- 1 / 1
- JuhaniV
- 25.4.2009 22:47
Aristoteleen kantapää on ohjelmasarja, jossa käsitellään hauskasti kielellisiä ja kultturellisia aiheita.
Yhdessä jaksossa, nimeltä Käykää peremmälle, pohditaan vanhojen hyvien aikojen tapoja. Pohtijoina ovat Tapio Onnela Turun yliopistosta ja isäntänä Jukka Kemppinen.
Siihen aikaan miehelle ei ollut sopivaa vaikkapa taloon tullessaan tervehtiä, kätellä jne. Sellainen oli naismaista ja naisten juttuja. Piti olla kysymyksessä varsin ison asian, ennenkuin mies vaikkapa kätteli. Sodasta palattua mies saattoi tervehtiä kotiväkeään.
Ohjelmassa kerrottua, että kun aikanaan ovia ei pidetty lukittuna, vieraat tulivat sisään ja jäivät odottamaan porstuaan penkille. Jos isäntäväki halusi vieraan seuraansa, voitiin esimerkiksi tunnin kuluttua sanoa: "Käykää peremmälle".
Muistelen itse vanhoja tapoja meillä maalla. Ovia ei juurikaan lukittu ja kylään mentiin kutsumatta. Jos vieras sattui paikalle ruoka-aikaan, aina löytyi ylimääräinen lautanen ja ruokaa vieraalle. Nykisin Suomessa ei ole sopivaa mennä kutsumatta kylään. Syömäänkin mennään usein ravintolaan.
Tuosta ohjelmasta tuli mieleeni, kuinka homojen ja lesbojen tavat ovat aikojen myötä muuttuneet. Ainakin Psyken kerholla saatettiin istua porukassa pitkiäkin toveja hiljaa omiin kengänkärkiin tuijotellen ja toivoen jonkun sanovan jotakin. Eipä silloin ihmeemmin tervehditty kuin ehkä murahtaen: "moi". Mielestäni nykyiset homo- ja lesbonuoret ovat aivan toista maata käyttäytymisessään.
Halimiset ja suukottelut ovat tulleet paljon myöhemmin. Koen itse poskisuudelmat jotenkin vieraiksi, jostakin muualta tänne kopioiduiksi.
Olisikohan muuten Ranneliikkeen keskustelun hiljeneminen paluuta vanhaan, kengänkärkien tuijotteluun? ;-)
Kuinka sateenkaariyhteisön käyttäytyminen on mielestänne muttunut, vai onko?
Yhdessä jaksossa, nimeltä Käykää peremmälle, pohditaan vanhojen hyvien aikojen tapoja. Pohtijoina ovat Tapio Onnela Turun yliopistosta ja isäntänä Jukka Kemppinen.
Siihen aikaan miehelle ei ollut sopivaa vaikkapa taloon tullessaan tervehtiä, kätellä jne. Sellainen oli naismaista ja naisten juttuja. Piti olla kysymyksessä varsin ison asian, ennenkuin mies vaikkapa kätteli. Sodasta palattua mies saattoi tervehtiä kotiväkeään.
Ohjelmassa kerrottua, että kun aikanaan ovia ei pidetty lukittuna, vieraat tulivat sisään ja jäivät odottamaan porstuaan penkille. Jos isäntäväki halusi vieraan seuraansa, voitiin esimerkiksi tunnin kuluttua sanoa: "Käykää peremmälle".
Muistelen itse vanhoja tapoja meillä maalla. Ovia ei juurikaan lukittu ja kylään mentiin kutsumatta. Jos vieras sattui paikalle ruoka-aikaan, aina löytyi ylimääräinen lautanen ja ruokaa vieraalle. Nykisin Suomessa ei ole sopivaa mennä kutsumatta kylään. Syömäänkin mennään usein ravintolaan.
Tuosta ohjelmasta tuli mieleeni, kuinka homojen ja lesbojen tavat ovat aikojen myötä muuttuneet. Ainakin Psyken kerholla saatettiin istua porukassa pitkiäkin toveja hiljaa omiin kengänkärkiin tuijotellen ja toivoen jonkun sanovan jotakin. Eipä silloin ihmeemmin tervehditty kuin ehkä murahtaen: "moi". Mielestäni nykyiset homo- ja lesbonuoret ovat aivan toista maata käyttäytymisessään.
Halimiset ja suukottelut ovat tulleet paljon myöhemmin. Koen itse poskisuudelmat jotenkin vieraiksi, jostakin muualta tänne kopioiduiksi.
Olisikohan muuten Ranneliikkeen keskustelun hiljeneminen paluuta vanhaan, kengänkärkien tuijotteluun? ;-)
Kuinka sateenkaariyhteisön käyttäytyminen on mielestänne muttunut, vai onko?