaaleista vakiintuneessa parisuhteessa elävät ovat parempia ihmisiä kuin moniavioiset homot, jotka puolestaan sijoittuvat vain hieman trans-ihmisten, sadomasokistien ja seksityöntekijöiden yläpuolelle."

En valitettavasti juuri nyt muista, kuka amerikkalainen queertutkija kirjoitti jo vuosia sitten täsmälleen samoin, mutta sanoisin että homoliikkeelle on käynyt täsmälleen samoin kuin feminismille: kaikkienergia uhrataan siihen että päästään avioliittoon. Kun rekkareita oli viime vuonna 249 kpl, alkaa ihmetellä, missä ne kaikki muut oikeinovat ja mitä ne puuhaavat....

Kontulasta lisää kun saan kirjan luetuksi.

Anna Kontula on Tampereen Akateemisen (Hämeenkatu 6, 33100 TAMPERE) kohtauspaikalla lauantaina 16.5.2009 klo 15.30 Hanna Nikkasen haastateltavana.

Kontulan pamfletti on nyt luettu. Loppujen lopuksi Kontula jättää kirjoittamatta - johdantoa lukuunottamatta - montaakaan sanaa ei-heteroista. Sen sijaan teemat, kuten prostituutio, vallankäyttö, poliittisesti korrekti seksi ja suhteet jne jne ovat asioita joita olisi syytä pohtia muidenkin kuin heterofeministien. Pari sitaattia: "Oikea seksuaalisuus on tasa-arvoista, monogaamista, intiimiä ja romanttista. Kun siis masturboidessani haaveilen tylyistä käskyistä ja kiihkosta, tunnen niskassani Sheila Jeffreysin syyttävän katseen." Jos itse olisin ottanut Jeffreysin horinat tosissani, tuntisin varmaan minäkin, joskin toisesta syystä: mieluummin top kuin bottom...

Ja vielä: "Luokka, seksuaalinen suuntautuminen ja etninen tausta vaikuttavat kaikki siihen, miten sukupuolittunut valta tuhoaa ja/tai emansipoi." Totta. Tässä kohtaa tulee mieleen Michel Houllebecqin romaani Oikeus nautintoon, jossa sängyssä kohtaavat rikas länsi ja köyhä kolmas maailma. Toisella on rahaa ja toisella nuorta lihaa, ja tavaramarkkinathan siitä syntyy. En yhtään epäile, ettei rahan, rodun ja kulttuurin tuottama valtasuhde toistuisi myös ei-heteroissa piireissä.

Ai niin, se ykköspostaukseni sitaatti on Gayle Rubinin, ja kirjoitettu jo aikana jolloin queeria ei oltu keksittykään.

Geschwitz kirjoitti: "Kun rekkareita oli viime vuonna 249 kpl, alkaa ihmetellä, missä ne kaikki muut oikein ovat ja mitä ne puuhaavat...."

Jotkut käyvät puistoissa. Puistoissa tai levähdyspaikoilla kruisailu on kivaa. Monet nauttivat siitä. Näkee vuodenaikojen vaihtelun ja oppii tuntemaan uusia ihmisiä.

Setalla oli keskustelutilaisuus puistokulttuurista joskus 1980-luvun lopussa uudella ylioppilatalolla. Menin sinne ja kerroin, että pidän puistoelämyksistä. Apua, minkä vihaisen protestiaallon sain niskaani NUORILTA Setan aktiivi-ihmisiltä. Kukaan puheenvuoroja käyttänyt ei suostunut ymmärtämään.

Sitten tapahtui Stadionin seudun pahoinpitelyaalto ja yhtenä yönä siellä hakattiin tajuttomaksi joitakin ihmisiä. Kysyin yhdeltä Setan aktiiviselta, että mitä siellä on tapahtunut. Kuiskaten hän uskalsi tunnustaa: "Olin siellä minäkin".

Tarkoitukseni ei ole loukata aktivisteja, vaan omalta osaltani nostaa esiin tämä ongelma. Ulospäin on näytettävä julkisivua, johon kuuluu onnellinen parisuhde. Se, että siihen suhteeseen kuuluu muitakin, jätetään sanomatta.

Pinkkimustat ovat yrittäneet nostaa omalla tavallaan esiin tätä ristiriitaa. Se on hyvä alku.

Vaeltaja kirjoitti puistoaktivisteista.

Mielestäni ei puskakulttuurissa ole kysymys niinkään kauniin julkisivun vastakohdasta, vaan siitä, että symbolisesti mennään ikään kuin ihmisyydessä alaspäin. Olemme pitkän taistelun jälkeen päässeet ylös ja ulos vaikkapa Psyken aikaisesta kellarikerhosta maanpinnalle. Miksi menisimme taas jotekin takaisin sinne=puskiin?

Kuten Vaeltaja sanoi, "Jotkut käyvät puistoissa. Puistoissa tai levähdyspaikoilla kruisailu on kivaa. Monet nauttivat siitä. Näkee vuodenaikojen vaihtelun ja oppii tuntemaan uusia ihmisiä.".

Ei kai puistoon menemiseen tarvita muita syita? Mita jos ei halua pitaa seksielamaansa pelkastaan omassa makuuhuoneessaan? Voisiko sita pitaa "homoseksuaalisen elamantavan" etuna etta siihen kuuluu ehka sosiaalisesti hyvaksyttavampana (homopiirien sisalla siis) kuin heterokulttuurissa seksista itsestaan nauttiminen?

Ei kai tama ole alaspain menemista, vain erilainen tapa toimia.

Puskaseksiä sen enempi puolustamatta on se että tuonkin voi nykyään valita; ei niin että olisi mitenkään "pakoitettu" ennenkään toimimaan niin..vai?
-"Ihmisyydessä alaspäin"...kiesus. Apinoita täällä vielä ollaan; Def, dumb and blind. Miksi tuota "kieltämään"?

JuhaniV kirjoitti: " Olemme pitkän taistelun jälkeen päässeet ylös ja ulos vaikkapa Psyken aikaisesta kellarikerhosta maanpinnalle. Miksi menisimme taas jotekin takaisin sinne=puskiin?"

Olemmeko? Ketkä "me"?
Tervetuloa Kyläsaarenkadulle.

JuhaniV:n ilmaus "ihmisyydessä alaspäin" ilmentää aivan loistavasti ensimmäisen postaukseni pääpointtia: muuta kuin avioseksiä muistuttavaa seksiä harrastavat eivät ole kunnolla ihmisiäkään. Jatkan edelleen homoliikkeen rinnastamista feminismiin, sillä USAn niin sanottujen pornosotien aikana joku huomautti että anti-porno feministien käsitys seksuaalisuudesta läheni konservatiivien kantoja. Samalla tavalla näkyy käyneen täkäläisessä homoliikkeessä.

Tasavertaisuus koskee vain sateenkaariperheitä ja sellaiseksi haluavia. Seksuaalinen vapaus ei koske ketään. Odotan mielenkiinnolla mihin kohtaan ihmisyyden asteikkoa aseksuaalit, polyamoristit, sinkut, fetisistit, sm:t ja muut pervot sijoitetaan.

Minä en niissä kellareissa kai oikein koskaan ole ollutkaan.

Minusta "ulkoilmaelämän" harrastaminen on ok. Minusta on ok jos haluaa tavata ravintolassa uusia ihmisiä vaikka joka ilta ja viettää rattoisa yö aina uuden ihmisen kanssa. Minusta itsensä myyminen on ok. Minusta kunkin keho tai elämä on kunkin oma, eikä Täti tai Setä Kukkahatuilla ole nokan koputtamista kenenkään yksityisyyteen. Kannustan toki ihmisiä kaikenlaiseen vastuullisuuteen - niin suojautumisen kuin henkisen puolen suhteen. Puolin ja toisin.

Itse olen kuitenkin huomannut olevani eheimmilläni jokseenkin keskiluokkaisen elämäntavan sylissä ja porvarillisten huvitusten viihdyttämänä. Suomeksi; kohokohtia ovat mm. lauantaisaunan jälkeinen tuokio sängyssä, hyvää kirjaa lukien. Autoajelu puoliskon kanssa Suomen kaunista etelärannikkoa pitkin. Tai kesälomaviikko maalla - tai suosikkikaupungissani Berliinissä. Joo, tämä kaikki "vakiintuneessa parisuhteessa". Ja lihallisten ilojen ympäristönä oma makuuhuone on lyömätön. Minun valintani. Ja tällaisen elämään olen pyrkinyt.

En usko että siltikään olisin kanssaihmisten kanssa jotenkin eri paikassa jollain arvojanalla parisuhteeni ansiosta tai siitä huolimatta. Omien muiden arvostusteni, valintojeni, asenteeni ja ominaisuuksieni suhteen ehkä enemmän. En suostu olemaan janalla eri kohdalla myöskään ei-heteron seksuaalisen suuntautumiseni vuoksi.


Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä tasa-arvo on minun mielestäni eri asia kuin seksielämän vapaus. Myös sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat oma juttunsa. Huomaamme aina törmäävämme ongelmiin, kun näitä asioita ryhdytään pyörittelemään yhtenä könttinä. Pitäisi ehkä paremmin pistää nämä asiat eri kippoihin.

Minusta aktien laatu on etäämmällä ihmisen minuudesta kuin tämän kokema sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen. Minä henkilökohtaisesti pyrin edistämään ensisijaisesti sitä, että homoseksuaalisuus olisi samalla viivalla heteroseksuaalisuuden kanssa. Sorry vaan muut.

smo kirjoitti: "Itse olen kuitenkin huomannut olevani eheimmilläni jokseenkin keskiluokkaisen elämäntavan sylissä ja porvarillisten huvitusten viihdyttämänä. Suomeksi; kohokohtia ovat mm. lauantaisaunan jälkeinen tuokio sängyssä, hyvää kirjaa lukien. Autoajelu puoliskon kanssa Suomen kaunista etelärannikkoa pitkin. Tai kesälomaviikko maalla - tai suosikkikaupungissani Berliinissä. Joo, tämä kaikki "vakiintuneessa parisuhteessa". Ja lihallisten ilojen ympäristönä oma makuuhuone on lyömätön. Minun valintani. Ja tällaisen elämään olen pyrkinyt."

Ihan hyvä, smo. Noista minulla on varaa vain tuokioon sängyssä ja hyvään kirjaan.
Pitäisi olla jotain niille joilla ei ole rahaa. Meidän on ollut pakko olla kovia järjestämään asioita itse ja omaehtoisesti. Onneksi nyt on Sosiaalikeskus Satama ja vielä kovassa käytössä.