Merkkejä asenteiden liberalisoitumisesta

Viime viikkojen parisuhteen siunaus- ja pappien parisuhteen rekisteröimistä koskekeneiden julkisten keskustelujen lukeminen on ollut välillä hyvin masentavaa. Kuinka sekularisoituneessa Suomessa voidaan enää esittää tällaisia mielipiteitä. Aikaisemmin toistamani arvelu vanhoillisuskovaisten pienestä, mutta sitäkin äänekkäämmästä joukosta pitänee paikkansa. He ovat päivystämässä ja ampaisevat jokaisen kannaltamme myönteisen aiheen kimppuun, toistaen samoja vanhoja väitteitä.

Aivan toisenlaisia mielipiteitä ihmisillä on, mutta he eivät ole kovin innokkaasti niitä joka paikassa julkisesti esittämässä. Oli todella miellyttävää lukea Espoon seurakuntien lehdestä ESSEstä (nro 31, 21.8.2008) mielipide, joka oli otsikoitu "Oikeus kannella, oikeus rakastaa". Seuraavassa lainaan osittain tuota kirjoitusta:

- Rovasti Liisa Tuovinen toimi esimerkillisesti sydämensä mukaan. Siunauksen liitolleen saanut naispari toimi sydämensä mukaan. Molemmat tahot toteuttivat rakkauden käskyä. Se ei ollut eikä ole keneltäkään pois.

- Sen sijaan asiasta kantelevat voivat onnitella itseään. Espoon tuomiokapituliin jätetyt kantelut edustavat radikaalin fundamentalismin esiinmarssia, toisenlaisen ajattelutavan halveksuntaa. Ne edustavat käsitystä oman betonoidun käsityksen pyhästä oikeutuksesta - eräänlaisen jumalaisen tiedon omistamista.

- Kirkon on nyt aika julkistaa käsityksensä samaa sukupuolta olevien parien kohtelusta. Ihminen on ihminen ihonväristä, kansallisuudesta, sukupuolesta tai suuntauksesta riippumatta. Oikeus kannella on sinänsä perusteltua, mutta kirkon vaikeneminen antaisi kantelemiselle vallan yli oikeudesta rakastaa - oikeudesta elämään.

Kirjoittaja on Tapiolan seurakuntaneuvoston varajäsen Esa Kivivuori.

************

Olin eilen luennoimassa noin 50 opiskelijalle mm. satateenkaari-ihmisten asioista. Huomattavalla osalla kuulijoistani on uskonnollinen elämänkatsomus. Jotenkin jälleen kerran tuntui hyvältä havaita se, että näillä nuorilla on äänekkäitä fundiksia paljonkin liberaalimpi asenne vaikkapa homoseksuaalisuuteen. Keskustelimme paljon ja täysin sivistyneesti. Toki Raamattuun vedottiin homoseksuaalisuudesta puhuttaessa, mutta suunnilleen tyyliin, että luokassa myös sellaisia mielipiteitä on. Toisenlaisillekin mielipiteille on oikeutuksensa. Äänestytin homojen ja lesbojen adoptio-oikeudesta. Joukosta vain kolme vastusti.

Luin äskettäin uutisen USA:sta, jossa oli kyselty fundisuskovaisten nuorten asenteita homoja kohtaan. Kielteiset asenteet ovat jopa heidän joukossaan vähentyneet merkittävästi.

Nuorissa on nykyistä liberaalimpi tulevaisuus! Näin ajattelen minä.

Minusta kysymys on siitä, että ahneen sukupolven jälkeen on tulossa sukupolvia, joilla sosiaalinen vastuuntunto ja kyky myötäelämiseen ovat paikallaan.