Miehen tuskaa

Olen +40 vuotias mies heterosuhteessa.
Näin ensimmäisen she-male-kuvan noin 20 vuotta sitten. Olin aivan puulla päähän lyötynä.
Ihastuin siinä kuvassa olevaan neitoon sydän juuriani myöten.
Kuva oli minulla salaisuuksien arkistossa monia vuosia.


Elämäni jatkui heteromaista eloa. Olen tähän asti ollut kolmesti naimisissa ja lapsiakin on tullut.
Nykyisen vaimoni kanssa sänkyleikit ovat täysin olemattomat. Hänkään ei tee aloitetta.
Lukuisia kertoja olen karannut yhden käynnin suhteeseen miehen kanssa ja niistä olen suunnattomasti nauttinut.
Ja ikäväkseni en ole edes kärsinyt niistä reissuista moraalista krapulaa.


Kuitenkin kaikki nämä vuodet se valokuva on kummitellut mielessäni. Kadulla kulkiessani toivoisin tapaavani hänet tai kaltaisensa ja kemiamme kohtaisivat. Sekä eläisimme onnellisena yhdessä.


Olisiko lääkärinkäynnin paikka?

Tottakai lääkärille kannattaa mennä, mikäli on kipeä. Suomalaiset miehet ovat käsittääkseni hyvinkin nihkeitä käymään lääkärille, sinne mennään vasta kun alkaa olla liian myöhäistä. Erityisesti sydänvaivat on syytä ottaa vakavasti.

Mitä taas tulee sydänsuruihin, niin enpä jaksa uskoa että niihin millään lääkärillä on kovin paljoa ratkaisuja. Ja vaikka minulla ei olekaan minkäänlaista lääketieteellistä koulutusta, niin tilanteesi kuulostaa enemmän sydänsuruilta kuin miltään sairaudelta.

Heitetään pallo takaisin: mitä toivoisit lääkärin sinulle tekevän, mikä on se vaiva mikä pitäisi saada pois?

Kai se tohtori kehottaisi seuraamaan sydäntään.
Avaamaan uuden lehden elämässä.
Kai?

Noin sen pitäisi kehottaa joo.

malehki kirjoitti: "
Kuitenkin kaikki nämä vuodet se valokuva on kummitellut mielessäni. Kadulla kulkiessani toivoisin tapaavani hänet tai kaltaisensa ja kemiamme kohtaisivat. Sekä eläisimme onnellisena yhdessä."

On realiteettien tajuamisen paikka.
Transnaiset eivät halua säilyttää penistä, kun taas sinä haluat että se säilyy. Ihan sama kuin vaimollasi olisi kuolemaa aiheuttava kasvain ja vastustaisit sen pois leikkaamista.
Ei kysymys ole rakkaudesta vaan fetissistä.

Shemalet ovat ihan oma lokeronsa, eivät transsukupuolisia. Joistain on hauskaa omata sekä miehen että naisen tunnusmerkkejä kehossaan yhtä aikaa.

kesäpoika kirjoitti: "Shemalet ovat ihan oma lokeronsa, eivät transsukupuolisia. Joistain on hauskaa omata sekä miehen että naisen tunnusmerkkejä kehossaan yhtä aikaa."

Minä en ole tavannut ketään, josta se olisi "hauskaa". Pikemminkin se nähdään välttämättömyytenä, kun rahat eivät riitä leikkaukseen.

Itse termi on halventava: http://en.wikipedia.org/wiki/Shemale
Se kuuluu pornon ja prostituution maailmaan. Siksi en toivoisi sen olevan käytössä pornon enkä prostituution ulkopuolella. Tietysti siinä miehisessä alakulttuurissa, jossa naiset ovat huoria transnaiset ovat shemaleja. Ei vain pidä odottaa, että kukaan nainen innostuu huorittelusta tai nimityksestä shemale tai esineellistämisestä.

En nyt puhu varsinaisesti she-maleista, mutta Pora-liikkeenkin kannattaa muistaa, että trans-ihmisiä on muitakin kuin varsinaisesti transsukupuoliset. Transgender-ihminen ei välttämättä halua lainkaan muuttaa sukupuolielimiään, vaikka saattaa olemukseltaan näyttää enemmän muulta kuin nämä elimet antaisivat olettaa. Hän voi olla tyytyväinen itseensä juuri sellaisena kuin on eikä halua leikkaukseen, jossa sukupuolielimet korjattaisiin vastaamaan "sopivammin" muuta olemusta.

Sukupuoli ei ole niin kaksinapainen asia eikä yksiulotteinen. Se ei löydy pelkästään jalkojen välistä. Joku ei koe olevansa mies eikä nainen. Tai on kumpikin.

Sitä sen sijaan en tiedä, minkälainen elämä keskustelun aloittajalla olisi edessään unelmiensa she-malen kanssa. Onko she-male edes hänen varsinainen unelmansa vai vain herättäjä tajuamaan oma seksuaalinen suuntautuminen? Tai symboli omalle biseksuaalisuudelle/homoudelle?